Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Perhekeskeisyyden ja feminismin ristipaineessa

Kuva parisuhdeväkivallasta udmurtialaisessa naisten kriisikeskuksessa

Maija Jäppinen

Pro gradu, tammikuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiaalityö.

Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma Venäjällä. 1990-luvulta lähtien maan suuriin kaupunkeihin on perustettu naisten kriisikeskuksia, jotka auttavat väkivallan uhreja ja tekevät ehkäisevää työtä.

Tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän federaatioon kuuluvan Udmurtian tasavallan pääkaupungissa Izevskissä toimivaa kriisikeskusta sen työntekijöiden ja organisaation näkökulmasta. Tutkimuksen tehtävänä on analysoida, miten keskuksessa selitetään parisuhdeväkivaltaa ilmiönä ja sitä, että naiset pysyvät väkivaltaisissa parisuhteissaan, sekä minkälaisesta näkökulmasta parisuhdeväkivaltaa keskuksessa tarkastellaan. Pohdin tutkimusraportissa myös omaa paikkaani tutkijana ja sen muutosta yhteisössä, joka lähtökohtaisesti on minulle hyvin vieras. Tutkimukseni on hyvin kontekstuaalinen ja tutkimusprosessin aikana olen pyrkinyt saavuttamaan ymmärrystä tutkimukseni kohteesta havainnoimalla sitä sisältäpäin.

Tutkimusote on etnografinen. Aineistona käytetään kenttäpäiväkirjoja, työntekijöiden haastatteluja ja muuta keskuksessa kerättyä materiaalia. Tutkimus liittyy sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen, ja sen näkö-kulma on sukupuolisensitiivinen. Teoreettinen viitekehys rakentuu ennen muuta suomalaisista parisuhde- ja perheväkivaltaa käsittelevistä tutkimuksista. Taustoitan tutkimusta naisten asemaa Venäjällä käsittelevällä kirjallisuudella. Läpi tutkimuksen mukana kulkee vertailu suomalaisen ja venäläisen yhteiskunnan välillä.

Selittäessään parisuhdeväkivaltaa työntekijät käyttivät niin yksilö- ja perhekeskeisiä kuin yhteiskunnan rakenteisiinkin kiinnittyviä selityksiä. Rakenne- ja yksilötason selitykset myös kietoutuivat yhteen. Selityksissä nousivat voimakkaasti esiin lapsuuden traumaattiset kokemukset ja mallioppiminen. Kotona tapahtuva väkivalta liitettiin myös venäläisen nyky-yhteiskunnan ongelmiin, joiden nähtiin heijastuvat myös lähisuhteisiin. Lisäksi naisiin parisuhteessa kohdistuvaa väkivaltaa selitettiin sen kulttuurisella hyväksyttyydellä. Väkivalta nähtiin miesten keinona saavuttaa ja ylläpitää valta-asemaa perheessä. Erityisesti Keskuksen virallisissa asiakirjoissa väkivaltaa selitettiin myös perheen vuorovaikutuksen häiriöksi.

Keskuksen työntekijöiden mukaan naisia pidättelevät väkivaltaisissa parisuhteissa monenlaiset syyt. Aineis-tossa korostuivat taloudelliseen toimeentuloon ja asumisen järjestämiseen liittyvät esteet väkivaltaisen parisuhteen päättämiselle. Muita lähtöä vaikeuttavia tekijöitä olivat epävarmuus selviämisestä, pelko ja psykologinen riippuvuus, ulkopuolisten suhtautuminen, perheen koossa pitämisen tärkeys sekä lainsäädännön puutteet ja viranomaisten asenteet.

Keskeiseksi kysymykseksi näkökulmien vaihtelussa osoittautui se, lähestytäänkö kohdeongelmaa perhekes-keisesti vai feministisesti. Lähestymistavat vaihtelivat tilanne- ja työntekijäkohtaisesti. Erityisen kiinnostavia olivat erot työntekijöiden näkemysten ja keskuksen virallisten asiakirjojen välillä.

Ongelman määrittely oli diffuusia ja välillä epäjohdonmukaistakin. Olen kutsunut näkökulmien vaihtelua ja niihin liittyvää jatkuvaa neuvottelua tasapainoiluksi perhekeskeisyyden ja feminismin välillä. Näkökulmien muuttumisessa oli nähtävissä myös systemaattisempi keskuksen seitsemän toimintavuoden aikana tapahtunut kehitys feministisestä perhekeskeiseen suuntaan. Tulkitsen käänteen perhekeskeisyyteen liittyvän feminismiä koskeviin ennakkoluuloihin venäläisessä yhteiskunnassa sekä Izevskin kaupungin vaikutukseen toiminnan rahoittajana.

Asiasanat: väkivalta - naisiin kohdistuva, parisuhdeväkivalta, kriisikeskukset - naisten, etnografia, Udmurtia, Venäjä

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 03.03.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki