Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Voiko sota olla oikeutettu?

Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokousten kannanotot sotaan kriisien ratkaisuna

Matti Pikkarainen

Väitöskirja, toukokuu 2006.
Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, systemaattisen teologian laitos.

Kysymys sodasta on läpi historian ollut kirkoille yksi keskeinen yhteiskuntaeettinen kipupiste. Yhtäältä ne ovat joutuneet tarkastelemaan asiaa Jeesuksen rakkausajattelun kautta (jos joku lyös sinua, niin käännä hänelle toinenkin poski) ja toisaalta osana yhteiskunnallista elämää (ajatus hallitsijan tehtävästä rauhan ylläpitäjänä).

Toinen näkökulma kirkkojen ja sotien suhteeseen on se, että usein julkisuudessa sotivat osa-puolet nimetään heidän uskonnollisen taustansa mukaan. Lähi-idässä ovat vastakkain juutalaiset ja islamilainen maailma, Pohjois-Irlannissa protestantit ja katoliset ja entisen Jugoslavian alueella kristityt ja muslimit.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut analysoida Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) yleiskokousten kannanottoja sotaan kylmän sodan aikana eli vuodesta 1948 vuoteen 1983. Tutkimusjakson alkuosaa sävytti toinen maailmansota ja KMN:n ensimmäinen yleiskokous Amsterdamissa vuonna 1948 julisti nykymuotoisen sodan rikokseksi Jumalaa ja ihmiskuntaa kohtaan. Sodan muotojen muuttuessa perinteiset oikeutetun sodan kriteerit olivat jääneet takaalalle. Tämä linja jatkui pääosin koko tutkimusjakson.

Amsterdamissa 1948 KMN totesi, että ihmiskunta elää poliittisen ja ideologisen, sotaan provosoivan vastakkainasettelun keskellä ja sen takia on löydettävä poliittisesti neutraali yhteiskuntaeettinen ajattelu, johon kylmän sodan rintamalinjan molemmin puolin voitaisiin sitoutua ja joka myös ohjaisi KMN:n sotaa koskevaa ajattelua. Käyttöön otettu ajattelu muotoutui käsitteeksi "vastuullinen yhteiskunta". Se ei kuitenkaan saavuttanut KMN:ssä kaikkien hyväksyntää ja eri-tyisesti 1960-luku asetti sille haasteen vallankumousteologian muodossa.

1960- ja 1970-luvut toivat kolmannen maailman maat entistä keskeisemmin globaaliin kanssakäymiseen ja samalla asekaupan myötä nuo maat tulivat entistä kiinnostavimmiksi kohteiksi kylmän sodan blokkiajattelussa. Perinteinen sota sai rinnalleen uuden väkivallan ulottuvuuden militaristisen maailmanhallinnan voimistuessa ja taloudellisten voimavarojen ohjautuessa sosiaalisista tarpeista aseisiin. Tämä merkitsi vastuullisen yhteiskunnan ajattelulle uutta haastetta ja muutospainetta joka realisoitui Nairobin yleiskokouksessa 1975. Uusiksi näkökulmiksi tulivat oikeudenmukaisuus ja kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. KMN:n yhteiskuntaeettisen ajattelun kehitys jatkui ja Vancouverin yleiskokouksessa 1983 puhuttiin ORLE -prosessista eli oikeudenmukaisuudesta, rauhasta ja luomakunnan eheydestä, joiden käsitteiden katsottiin parhaiten ohjaavan KMN:n ajattelua myös sodan ja väkivallan kysymyksissä.

Kokonaisuutena koko tutkimusjaksolta voidaan todeta, että KMN yhtäältä tuomitsi modernin sodan ja militaristisen maailman hallinnan ja toisaalta se totesi, että yhteiskunta tarvitsee selkeän hallinnon ja aseellisen voiman, jolla turvataan sekä yksityisen ihmisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja kunkin valtion suvereniteetti ja rauha. Poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne näkyi kärjistyneimpänä kylmän sodan blokkiajatteluna Amsterdamissa 1948, jolloin käytetyissä puheissa sodan syyllisiä löydettiin rautaesiripun molemmin puolin. Sama henki korostui 1960-luvun vallankumousajattelun ja kolmannen maailman maitten aktivoitumisen myötä.

Tietoja tekijästä: s. 1953 Oulussa, ylioppilaaksi 1974 Toppilan lukiosta ja teologian maisteriksi 1978 Helsingin yliopistosta. Toimii nykyisin Oulun seurakuntayhtymän Yhteisen seurakuntapalvelun johtajana.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 26.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki