Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Venäjän politiikka ja perustuslaki

Tutkimus Venäjän perustuslakikäsitteistön kehityksestä 1900-luvulla

Katja Ruutu

Väitöskirja, syyskuu 2006.
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yleisen valtio-opin laitos ja Aleksanteri-instituutti.

Huhtikuussa 2006 tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän ensimmäisen perustuslain hyväksymisestä. Vuoden 1906 myöhäisen alun jälkeen Venäjällä, Neuvostoliitossa ja nykyisessä Venäjän federaatiossa on hyväksytty yhteensä viisi perustuslakia, viimeisimpänä vuoden 1993 perustuslaki.

Venäjän poliittinen järjestelmä on siirtynyt tänä aikana useita kertoja yhdestä valtiokäsityksestä toiseen. Tsaarin vallasta siirryttiin vallankumouksen kautta Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, ja tämän jälkeen vuonna 1924 Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Vuonna 1991 perustettiin nykyinen Venäjän federaatio.

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Neuvostoliiton ja Venäjän valtiomuotojärjestelmän muodonmuutosta Venäjän sisäisistä keskusteluista käsin erityisesti perustuslakeja ja NKP:n puolueohjelmia materiaalina käyttäen. Osoitan tutkimuksessani, että toisin kuin yleensä on ajateltu, Neuvostoliitossa perustuslaki ei ollut koskematon ja muuttumaton. Yksipuoluejärjestelmässä tärkeä keino esitellä ero edellisen johtajan kauteen oli hyväksyä uusi perustuslaki. Rajoitetun ykseyden käsityksen piirissä perustuslailliset käsitteet olivat tärkeimpiä välineitä argumentoida ja luoda tilaa poliittisen ykseyden uudelle esitykselle. Perustuslakikäsitteistö oli keskeisin kamppailun kohde, josta koko neuvostoajan käytiin jatkuvaa määrittelykilpailua sekä valtakausien eliitin sisäisessä keskustelussa että myös eri hallintopoliittisten aikakausien välillä.

Tutkimuksen esiintuoma keskustelu koskee neuvostoperustuslakijärjestelmän kehitystä pois vallankumouksen perusretoriikasta, eli luokkataistelusta ja utopistisesta tulevaisuususkosta. Juuri tämä kehitys nähdään työssä tärkeänä perestroikalle ja yksipuoluejärjestelmän hajoamiselle.

Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin on viimeisen tsaarin eli Nikolai II:n jälkeen ensimmäinen valtiojohtaja, joka ei ole valta-asemaan päästyään käynyt minkäänlaista keskustelua marxismi-leninismistä. Silti myös Putin on säilyttänyt joitakin neuvostoliittolaiselle perustuslakikäsitteistölle ominaisia piirteitä.

Katja Ruutu on kirjoittanut vuonna 1988 ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta ja valmistunut Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1997 valtiotieteiden maisteriksi. Hän on toiminut vuodesta 1999 tutkijana Aleksanteri-instituutissa.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 07.08.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki