Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Gender, Politics and Democratisation in Cameroon

B. Raul Kassea

Doctoral dissertation, July 2006.
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology.

Käsitykset sukupuolesta, uskonnolliset uskomusjärjestelmät ja poliittinen ajattelu ovat sulkeneet naiset politiikan ulkopuolelle, jo kauan ja ympäri maailmaa. Teoreettisessa viitekehyksessäni yhdistän feministisiä ja modernisaatioteorioita ja tältä pohjalta tarkastelen patriarkaalisen Euroopan trendejä ja nostan esille Pohjoismaiden sukupuolisensitiivisen mallin. Tarkastelen Saharan etelän puoleisen Afrikan paikallisia sukupuolimalleja kolonialismia edeltävältä ajalta aina postkolonialismiin ja tutkin käsitysten, tarpeiden, resurssien, koulutuksen ja naisten poliittisen osallistumisen välisiä yhteyksiä Kamerunissa.

Demokratian oletetaan avaavan mahdollisuudet poliittiselle osallistumiselle, suovan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille aikuisille. Eräs ironinen piirre Kamerunin liberalisoitumisprosessissa on ollut naisten lukumäärän väheneminen parlamentissa (14 % vuonna 1988, 6 % 1992, 5 % 1997 ja 10 % vuonna 2002). Mitkä sosiaaliset, kulttuuriset ja institutionaaliset mekanismit tuottivat tämän paradoksaalisen lopputuloksen, joka jättää puolet väestöstä demokratisoitumisprosessin ulkopuolelle.

Alkuperäinen afrikkalainen sukupuolten komplementaarisuus on menetetty miesten ylivallalle julkisen sfäärin koulutus- ja oikeusinstituutiossa, kirkossa, työmarkkinoilla, talouden ja politiikan alalla - suurin osa naisista on marginalisoitu yksityiseen sfääriin. Kansakunnan rakentaminen ja kehitys ovat epäonnistuneet; oman etnisen ryhmän suosinta ja individualismi ovat lisääntymässä. Kasvava kansalaisyhteiskunta tarjoaa toiveita paremmasta tulevaisuudesta.

Eri puolilla Kamerunia toteutetun kahden kyselyn ja 21 fokusryhmän empiiriset, vuonna 2000 ja 2002, tulokset paljastavat alhaisen vaaleihin rekisteröitymisen (34.5 % naisista ja 65.9. miehistä), verrattuna halukkuuteen asettua ehdolle kunnallisvaaleissa (33.3 % naisista ja 45.2 % miehistä). Perinteisen ja modernin lain rinnakkainelo, korruptoitunut poliittinen järjestelmä ja vilpilliset käytännöt ovat osaltaan edesauttamassa politiikasta kiinnostuneiden naisten ja miesten marginalisointia. Suurin osa kyselyihin vastanneista naisista pitää naispoliitikkoja miespoliitikkoja luotettavampina ja kyvykkäämpinä; he jopa uskovat naispääministerin nimittämisen mahdollisuuteen tulevaisuudessa.

Pohjoismaat ovat institutionalisoineet sukupuolten tasa-arvon lainsäädäntöönsä, toimintatapoihinsa ja käytäntöihinsä. Ranska on edistänyt naisten poliittista osallistumista parité-lakien avulla. Ruanda tarjoaa toisen esimerkin naisten edustuksesta, kansanmurhan jälkeisen perustuslain ansiosta. Tutkimustani hyödyntäen kamerunilaiset instituutiot, miehet ja etenkin naiset, voivat oppia muiden maiden kokemuksista, suunnitellakseen ja toteuttaakseen kestävän demokratian, jossa sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina.

Avainsanat: demokratisoituminen, politiikka, sukupuolten tasa-arvo, feminismi, kansalaisuus, Kamerun, Pohjoismaat, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, sukupuolikiintiöt, yhteiskunnallinen sosiaalipsykologia.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 28.06.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki