Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Tasa-arvo ja muutoksen rajat

Sukupuolten tasa-arvo poliittisena ongelmana Ranskan parité- ja Suomen kiintiökeskusteluissa

Eeva Raevaara

Väitöskirja, marraskuu 2005.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yleisen valtio-opin laitos ja Helsingin yliopisto, Kristiina-instituutti.

Tutkimus tarkastelee sukupuolten tasa-arvosta ja erityisesti naisten ja miesten poliittisesta edustuksesta käytyjä keskusteluja Ranskassa ja Suomessa 1990−2000-luvulla. Työssä kysytään, miten sukupuolten tasa-arvo tuotettiin poliittisena ongelmana ja miten tasa-arvon puolesta argumentointiin. Analyysin kohteena ovat Ranskan parlamentin alahuoneen keskustelu vuonna 2000 tasa-arvon edistämisestä vaalien ehdokasasettelussa sekä kiintiöistä käyty eduskuntakeskustelu Suomessa vuosina 1994−95. Molemmat keskustelut päättyivät lainmuutoksiin, joissa määriteltiin tarkat määrälliset rajat sukupuolten edustukselle joko vaalien ehdokasasettelussa tai valtion ja kuntien valmistelevissa elimissä. Itse parlamenttikeskustelujen analyysin lisäksi työssä tarkastellaan lakeihin johtaneita poliittisia prosesseja ja parlamenttien ulkopuolella käytyjä tasa-arvokeskusteluja 1980−90-luvulla.

Tutkimus analysoi sukupuolten tasa-arvosta käytyjä keskusteluja ja poliittisia prosesseja paitsi tasa-arvoa, myös politiikkaa ja kansalaisuutta koskevien kamppailujen ja muutosten areenoina. Vertaileva tutkimusote antaa mahdollisuuden arvioida, miten tasa-arvoa koskevaa muutosta on mahdollista viedä eteenpäin eri konteksteissa ja mitä välineitä tasa-arvon politisoimiseen on tarjolla. Tasa-arvopuhetta tarkastellaan poliittisena toimintana, ja erityistä huomiota kiinnitetään tulkintakehysten ja kysymyksenasettelujen vaihtoehtoja rajaavaan voimaan. Aineistoa lähestytään kolmen kysymyksen kautta: minkälaisena ongelmana tasa-arvo rakennettiin, miten keskusteluissa määriteltiin toimijuutta ja miten poliittisen yhteisön rajoja piirrettiin. Huomion kohteena ovat sekä yhteisymmärryksen rakentaminen että tasa-arvoa koskevat konfliktit.

Molemmissa maissa sukupuolten tasa-arvon edistäminen määriteltiin kansallisena projektina, josta hyötyi koko poliittinen järjestelmä. Ranskassa tasa-arvo oli olennainen osa ranskalaisen demokratian kehittämistä, Suomessa tasa-arvo nähtiin puolestaan keinona saada molempien sukupuolten asiantuntemus yhteiskunnan käyttöön. Näihin näkökulmiin liittyi kiinteästi tasa-arvon tavoittelu naisten ja miesten välisellä yhteistyöllä sekä tasa-arvon pikaista toteutumista korostava ajallisuuden ulottuvuus. Tällainen tasa-arvopuhe määritteli tasa-arvon välineeksi laajempien kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa ja antoi vain vähän tilaa käsitellä vallan ja vastuun kysymyksiä.

Tasa-arvopolitiikan kansainvälistyminen sekä tasa-arvokeskustelujen konfliktit problematisoivat kuitenkin näkemyksen tarkkarajaisesta "ranskalaisesta" ja "suomalaisesta" tasa-arvosta. Keskustelussa tuotettiin moninaisia tulkintoja sukupuolen merkityksestä politiikassa sekä naisista poliittisina toimijoina. Tätä kautta keskustelun kohteeksi nousivat itse poliittisen järjestelmän pelisäännöt ja se, mitä ranskalaisella republikanismilla tai suomalaisella, asiantuntemukseen perustuvalla politiikalla tarkoitettiin. Kummankin maan tasa-arvoa koskevia muutoksen mahdollisuuksia rajasi niiden asettuminen 1990-luvun keskusteluun valtion ja kansalaisuuden määrittelytavoista. Samalla tasa-arvosäännökset ja lainmuutoksia edeltäneet poliittiset prosessit olivat omalta osaltaan muokkaamassa tasa-arvon, politiikan ja kansalaisuuden rajoja.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 30.01.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki