University of Helsinki, Helsinki 2006
Imagination and diversity in the philosophy of Hobbes
Juhana Lemetti
Doctoral dissertation, July 2006.
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social and Moral Philosophy and University of Oxford, Harris Manchester College.
Tämä tutkimus tarkastelee mielikuvituksen (imagination) käsitettä englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin (1588-1679) ajattelussa. Tutkimuksen johdannossa käydään läpi työn metodologiset lähtökohdat ja arvioidaan kriittisesti standarditulkintaa Hobbesin ajattelusta. Toinen luku käsittelee filosofian historiassa esitettyjä hallitsevia käsityksiä mielikuvituksesta suhteessa Hobbesin käsitykseen. Kolmas ja neljäs luku muodostavat työn psykologiaa käsittelevän osion. Niissä tarkastellaan mielikuvituksen merkitystä kognitiivisissa toiminnoissa, Hobbesin motivaatioteoriassa sekä hänen kielifilosofiansa teemoja ja ongelmia. Viides ja kuudes luku keskittyvät Hobbesin tietokäsityksen eri ulottuvuuksiin. Esitän, vastoin viimeaikaisia tulkintoja, että vaikka Hobbesin käsityksillä kirjallisesta ilmaisusta ja tähän liittyvillä taustaoletuksilla on joitakin yhtymäkohtia hänen filosofiaansa (erityisesti hänen psykologiaansa), hänen käsityksensä hyvästä kirjallisesta tyylistä, runoudesta ja puhetaidosta tulisi ymmärtää erillisiksi hänen rationaalisesta politiikan tutkimuksen projektistaan. Lisäksi argumentoin että Hobbesin pääteoksen, Leviathan (1651) käänteentekevyys perustuu siinä esitettyyn uuteen käsitykseen tieteellisestä tiedosta, jota Hobbes kehittää myöhemmissä kirjoituksissaan matematiikasta ja luonnontieteistä. Seitsemäs luku yhdistää luvuissa viisi ja kuusi esitettyjä teoreettisia johtopäätöksiä Hobbesin omaan käsitykseen tieteestä ja hänen tapaansa argumentoida. Hobbesin omien sekä laajempien historiallisten tarkastelujen kautta esitän, että metodi ei ole onnistunut tapa käsitteellistää Hobbesin tapaa tehdä filosofiaa. Tutkimuksen päättävä luku esittää kolme johtopäätöstä:
1)kuvittelukyky on keskeinen Hobbesin filosofisen ajattelun ja sen osa-alueiden ymmärtämisen kannalta,
2) on harhaanjohtavaa esittää Hobbes yksiviivaisena materialistina, mekanistina ja empiristinä,
3) Hobbesin vaikutusta varhaismoderniin käsitykseen mielikuvituksesta ei ole huomioitu tarpeeksi.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa paitsi Hobbesista ja uuden ajan ajattelun historiasta, myös länsimaisesta kulttuurista ja ihmiskuvasta yleisesti sekä erityisesti siitä, kuinka luovuus ymmärrettiin kun tiede ja taide eivät vielä olleet eriytyneitä.
Juhana Lemetti (synt. 19.4.1971 Helsingissä) valmistui ylioppilaaksi suomalais-venäläisen koulun lukiosta 1990 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta 1999. Hän oli filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun tutkijaopiskelija 2002-2005 ja Oxfordin yliopiston jatko-opiskelija 2003-2004.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 05.07.2006