Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Ett' varttuisi Suomenmaa

Suomalaisten kasvattaminen kulutusyhteiskuntaan kotimaisissa lyhytelokuvissa 1920-1969

Minna Lammi

Väitöskirja, toukokuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yleisen valtio-opin laitos.

"Näin joutuu Vastakirnuttu, käden koskematta koko kehityskulkunsa aikana suoraan siistiin pergamenttikääreeseen." (Paasivaara, Suomen ensimmäinen margariinikirnuumo 1929, Aho & Soldan)

"Tämän kaiken voi perheenemäntä hankkia mukavasti ja valmistaa vaivattomasti käyttämällä hyväkseen nykyaikaisen säilyketeollisuuden tarjoamia palveluksia." (Jalostaja säilöö hyvää ja hyvin 1956, Felix-Filmi)

Näin vakuutettiin suomalaisille tehdastuotteiden hyvyyttä kotimaisissa lyhytelokuvissa. Kulutusyhteiskunnan alkutaipaleella kansalaiset suhtautuivat epäillen niin tehdastuotteisiin kuin kaupan valmispakkauksiinkin.

Suomalaisia opetettiin kulutuksen tavoille valistuksen keinoin. Kulutusvalinnoilla oli myös yhteiskunnallista merkitystä, joten monet tahot valistusjärjestöistä elinkeinoelämään halusivat neuvoa ja ohjata suomalaisia halutunlaiseen kulutukseen ja säästäväisyyteen.

Lyhytelokuvissa suomalaisia neuvottiin ja opetettiin hyviksi kuluttajiksi aina 1920-luvulta lähtien. Erityisen runsaasti valistuselokuvia tehtiin vuosina 1933-1964 valtiovallan myöntämien veronalennusten ansiosta. Näitä valistuselokuvia esitettiin elokuvateattereissa "alkukuvina" ennen illan pääelokuvaa.

1920- ja 1930-lukujen lyhytelokuvat esittelivät tehdastuotantoa ja kertoivat ihmisille, että teollisesti tehty tuote voi olla luotettava ja hyvä. Teollisen tuotannon tehokkuutta esiteltäessä voitiin samalla vakuuttaa katsojille, että se on avain entistä suurempaan hyvinvointiin.

Sota katkaisi modernisoitumiskehityksen ja siirsi kansakunnan ajatukset kehityksestä selviytymiseen. Sotavuosina valtiovalta käytti lyhytelokuvaa yhtenä kotirintaman valistuksen välineenä. Keskeisiä aihepiirejä sotavuosien aineistossa olivat pula ja sen torjunta sekä talkoot.

Jälleenrakennuskauden elokuvissa synnytettiin laatutietoista, osaavaa ja taloudellista kuluttajaa. Alkoi myös työ kansakunnan vaurastuttamiseksi, johon liittyi yhteisön ja suomalaisuuden edun korostaminen. Suomalaisia kannustettiin ennen kaikkea tavoitesäästämiseen ja kotimaisten tuotteiden suosimiseen. Hyviä hankintatavoitteita olivat asunnon lisäksi muun muassa kodinkoneet, joilla kotitalouksien työtä haluttiin tehostaa.

Väitöstutkimus käsittelee yli kolmeasataa suomalaista lyhytelokuvaa vuosilta 1920-1969. Valtaosaa näistä elokuvista ei ole ennen tutkittu, eikä näin suurta määrää suomalaisia lyhytelokuvia ole aiemmin käsitelty yhdessä tutkimuksessa.

Tietoja väittelijästä: Minna Lammi, synt. 28.6.1966 Pietarsaaressa. Ylioppilaaksi Pietarsaaren lukiosta 1985. VTM 1996 Helsingin yliopistosta. Väitöstutkimus on syntynyt Suomen Akatemian "Tarpeen sosiaalinen konstruktio" -tutkimushankkeessa. Työskennellyt myös toimittajana. Asuu nykyisin Lahdessa.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 18.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki