|
University of Helsinki, Helsinki 2006 Discursive Matrixes of MotherhoodCultivating Decency and Emotion in Finnish and French Mother-talk Heini Martiskainen de KoenigswarterDoctoral dissertation, December 2006. Mitä on soveliasta kertoa tuoreista äitiyskokemuksista? Väitöskirjassa teemaa kartoitetaan suomalaisten ja ranskalaisten pienten lasten äitien haastattelujen sekä romaani- ja media-aineistojen pohjalta käyttäen hyväksi mm. retorisen analyysin työkaluja. Naisten puhetta peilataan myös suomalaiseen ja ranskalaiseen perhekulttuuriin, ajankäyttöön sekä kansainvälisiin tutkimustuloksiin äitiydestä elämän siirtymävaiheena. Analyysi keskittyy kahteen "fraasiin", jotka tulivat esiin useissa Pariisin ja Helsingin alueilla vuosina 2003-2004 kerätyissä haastatteluissa. Nuo fraasit löytyivät myös media-aineistoista. Tutkimuksessa analysoidaan ensin erityisesti suomalaisten äitien suosimaa fraasia, jota he käyttivät puhuessaan perhevapaista ja pikkulapsivaiheesta mainitsemalla, että se on "niin lyhyt aika". Fraasin toisto äitien puheessa kiinnosti tutkijaa vertailevasta näkökulmasta, sillä Suomessa äitiys-, vanhempain-, ja hoitovapaat ovat merkittävästi pidemmät kuin Ranskassa ja koska niitä on huomattavasti pidennetty viimeisten vuosikymmenien aikana. Aineistossa fraasia tarjotaan usein äidille, joka on ilmaissut ristiriitaisia tunteitaan toisille. Tulkintani tästä on, että pitkistä perhevapaista, äitiroolin kohtaamiseen liittyvistä vaikeuksista ja vaatimuksista voi olla suomalaisen tilapäisen kotiäitisopimuksen aikakaudella vaikea puhua. Äidiltä edellytetään pikemminkin nautinnon ilmauksia, minkä vuoksi nautinnon puute voi tuottaa äidille häpeää. Ranskalaisen aineiston analyysi kohdistuu nimenomaan ranskalaisille äideille tyypilliseen nautintoa ilmaisevaan ilmaisuun: "profiter de mon enfant" [nauttia lapsestani]. Äidit käyttävät fraasia myös paradoksaalisissa retorisissa konteksteissa, jolloin se esiintyy diskursiivisena konventiona. Suomalaisessa ja ranskalaisessa fraaseissa "se on niin lyhyt aika" ja "nauttia lapsestani" sekä niiden käytössä kiteytyy kaksi äitiyden diskursiivisen matriisin sääntöä toivottujen ja arvostettujen lasten aikakautena: nautinnon ilmaisujen suotavuus ja valitusten sopimattomuus. Säädyllinen äitipuhe näyttäytyy myös kollektiivisena suorituksena. Avainsanat: äitiys, vanhemmuus, perhe, sidokset, tunteet, moraali, Suomi, Ranska, retorinen analyysi, diskurssianalyysi, media-analyysi, vertaileva sosiologia This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. © University of Helsinki 2006 Last updated 05.12.2006 |