Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi

Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta

Olavi Louheranta

Väitöskirja, joulukuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, sosiaali- ja kulttuuriantropologia.

Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi. Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta väitöskirjatyö käsittelee varhaisen Siperian tutkimuksen historiaa. Tutkimuksen kohteena on unohduksiin vaipunut suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentti ja antropologi Kai Donner (1888-1935), jonka työtä on vasta viime vuosina nostanut esiin hänen poikansa kirjailija Jörn Donner. Kai Donner opiskeli vuonna 1909 Cambridgessa antropologian uranuurtajien opastuksella yhdessä kenttätyötutkimuksen isänä pidetyn Bronislaw Malinowskin kanssa. Vuosina 1911-1913 ja 1914 Donner teki kaksi tutkimusmatkaa Siperiaan samojedikansojen pariin. Palattuaan Suomeen hän organisoi yliopisto-opiskelijoiden värväyksen Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Jouduttuaan maanpakoon hän toimi jääkäriliikkeen yhteyshenkilönä Tukholmasta käsin. Vapaussodan jälkiselvittelyjen jälkeen Donner otti osaa Venäjälle suunnattujen sotaretkien suunnitteluun sekä toimi aktiivisesti sisäpolitiikassa C. G. E. Mannerheimin läheisenä luottomiehenä. Poliittisen toiminnan ohessa hän kirjoitti neljä laajempaa etnografista teosta sekä työskenteli tiiviisti pohjoismaisen arktisten alueiden kulttuuritutkijoiden sekä napapioneerien kanssa.

Tutkimuksen tuloksena voidaan esittää seuraavaa: Suomalaisesta Siperian tutkimusperinteessä on löydettävissä kaksi toisistaan poikkeavaa traditiota. Ensimmäisen, M. A. Castrénin aloittaman tutkimustradition tuntomerkkejä ovat kokonaisvaltainen ja elämyksellinen samaistuminen tutkittavien ihmisten elämään sekä kaunokirjallinen etnografinen kirjoitustyyli. Toisen, August Ahlqvististä alkaneen tutkimustradition tuntomerkkeinä voidaan puolestaan pitää etäistä, eurooppalaista sekä formaaliin tieteelliseen työhön keskittynyttä tutkimustapaa. Kai Donnerin liittyy kenttätutkimus- ja kirjoitustyylinsä puolesta ensimmäiseen ryhmään toisin kuin hänen aikalaiskollegansa, jotka seurasivat Ahlqvistin edustamaa traditiota. Donnerin merkittävimpinä tieteellisinä oivalluksina voidaan pitää osallistuvan kenttätyömenetelmän sekä kulttuuriekologisen ja ravitsemusantropologisen tutkimusnäkökulman huomioimista. Siperiasta palattuaan - noin kahta vuotta ennen Malinowskia - Donnerilla olisi ollut mahdollisuus osoittaa sekä suomalaiselle että englantilaiselle tiedeyhteisölle tutkimustensa tulokset. Itsenäistymiskamppailu sekä E. N. Setälän dogmaattinen persoonallisuus ajoivat kuitenkin hänet politiikan pariin. Donnerin antropologinen ajattelu oli poliittisesti värittynyttä - parhaiten tämä on havaittavissa Donnerin etnohistoriallisessa pääteoksessa Siperiassa. Poliittisten, tiede- ja aatehistoriallisten syiden lisäksi Donnerin psykoseksuaalisesta kehityksestä on löydettävissä joukko tekijöitä, jotka selittävät hänen myöhempää elämänhistoriaansa ja valintojaan.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 20.11.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki