University of Helsinki, Helsinki 2007
Essays on Labor Market Frictions, Technological Change and Macroeconomic Fluctuations
Juuso Vanhala
Doctoral dissertation, February 2007.
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economics and University College London.
Väitöskirja koostuu johdannon lisäksi kolmesta esseestä, jotka tarkastelevat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, teknistä kehitystä sekä makrotaloudellisia vaihteluita. Esseissä sovelletaan ja laajennetaan teoreettisia etsintä-kohtaantomalleja.
Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan talouskasvun vaikutuksia työttömyyteen ns. vuosikertamallilla. Tekninen kehitys johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen ja vanhojen tuhoutumiseen (ns. luova tuho), kun uudet teknologiavuosikerrat syrjäyttävät edeltäjiään. Teknisen kehityksen nopeutuminen johtaa pääoman nopeampaan vanhenemiseen, työpaikkojen lyhyempään kestoon ja korkeampaan työttömyyteen. Mallia laajennetaan siten, että työntekijöiden työssään kartuttama osaaminen on vain osittain käytettävissä uutta teknologiaa hyödyntävissä työpaikoissa. Tulokset osoittavat kasvun kiihtymisen johtavan pääoman vanhenemisen vaikutuksen ohella osaamisen nopeampaan rapautumiseen. Tämä heikentää työntekijöiden arvoa työmarkkinoilla ja hillitsee palkkakehitystä, johtaen työpaikkojen pidempään kestoon ja alhaisempaan työttömyyteen.
Toisessa esseessä tutkitaan teknisen kehityksen vaikutusta työntekijöiden työllistymiseen koulutustaan vastaavasti sekä työttömyyden kohdentumiseen. Mallissa korkeammin koulutetut työntekijät soveltuvat niin korkean kuin matalan koulutustason vaativiin työpaikkoihin, kun matalammin koulutetut soveltuvat ainoastaan jälkimmäisen tyyppisiin työpaikkoihin. Tekninen kehitys johtaa tuottavuuserojen kasvuun työpaikkojen välillä, sekä korkeamman koulutustason hankkimisen kustannuksen kasvuun. Nämä vaikutukset heijastuvat myös palkkoihin sekä erityyppisten työntekijöiden ja työpaikkojen tarjontaan. Teknisen kehityksen vaikutus työllistymisen ja työttömyyden kohdentumiseen riippuu mallissa keskeisesti koulutuskustannuksista. Sen sijaan työttömyysasteen muutoksiin teknisellä kehityksellä ja koulutuskustannuksilla on mallissa vähäinen merkitys.
Kolmannessa esseessä tarkastellaan verojen ja työmarkkinakitkojen vaikutuksia työllisyyteen ja makrotaloudellisten sokkien välittymiseen. Etsintäkitka työmarkkinoilla johtaa talouden verkkaiseen sopeutumi-seen suhdannesokkeihin. Veroinstrumentit määräävät sen kuinka suuri osa sokeista välittyy palkkoihin ja kuinka suuri osa työpaikkojen syntymiseen ja tuhoutumiseen. Kun verotus on alun perin progressiivista, progression kiristäminen on haitallista niin työllisyyden kuin kokonaistuotannon kannalta, ja talouden herkkyys sokkeihin kasvaa. Kun verotus on alun perin suhteellista, sen kiristämisen on hyväksi niin työllisyyden kuin kokonaistuotannon kannalta, ja talouden herkkyys sokkeihin vähenee.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2007
Last updated 22.01.2007