Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Biovalta, toiseus ja naisten toimijuus hedelmöityshoidoissa

Maili Malin

Väitöskirja, huhtikuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos.

Tässä sosiologisessa tutkimuksessa analysoidaan, miten, miksi ja millä seurauksilla lääketieteen avusteisista lisääntymismenetelmistä (ART, assisted reproductive tehchnologies) on tullut ensisijaisia lapsettomuuden hallinnan teknologioita Suomessa sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. ART:t tarkoittavat koeputkihedelöityksen erilaisia sovelluksia. Ilmiötä tulkitaan yhtenä foucault'laisen biovallan strategiana. ART:t ovat elämän alun politiikan tekniikoita par excellence, koska niillä muokataan tietynlaisten naisten ruumiita ja pyritään synnyttämään tietynlaista elämää eli tietynlaisia lapsia. Lisäksi ART:t tulkitaan olevan sukupuolitettuja hallintakeinoja, joilla pidetään yllä naisen ruumiin symboloimaa puhdasta ja samalla vallitsevaa sosiaalista järjestystä nimeämällä ja sulkemalla ulos toiseutta, epäsopivia äitikandidaatteja ja lapsia. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten lapsettomuutta kokevien naisten toimijuus, subjektius ilmenee hallitsevassa ART:den kontekstissa.

IVF-pohjaisten avusteisten lisääntymismenetelmien Suomeen tuloa ja 1990-luvun alun hoitokäytäntöjä on tutkittu klinikkakyselyn, lääkärihaastattelujen ja lääkärien Duodecim-aikakauskirjan vuosien 1969-2000 artikkelien perustalta. Hoidon antajien menetelmään liittyviä käsityksiä on tutkittu hedelmöityslääkärin teemahaastatteluilla vuodelta 1993. Lapsettomuutta kokeneiden naisten hoito- ja lapsettomuuden kokemuksia on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 1994 sekä analysoimalla netin keskustelupalstan viestien sisältöjä vuonna 2000.

Lääketieteellä ja lääkäreillä on strategisesti tärkeä erityistietoon perustuva valta-asema avusteisessa lisääntymisessä. Hedelmöityslääkäreillä on valtaa ja myös vastuuta kontrolloida ja hallita sitä, ketkä voivat yrittää lapsen saamista hoitojen avulla. Tässä syystä tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten lääkärit biovallan keskeisinä toimijoina puhuvat ja kirjoittavat naispotilaistaan, lapsista, heikentyneestä hedelmällisyydestä ja sen hoitoteknologioista. Lääkärihaastattelujen perustalta merkittäväksi äitikandidaatin valintakriteeriksi osoittautui hänen elinvoimaisuutensa, hänen psyykkinen ja fyysinen terveytensä, joita pidetään myös syntyvän lapsen elinvoiman edellytyksinä. Lasten keskuudessa ilmeni kulttuurinen hierarkia. Koska yleensä ihmiset tekevät lapsensa itse, yrittävät näin tehdä myös lapsettomuutta kokevat. ART:den aikana ensisijainen lapsi on geneettisesti oma lapsi, toissijainen vaihtoehto geneettisesti suomalainen lapsi luovutetuilla suomalaisilla sukusoluilla tai alkiolla ja viimeisin vaihtoehto ulkomaalaista syntyperää oleva adoptiolapsi. Naisten toimijuus ilmenee pääosin siten, että he käyttävät ART:ta itsehallinnan ja oman luonnon minä-tekniikkana, joilla he muokkaavat ruumistaan tullakseen raskaiksi. Naisten omaperäinen hallinnan ylittävä vapaa toimijuus ilmeni omanlaisen kielen käyttönä, jolla he loivat merkitystä lapsettomuuden kokemukselle, omaa yksilö- ja ryhmäidentiteettiä ja omanlaista todellisuutta.

ART:lla voidaan hallita yksilön ja väestön lisääntymistä määrällisesti ja laadullisesti vähenevän väestönkasvun länsimaihin kuuluvassa Suomessa. Vuosittain meillä syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla. Laadullista väestön hallinta ART:lla on siinä mielessä, että alkiodiagnostiikkaa niissä soveltamalla voidaan ehkäistä perinnöllisesti sairaiden lasten syntyminen. Toiseksi ART:lla toteutetaan laadullista väestön hallintaa, kun niillä synnytetään suomalaisia lapsia. Näin tapahtuu muissakin länsimaissa ja kehitysmaissa yläluokan keskuudessa menetelmän kalleuden vuoksi. Uudet lisääntymistekniikat mahdollistavat uudenlaisia lapsen saamisen tapoja sekä elämän muuttamisen esim. kantasolusovelluksissa. Nämä vaikuttavat ihmisyhteisöihin biologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti nyt ja tulevaisuudessa, mistä syystä niiden sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten ja seurausten sosiologinen tutkiminen on tärkeää.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 05.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki