Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918-1944

Jari Hanski

Väitöskirja, huhtikuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntahistorian laitos, poliittinen historia.

Juutalaisvastaisuutta on esiintynyt myös Suomessa tutkimanani aikana, vuosina 1918-1944. Juutalaisvastaisten henkilöiden kirjoituksissa juutalaisiin liitetyt paheet olivat luonteeltaan yleisiä, niitä ei edes yritetty yhdistää kehenkään nimettyyn suomalaiseen juutalaiseen vaan niiden väitettiin olevan yleisesti juutalaisten ominaisuuksia tai toimintatapoja. Tästä syystä väitteet jäivät irrallisiksi.

Juutalaisvastaisuutta on pyritty selittämään erilaisilla malleilla, kuten ulkopuolisuudella, toiseudella, ksenofobialla, sosioekonomisilla ja harhamallisilla selitysmalleilla. Tässä tutkimuksessa ei ole käytetty pelkästään yhtä tiettyä selitysmallia vaan asiayhteyteen parhaiten soveltuvaa.

Tutkimuksen lähdemateriaalina ovat yli 400 suomalaista aikakauslehteä, jotka ilmestyivät vuosien 1918 ja 1944 välillä sekä lisäksi aikalaiskirjallisuutta, oppikirjoja ja arkistomateriaalia. Aikakauslehtimateriaali on hyvin kattavasti läpikäyty ja mukana on erilaisia lehtiä pilalehdistä armeijan ja suojeluskuntien julkaisuihin, uskonnollisista lehdistä äärioikeiston julkaisuihin.

Suomalaisissa vuosien 1918-1944 juutalaisvastaisten kirjoitusten teemoissa ja sanavalinnoissa näkyi tutkitun aineiston perusteella selkeästi ulkomainen ja erityisesti saksalainen vaikutus. Monen juutalaisvastaisesti kirjoittaneen elämänvaiheista löytyykin suora yhteys Saksaan. Suomessa oli lisäksi yhdistyksiä, kuten Kustannusosakeyhtiö Vasara, jotka lietsoivat avointa juutalaisvastaisuutta.

Kirjoitusten määrässä voi nähdä selkeät huiput vuosien 1918-1919, 1929-1931, 1933-1938 ja 1942-1944 aikana. 1918-1919 syynä olivat juutalaisille juuri myönnetyt kansalaisoikeudet ja heidän johtamakseen väitetty Venäjän bolsevistinen vallankumous ja 1929-1931 maailmanlaajuinen lama, jota sitäkin väitettiin juutalaisten aikaansaamaksi. vuosien 1933-1938 kirjoittelun määrää selittää kansallissosialistien valtaannousu Saksassa ja muut saksalaisvaikutteet; jatkosodan aikana vuosina 1942-1944 Suomi soti Saksan rinnalla.

Tutkimuksessa käytetyistä 433 aikakauslehdistä 71:ssä eli 16,4 prosentissa oli ainakin yksi juutalaisvastainen kirjoitus. Erityisesti kansallissosialistien lehdissä ilmestyi juutalaisvastaisia kirjoituksia. Selkeästi juutalaisvastaisia mielipiteitä esittäneitä kirjoittajia oli puolestaan 50: yli puolella heistä oli yliopistokoulutus ja erityisesti pappien osuus oli lähdemateriaalissa suuri, sillä heitä oli kaikkiaan kymmenen. On kuitenkin muistettava, että monissa kirjoituksissa ei ollut lainkaan tekijätietoja tai sitten kyseessä oli tuntemattomaksi jäänyt nimimerkki.

Juutalaisvastaisuus ei tutkitun aineiston perusteella saavuttanut Suomessa kovin laajaa suosiota, sillä mielipiteet ilmestyivät useimmiten vähälevikkisissä äärioikeistolaisissa julkaisuissa. Juutalaisvastaisuus ei myöskään koskaan, lukuun ottamatta pakolaispolitiikan tiukennusta ja kahdeksan pakolaisen luovutusta Saksaan, tullut Suomen valtion viralliseksi politiikaksi.

Vaikka juutalaisvastaisessa kirjoittelussa näkyi selkeitä syklejä, ei mikään osoita, että ihmisten suhtautumisessa olisi noina aikoina tapahtunut laajemmin huomattavia muutoksia. Voikin perustellusti sanoa, että suurimmalle osalle suomalaisia juutalaiskysymyksellä ei näytä olleen merkitystä ja suhtautuminen juutalaisiin ja juutalaisuuteen oli suurimmassa osassa lähdemateriaalia melko neutraalia.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 04.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki