Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

How Kings are Made, How Kingship Changes

A Study of Ritual and Ritual Change in Pre-Colonial Owamboland, Namibia

Märta Salokoski

Doctoral dissertation, March 2006.
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Social and Cultural Anthropology and University of Helsinki, Institute of Development Studies.

Tutkimuksen teemana on poliittisen vallan luonne ja muutokset varhaisissa Afrikan kuningaskunnissa, esimerkkinä Pohjois-Namibian entiset Owambokuningaskunnat. Väitöskirjassa analysoidaan miten ns. sakraalikuninkuus rakentui ja miten se muuttui. Lähtökohtana on Luc de Heuschin teesi, jonka mukaan Afrikan varhaisissa yhteiskunnissa poliittinen valta legitimoidaan pyhyydellä. Myytit ja kuningaslistat ovat osa Owambojen pyhän kuninkuuden luomista, mutta varsinaisesti virkaanastujaisriitit luovat pyhyyden kuninkuuteen. Kun kuninkaat vahvistavat määräysvaltansa sade- ja initiaatioriittien avulla pyhyyden aspekti heidän kuninkuusroolissaan vahvistuu edelleen. James Frazer esitti aikanaan kuninkaiden pyhyyden merkitsevän sitä, että kuninkaalla katsottiin olevan kyky vaikuttaa maan, kansan ja luomakunnan hedelmällisyyteen ja hyvinvointiin. Kuningas oli yhteiskunnan ruumiillistuma ja sen kasvuvoiman tyyssija, mutta samalla sen uhri, koska vanhetessaan kuningas tiesi tulevansa rituaalisesti murhatuksi jotta hänen pyhyytensä voima voisi siirtyä hänen seuraajaansa. Luc de Heusch esittää, että kuninkaan pyhyyden voima syntyy siitä, että kuninkaasta tehdään 'pyhä hirviö', mm virkaanastujaisriittien avulla. Hänen mukaansa vaarallinen ja järjestystä rikkova luonnonvoima oli kuninkaiden sakraalisuuden ydin, ja että juuri se antoi kuninkaalle kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen. Owambokuninkaiden virkaanastujaisriiteissä ilmenee pyhän hirviön luomisen piirteitä, mutta tarkemmin riittejä analysoitaessa ilmenee, että niiden avulla luodaan suhde maan entisten haltijoiden henkiin ja otetaan riittien ja valtaesineiden avulla käyttöön muita henkivoimia. Näin kuningas saa kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen ja vallan hallita. Tutkimuksessa päädytään siihen, että pyhien kuninkaiden normit rikkova rooli on vain osa pyhyyden rakentumista ja että pyhyys koostuu voimista joita kuningas saa monista lähteistä. Tämä voima on luonteeltaan hoivaava ja symbolisesti feminiininen. Ambomaan Ondongan kuningaskunnassa maan entisiä omistajia olivat bushmannit ja vallasta syösty vanha kuningasklaani, jotka suullinen perinne kumpikin usein on vaieten sivuttanut. Ajan myötä Ambomaalla luovuttiin rituaalisesta kuningasmurhasta vallanvaihdon keinona. Tilalle tuli poliittinen vallan anastaminen, joka yleistyi 1800-luvun puolivälin jälkeen kun ampuma-aseet otettiin käyttöön ja eurooppalaisten kauppiaiden toiminta muutti kuningasvallan luonteen. Tällöin vallan vastavuoroinen luonne muuttui väkivaltaisemmaksi, vaikka kuninkaita edelleenkin pidettiin pyhinä.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 21.02.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki