Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Siirtonaisena Singaporessa

Ulkomaantyökomennuksille mukaan muuttaneet suomalaisnaiset kertovat kokemuksistaan

Annika Oksanen

Väitöskirja, joulukuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos.

Tämän yhteiskuntatieteelliseen traditioon kiinnittyvän kvalitatiivisen tutkimuksen tehtävä on miestensä ulkomaantyökomennuksille mukaan muuttaneiden suomalaisten naisten elämäntilanteen näkyväksi tekeminen. Tutkimusta varten on haastateltu seitsemäntoista Singaporessa asuvaa suomalaista kotirouvaa. Haastatteluaineiston analyysissä lähdetään liikkeelle oletuksesta, että naiset eivät tunnista kokemuksiaan siitä liiketaloustieteellisestä tulkinnasta, jota heille tarjotaan. Naiset ovat siis vailla kokemuksiaan vastaavaa julkista kertomusta, jolloin he kärsivät narratiivisesta hiljaisuudesta.

Tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa tieteellisen tiedonhankinnan keinoin yksinomaan puolisopestiläisiksi lähteneitten naisten olosuhteita. Tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että mikäli naiset eivät suostuisi puolisopestiläisiksi, suuri osa ulkomaantyökomennuksista jäisi toteutumatta, sillä vasta naisen lähtö mahdollistaa parisuhteessa elävän miehen lähdön. Näin naisten voi ajatella antavan lahjan sekä työntekijöitä lähettäville yrityksille että ulkomaantyöpaikasta kiinnostuneille miehilleen. Liiketaloustieteessä naispuolison asema määritellään kuitenkin edelleen kuin sivutuotteena: naiset nähdään eräänlaisina piilossa istuvina kuiskaajina, joiden tehtävä on tukea miestensä sopeutumista uusiin oloihin, jotta yrityksille kalliiksi käyvät komennusten keskeytykset kyettäisiin välttämään. Tutkimus nostaa naiset miestensä rinnalle omien esitystensä subjekteiksi, toimijoiksi kansainvälisessä taloudessa.

Koska kotirouvuus on puolisopestiläisiksi lähteneitten naisten situaation ydinaluetta, suomalaista yhteiskuntaa määrittävä kotirouvuuden kulttuurinen poissaolo epää puolisopestillä olevilta naisilta pääsyn myönteiseen julkiseen kertomukseen. Tutkimuksessa myönteisyyttä etsitään naisten ansiotyön ja itsensä elättämisen normin vastaisesta lähtöpäätöksestä, joka tulkitaan solidaarisuuden osoituksena parisuhteessa. Samalla suomalaiset naiset nimetään siirtonaisiksi. Tutkimus auttaa vastaavassa elämäntilanteessa olevia naisia tunnistamaan merkkinsä nykyisten narratiivien joukosta. Purkamalla naista vahingoittavaa vastakkainasettelua ansiotyön ja kotona olemisen välillä, siirtonaiseuden käsitteen avulla on myös mahdollista kasvattaa suomalaisten naisten kulttuurista liikkumavaraa. Lisäksi tutkimuksessa esitetään, että ansiotyöhön ja itsensä elättämiseen kiinni kasvaneet suomalaiset naiset on nostettu yhdeksi nykysuomalaisuuden symboleista.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 18.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki