Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

The Soviet Union, Finland and the Cold War

The Finnish Card in Soviet Foreign Policy, 1956-1959

Aappo Kähönen

Doctoral dissertation, June 2006.
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History, Social Science History.

Neuvostoliiton näkökulmasta neuvostoliittolais-suomalaisten suhteiden tosiasiallinen sisältö 1950-luvun toisella puoliskolla erosi selvästi sekä samanaikaisesta että myöhemmästä ystävyys- ja luottamusretoriikkaan pohjaavasta julkisesta kuvasta.

Kun 1950-luvun jälkipuolella oikeiston ja vasemmiston välinen jako Suomessa korostui, niin Neuvostoliiton kritisointi voimistui, ja se pelkäsi muutosten vaikuttavan myös Suomen ulkopolitiikkaan. YYA-sopimuksen turvallisuuspoliittisille sitoumuksille oli Neuvostoliiton kannalta saatava lisätakuut kontrolloimalla myös Suomen sisäpolitiikkaa ja taloussuhteita, erityisesti kansainvälisten kriisien yhteydessä.

Skandinaviaan nähden Suomi oli neuvostonäkökulmasta ystävyys-tai puolueettomuuspolitiikan mallimaa. Berliinin toisen kriisin ja yöpakkasten vaikutuksia Neuvostoliiton Skandinavian politiikkaan vuoden vaihteessa 1958-1959 on tarpeen tarkastella tältä kannalta. Neuvostoliitto käytti Suomea, maan johdon myötävaikutuksella, välineenä sekä Norjan ja Tanskan NATO -jäsenyyden heikentämiseksi että Ruotsin liittoutumattomuuden ylläpitämiseksi. Suomen kiinnostus EFTA -jäsenyyteen yhtä aikaa Skandinavian maiden kanssa kesällä 1959 näyttää aiheuttaneen paniikkireaktion Neuvostoliitossa, jossa pelättiin taloudellisten järjestelyjen mitätöivän yöpakkaskriisin sille tuomat poliittiset edut.

Tapahtumahistorian ohella tutkimus tarkastelee konkreettisten etujen ja ideologian vuorovaikutusta yksilöissä ja päätöksentekojärjestelmissä. Välttämättömät yhteiskunnalliset ja ideologiset uudistukset Neuvostoliitossa vuoden 1956 jälkeen vaikuttivat sekä järjestelmän legitimiteettiin, että johtivat ristiriitaisuuksiin sen ulkopolitiikan perusteluissa. Tämä havaittiin niin omassa leirissä kuin lännessä.

Myös Suomessa 1950-luvun jälkipuolella tapahtui läpimurto: kun ns. vastareaktio hävisi K- linjalle, kehittyi erityissuhde Neuvostoliiton kanssa. Yöpakkasten seurauksena Neuvostoliitto-suhteesta tuli ratkaisevasti sisäpolitiikan ehtoja määrittelevä tekijä Suomessa, osa sisäpoliittista argumentaatiota. Suomettuminen ei näin ymmärrettynä ole, myöskään kansainvälisten suhteiden näkökulmasta, mikään erityistapaus vaan hallitsevan valtion, supervallan, ja alistetussa asemassa olevan valtion välisestä suhteesta muodostunut sisäpoliittinen kulttuuri.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 10.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki