TeX ja LaTeX ovat erinomaisia ohjelmia typografisesti korkealaatuisten dokumenttien tuottamiseen, erityisesti silloin, kun julkaistava aineisto sisältää matematiikkaa.
Muunnos TeX:in tuottamasta dvi-tiedostosta postscriptiksi tuottaa yleensä tiedoston, joka tulostuu moitteettomasti. Suurempia ongelmia tuottaa yleistynyt elektroninen julkaiseminen pdf-muodossa. Paperille tulostettuna hyvältä näyttävä tiedosto voi yleisen Adobe Acrobat Reader -ohjelman avulla ruudulla tarkasteltuna näyttää huonolta, kirjasimet ovat rasteroituneet lähes lukukelvottomaksi mössöksi.
Donald Knuth kirjoitti TeX:in ennen postscript-fonttien keksimistä, joten pieni epäyhteensopivuus nykyaikaisten julkaisuformaattien kanssa on odotettavissa. Ruudullakin hyvältä näyttäviä pdf-tiedostoja pystyy kuitenkin tekemään myös TeX:illä ja LaTeX:illa, kunhan tietää mistä ongelmat johtuvat. Näissä ohjeissa esitetään pintapuolisesti TeX:in kirjasinjärjestelmä ja kerrotaan miten tuotetaan verkossa toimiva pdf-tiedosto. Ohjeet olettavat, että TeX-ympäristö on Unix tai GNU/Linux -järjestelmissä yleinen teTeX, ja että käytössä on myös postscript-konvertointi- ja -rasterointiohjelma Ghostscript. Tuotettu pdf-tiedosto on syytä tarkistaa Adoben Acrobat Readerillä, sillä bittikarttafonttien aiheuttamat ongelmat ilmenevät pahimpina juuri tämän ohjelman kanssa.
Ylläpidolta kannattaa varmistaa, että yllämainituista ohjelmista on käytössä uudehkot versiot.
TeX käyttää oletusarvoisesti Knuthin kirjoittamalla METAFONT-ohjelmalla määriteltyjä kirjasimia, jotka tulostettaessa rasteroidaan haluttuun resoluutioon. Nykyisin yleiset postscript- ja pdf-tiedostoissakin käytetyt postscript-fontit ovat myöhempi keksintö, tuki näille on lisätty TeX:iin vasta jälkikäteen.
Muunnettaessa dvi-tiedostoa postscriptiksi (ohjelmalla dvips) TeX-tiedostossa käytetyt fontit vaihdetaan postscript-fonteiksi ja lisätään tarvittaessa tiedostoon. Valitettavasti useat vektorimuotoiset (Type 1) postscript-fontit ovat kaupallisia ja kalliita.
Yleisin LaTeX-dokumenteissä käytetty kirjasintyyppi on Knuthin suunnittelema Computer Modern. Siitä on saatavilla ilmaiset Type 1 -fontit, jotka tulevat teTeX-levityspaketin mukana. Jos kirjoitetaan vain (amerikan) englantia, kaikki toimii tällöin hyvin. Eurooppalaiset kielet käyttävät kuitenkin suurempaa määrää kirjaimia kuin alkuperäisissä CM-fonteissa on mukana, joten eurooppalaisia kieliä varten on olemassa sekä omat kirjasimet (nimeltään EC) että oma fonttikoodaus (nimeltään T1).
LaTeX:issa fonttien koodaus voidaan vaihtaa paketilla fontenc. Seuraava komento vaihtaa oletusfontit T1-koodatuiksi EC-fonteiksi:
\usepackage[T1]{fontenc}
EC-fonttien huono puoli on se, että teTeX-levityspaketin mukana ei
tule niiden Type 1 -versioita. Dvips pystyy kuitenkin rasteroimaan
METAFONT:illa määritellyt EC-fontit bittikarttamuotoisiksi (Type 3)
postscript-fonteiksi, jolloin EC-fontteja sisältävien dokumenttien
tulostus sujuu normaalisti. Jos postscript-tiedosto edelleen muunnetaan
pdf:ksi, sisällytetään nämä fontit pdf-tiedostoon
mukaan. Valitettavasti yleisin käytetty pdf-tiedostojen lukuohjelma,
Adoben Acrobat Reader näyttää bittikarttafontit ruudulla erittäin
huonolla resoluutiolla.
TeX:in kanssa toimivia, kunnolliset matematiikkakirjasimet sisältäviä fontteja on saatavilla sekä kaupallisesti että ilmaiseksi, mutta korkealaatuisia EC-fontteja näyttää olevan vaikea löytää.
METAFONTilla määritellyt EC-fontit voidaan toki muuttaa automaattisesti Type 1 postcript -fonteiksi, mutta kirjasimien laatu ei välttämättä ole paras mahdollinen. Eräs tällainen fonttipaketti on CM-super, joka sisältää eurooppalaisten kielten kirjasimien lisäksi myös kyrilliset kirjasimet.
Ylimääräisten fonttipakettien asentaminen teTeX:iin voi olla työlästä ja vaatia apua ylläpidolta. Onneksi on olemassa myös helpompi vaihtoehto. Lars Engebretsenin paketti Almost European korvaa T1-koodatut EC-kirjasimet sopivalla yhdistelmällä Computer Modern -kirjasimia ja niiden aksentteja. Paketti tulee yleisten LaTeX-levityspakettien mukana vakiona, joten riittää sen käyttöön ottamiseksi riittää lisätä rivi
\usepackage{ae,aecompl}
dokumentin alkuun.
TeX-tiedoston konvertointiin pdf:ksi on useitakin tapoja. PDFTeX ja PDFLaTeX tuottavat suoraan pdf-tiedostoja, mutta vaativat kaikkien dokumenttiin liitettävien kuvien olevan joko pdf- tai png-muodossa ja lisäksi saattavat tuottaa hieman eri tavalla ladotun dokumentin kuin normaali LaTeX.
Dvipdfm tuottaa pdf-tiedoston dvi-tiedostosta, mutta vaatii sekin kaikki kuvatiedostot joko pdf, png tai jpeg -muotoisina.
Käytännöllisin tapa lienee edelleen tehdä pdf-tiedosto konvertoimalla postscriptista. Ensin on tehtävä tarvittavat fontit sisältävä postscript-tiedosto dvips-ohjelmalla. Tämä tapahtuu komennolla
dvips -Ppdfwrite -j0 -G0 -o juttu.ps juttu.dviValitsin -Ppdfwrite kertoo dvips:lle, että ollaan tekemässä pdf:ää, joten fontit pitää sisällyttää tiedostoon mukaan. Valitsimet -j0 ja -G0 oleellisesti korjaavat dvips:ssä tällä hetkellä olevia bugeja, -j0 käskee lisäämään postscript-tiedostoon kaikki kirjasimet valituista fonteista ja -G0 näyttää korjaavan kirjasimien koodauksen niin, että ligatuurit tulevat oikein mukaan.
Oikein luodusta postscript-tiedostosta saadaan tehtyä pdf käyttämällä Ghostscript-ohjelmiston työkalua ps2pdf. Pitkähkö komento kuuluu
ps2pdf -sPAPERSIZE=a4 -dMaxSubsetPct=100 -dCompatibilityLevel=1.2\ -dSubsetFonts=true -dEmbedAllFonts=true -sOutputFile=juttu.pdf juttu.ps
Tuotetun pdf-tiedoston toimivuus kannattaa vielä tarkistaa Acroreadilla, jonka valikosta File->Document Info->Fonts->List All Fonts näkee dokumentin käyttämien fonttien tyypin. Jos tiedosto sisältää (suuren määrän) Type 3 -bittikarttafontteja, jotain on mennyt pieleen ja todennäköisesti dokumentti näyttää ruudullakin huonolta.
Jos tarkoitus on julkaista LaTeX-dokumentti verkossa pdf-muodossa, kannattaa ehdottomasti käyttää pakettia hyperref, joka tuottaa automaattisesti pdf-linkit sisällysluetteloon ja kirjallisuusviitteisiin. Paketti otetaan käyttöön komennolla
\usepackage[ps2pdf,pdftitle={Juttu}]{hyperref}
Hyperref määrittelee joitakin LaTeX-komentoja uudestaan, joten se
kannattaa sijoittaa dokumentin alkuosan loppuun viimeiseksi paketiksi.
Kirjallisuusluettelon tekeminen kannattaa automatisoida käyttäen BibTeX:iä.
Suomenkielisen EC-fontteja käyttävän LaTeX-dokumentin alkuosassa tulisi olla komennot
\usepackage[finnish]{babel}
\usepackage[latin1]{inputenc}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage{ae,aecompl}
\usepackage[ps2pdf,pdftitle={Juttu}]{hyperref}
TeX:in tuottamasta dvi-tiedostosta saadaan pdf-tiedosto komennoilla
dvips -Ppdfwrite -j0 -G0 -o juttu.ps juttu.dvi ps2pdf -sPAPERSIZE=a4 -dMaxSubsetPct=100 -dCompatibilityLevel=1.2\ -dSubsetFonts=true -dEmbedAllFonts=true -sOutputFile=juttu.pdf juttu.ps