Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Keho: Omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta transsukupuolisilla

Hanna Vilkka

Väitöskirja, marraskuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos.

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten transsukupuolisilla kokemuksellisesti muotoutuu omaa sukupuolta koskeva tieto ja ymmärrys. Tutkimusaineistona on Herculine Barbinin teos Herculine Barbin, Christine Jørgensenin teos Christine Jørgensen. A Personal Autobiography, Kate Bornsteinin teos Gender Outlaw sekä Deirdre McCloskeyn teos Crossing. A memoir.

Tutkimuksessa päädytiin siihen, että keho on transsukupuolisilla omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta. Muotoutumisen kannalta tärkeimmät suhteet, joihin kehon aistisuus suuntautuu, ovat subjektiivinen, orgaaninen ja objektiivinen kehollisuus sekä toiset ihmiset ja instituutioiden edustajat.

Sukupuolijako, stereotypiat ja selontekovelvollisuus säätelevät sukupuolisena elämistä. Niillä on kulttuurissa kaksinainen luonne. Vastuksena ne ovat sekä omaa sukupuolta koskevan ajattelun mahdollisuus että yhteiskunnassa vallankäytön välineitä.

Tietolähteinä transsukupuolisilla on kaunokirjallisuus, lääketieteen artikkelit ja teokset, internet, kirkon ja lääketieteen ammattilaiset, läheiset ihmiset sekä vertaisryhmä. Transsukupuoliset eivät ole vain sukupuolta koskevan tiedon käyttäjiä, vaan useat heistä ovat myös sukupuolta ja transsukupuolisuutta koskevan tiedon aktiivisia tuottajia. Transsukupuolisuutta koskevan tiedon käyttäjiä ovat lähinnä transsukupuoliset, tutkijat sekä sukupuolenkorjausta hoitavat lääketieteen ja hoitamisen asiantuntijat. Transsukupuolta koskeva tieto on kapea-alaista ja epätasaisesti jakautunut yhteiskunnassa. Näin ollen kaikilla ihmisillä ei ole riittävää tietoa tukea omaa tai toisen ihmisen elämää sukupuolisena ja kykyä määrätä omasta itsestään sukupuolisena.

Kun transsukupuolisen aistikokemukset saavat vierauden ja häpeän merkityksen, se saattaa johtaa transsukupuolisen kokemaan itsensä erilaiseksi ja ulkopuoliseksi yhteiskunnassa. Ulkopuolisuus voi olla syy ihmisen sosiaaliseen osattomuuteen tai syrjäytymiseen, mutta kokemukset saattavat olla myös ihmisen sukupuolisen kasvun ja kulttuurin voimavara.

Transsukupuolisuus ei ole vain lääketieteellinen kysymys. Hoitamisen kohteena on ihmisen elämäntaito sukupuolisena. Näin ollen sukupuoliristiriitaa kokeva tarvitsee tuekseen monialaista yhteistyötä.

Hanna Vilkka 3.9.1966 Hyvinkää, Yo Tampereen iltalukio, YTM Kuopion yliopisto

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 09.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki