Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Residential Differentiation, Housing Policy and Urban Planning in the Transformation from State Socialism to a Market Economy: The Case of Tallinn

Sampo Ruoppila

Doctoral dissertation, August 2006.
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy.

Tutkimus käsittelee asuinalueiden erilaistumista, asuntopolitiikkaa ja kaupunkisuunnittelua siirryttäessä sosialismista markkinatalouteen. Erilaistumisella tarkoitetaan sitä, miten sosiaaliset ryhmät ovat jakautuneet kaupunkialueille. Tapaustutkimuskohteena on Tallinna, mutta sen rinnalla tarkastellaan yleisemmin itäeurooppalaisten kaupunkien kehitystä.

Väitöskirjan keskeisin osa ovat neljä itsenäistä tutkimusartikkelia. Ne yhteen kokoava tutkimuskysymys on, kuinka asuinalueet erilaistuivat sosialistisena aikana sekä miten ja miksi tilanne on muuttunut markkinatalouteen siirryttäessä.

Ensimmäinen artikkeli on kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee asuinalueiden erilaistumista Budapestissa, Prahassa, Tallinnassa ja Varsovassa sosialistisena aikana. Tarkastelun keskiössä ovat asuntopolitiikan linjaukset sosialistisen ajanjakson eri vaiheissa ja se kuinka ne suorasti ja epäsuorasti vaikuttivat erilaistumisprosesseihin.

Toinen artikkeli analysoi sosiaalisten ryhmien jakautumista Tallinnan kahdeksan kaupunginosan ja neljän erilaisen asuntotyypin välillä vuonna 1999 sekä kaupungin sisäisen muuttoliikkeen vaikutusta erilaistumiseen. Artikkelissa kritisoidaan kirjallisuudessa usein esitettyjä yksinkertaistavia käsityksiä nopeasta erilaistumisesta ja muuttoliikkeen suoraviivaisesta vaikutuksesta siihen Itä-Euroopan suurimmissa kaupungeissa 1990-luvulla. Erilaistuminen kyllä lisääntyy siten, että parempituloiset ovat vapaampia käyttämään asuntomarkkinoiden tarjoamia uusia mahdollisuuksia, ja siten että heikompituloiset joutuvat mukauttamaan asumistasoaan tulojensa mukaiseksi. Vielä 1990-luvulla asukkaiden liikkuvuus oli kuitenkin suhteellisen vähäistä. Tallinnan asuntomarkkinat ovat vilkastuneet 2000-luvulla, mikä viittaa suurempaan liikkuvuuteen, mutta on edelleen avoin tutkimuskysymys missä määrin keskituloiset ovat niillä mukana, tai jos ovat, niin miten erilaistavia, sosiaalista kaupunkirakennetta merkittävästi muuttavia valintoja heillä on varaa tehdä. Esimerkiksi lähiöiden taantumisesta ei ole vielä merkkejä, vaan ne edustavat neutraalia standardiasumista, kuten ennenkin. Selvin uuden erilaistumisen indikaattori Tallinnassa on uusien ja läpikotoisesti kunnostettujen asuinrakennusten keskittyminen keskustaan, sen liepeille ja pientaloalueille. Näihin pystyvät asettumaan vain suhteellisen hyvätuloiset.

Kolmas artikkeli tarkastelee Viron valtion ja Tallinnan kaupungin 2000-luvulla harjoittaman asuntopolitiikan vaikutusta Tallinnan asuinalueiden erilaistumiseen. Artikkeli osoittaa, että Virossa asuntopolitiikka ei ole pyrkinyt vähentämään, ehkäisemään tai hidastamaan erilaistumista eikä asumisoloihin liittyvän eriarvoisuuden syvenemistä. Tulevaisuuden haaste ja todennäköinen uuden erilaistumisen tason tuottaja ovat suurimittakaavaiset peruskorjaukset, joihin sosialistisena aikana laiminlyödyssä asuntokannassa on tarve. Odotettavissa on talo- ja aluekohtaista asukkaiden valikoitumista sen mukaisesti kenellä on korjauksiin varaa, ja seurauksena entistä selkeämpi asumistason erilaistuminen suhteessa tuloihin.

Neljäs artikkeli tarkastelee Tallinnan kaupunkisuunnittelujärjestelmän kehitystä. Näkökulma on minkälaisia välineitä se on tarjonnut vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kuinka Tallinnan kaupunki on näitä välineitä käyttänyt. Artikkelin johtopäätös on, että vaikka kaupunkisuunnittelun asema on vahvistunut viime vuosina, Tallinnan kaupunkikehityksen suunnan osoittavat edelleen yksityiset voittoa tavoittelevat toimijat.

Väitöskirjan empiirisessä analyysissä yhdistellään erilaisia aineistoja ja metodeja. Toisessa artikkelissa käytetään kvantitatiivisia metodeja, etenkin indeksilaskentaa, aineistona Viron tilastokeskuksen keräämä työvoimatutkimus. Kolmas artikkeli perustuu politiikkaohjelmien analyysiin täydennettynä asiantuntijahaastatteluilla. Neljäs artikkeli perustuu suunnittelulakien, rakennusjärjestysten ja keskeisten suunnitteludokumenttien analyysiin, jota on täydennetty asiantuntijahaastatteluilla.

Asiasanat: Asuinalueiden erilaistuminen, asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelu, post-sosialismi, Viro, Tallinna

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 13.07.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki