Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Kristallivalheita

Itsepetos filosofisen tulkinnan lähtökohtana eräissä draaman klassikoissa

Liisa Lampi

Väitöskirja, kesäkuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, käytännöllisen filosofian laitos.

Itsepetos on ihmisen arkipäivää, sillä me kaikki petämme itseämme joissain asioissa, tärkeissä tai vähemmän tärkeissä. Itsepetos voi kohdistua ihmiseen itseensä itsepetoksen tilana tai itsepetoksellisina tekoina. Itsepetos voi olla myös kollektiivinen, jolloin ihmisryhmä ylläpitää yhteistä itsepetosta.

Itsepetoksessa on kyse halun, edun, todisteiden ja haitan suhteista. Ihminen haluaa jotain, koska siitä on hänelle etua. Itsepetoksellinen ihminen on irrationaalinen, sillä hän uskoo tai haluaa uskoa käytettävissä olevien todisteiden vastaisesti.

Tutkimuksessa käsitellään itsepetoksen muotoja, jotka tulevat esiin eräissä länsimaisen draaman klassikoissa. Tutkimuksessa väitetään, että William Shakespearen Othello esittää itsepetoksen traagisena ilmiönä, josta seuraa petoksia ja murhia. Molièren Tartuffe käsittelee teeskentelevän tekohurskaan huijausyrityksiä. Henrik Ibsenin Villisorsa puolustaa vitaalisten valheiden välttämättömyyttä. Samuel Beckettin Huomenna hän tulee käsittelee yliluonnollisen pelastajan odottamiseen liittyvää itsepetosta. Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema kertoo miehestä, joka kietoo itsensä ja perheensä itsepetosten vyyhtiin tavoitellessaan menestystä amerikkalaisen myytin mukaisesti. Tutkimusmetodina on bartheslaiseen näkemykseen sanataideteoksen autonomiasta perustuva teoslähtöinen tulkinta, jonka mukaan teos on riippumaton tekijänsä elämänvaiheista ja hänen yhteiskunnallisesta olosuhteistaan.

Itsepetosta on pidetty paheellisena ajattelu- tai toimintatapana, mutta vitaaliset valheet osoittavat itsepetoksen välttämättömyyden tai tarpeellisuuden silloin, kun se tuottaa ihmiselle iloa ja elämänmyönteisyyttä ja tukee hänen itsetuntoaan, eikä aiheuta kärsimystä tai vahinkoa itselle tai muille. Tutkimuksessa tuodaan esiin itsepetoksen prosessimainen luonne.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 15.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki