Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Abraham"

Sort by: Order: Results:

  • Abrahamin jälkeläisyys Sakkeus-kertomuksessa 
    Syväniemi, Mika (2017)
  • Abrahamin merkitys Paavalin vanhurskauttamisopille Galatalaiskirjeen kolmannessa ja Roomalaiskirjeen neljännessä luvussa 
    Hyttinen, Matti
  • Iisakin uhraus varhaiskristillisessä ja juutalaisessa taiteessa. 
    Suomalainen, Tanja
  • ”Onko Herralle mikään mahdotonta?” : Jumalan antropomorfisuus tekstijaksossa Gen. 18:1–16 
    Valtonen, Taija (2019)
    Tekstijaksossa Gen. 18: 1–16 kerrotaan, kuinka Abraham on läheisessä vuorovaikutuksessa ruumiillisen Jumalan kanssa. Kertomuksessa kuvataan Jumala miehenä, mutta myös muun muassa miten Jumala pesee jalkojaan ja syö. Pohdin tutkielmassani, miten Jumalan antropomorfisuus näkyy tekstijaksossa Gen. 18: 1–16 sekä, miksi Jumala esitetään antropomorfisesti tässä nimenomaisessa kertomuksessa. Onko Jumalan antropomorfisuudella jokin tärkeä funktio suhteessa kertomukseen? Kertomus kuuluu Abraham sykliin, jossa iäkkäälle Abrahamille ja Saaralle luvataan perillinen. Tarkastelen kertomusta kokonaisuutena, enkä siten ota kantaa tekstijakson ajoitukseen tai kirjoittajaan. Tarkastelen tutkimuksessani tekstijaksoa Gen. 18: 1–16 lähiluvun, tutkimuskirjallisuuden sekä narraatiokritiikin avulla. Havainnoin aluksi lähiluvun ja tutkimuskirjallisuuden avulla, miten Jumalan antropomorfisuus tulee kertomuksessa esille. Tekstijaksossa Gen. 18:1–16 Jumala kuvataan poikkeuksellisella tavalla verrattuna siihen, miten Heprealaisessa Raamatussa muuten kuvataan jumalallisen olennon ja ihmisen välistä kommunikointia. Harvinaista on kuvata Jumala seurustelemassa ihmisten kanssa ikään kuin hän olisi yksi heistä, pesemässä jalkoja ja syömässä ateriaa, mikä on valmistettu nimenomaan hänelle Lähiluvun yhteydessä esille nousi, miten tekstijaksossa Gen. 18:1–16 on useita yksityiskohtia, mitkä kuvaavat Jumalaa tavanomaisesti ja inhimillisesti. Lopuksi tarkastelen tekstijaksoa Gen. 18:1–16 kertomuksena narraatiokritiikin avulla. Narraatiokrtiitikin avulla voidaan hahmottaa, miten kertomus tekstijakso Gen. 18:1–16 toimii kertomuksena. Tekstijaksoa Gen. 18:1–16 narraatiokriittisesti tarkasteltuna voidaan havaita, että kertomuksen päätavoite on osoittaa lukijalle, ettei mikään ole Jumalalle mahdotonta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna esille nousi, miten kertomukseen on rakennettu kolme keskeistä tapahtumaa. Ensinnäkin Jumalan kuvaaminen antropomorfisesti osoittaa sen, että Jumala voi ilmestyä miten ja milloin tahansa (jae 2, 4 ja 8). Toiseksi Jumala huomaa itsekseen nauretun naurun (jae 12 ja 15). Kolmanneksi Jumala on tullut ilmoittamaan, että vanha pariskunta tulisi saamaan lapsen (jae 10 ja 14).
  • Sacrificing Isaac : A Kaleidoscopic view 
    Koivisto, Ilkka (2017)
    The sacrificing of Isaac, described in Genesis 22, is one of the most troubling stories in Bible. In that story, Abraham was faced with a moral dilemma and compelled to choose between two bad options: to disobey God or to kill his son. Why was Abraham willing to commit the most horrendous thing one can imagine: killing his own child? Did God really ask Abraham for such a sacrifice, and if yes, did he really expect Abraham to obey? Several attempts to explain Abraham’s behavior as well as God’s command have been made. Most often, Abraham is portrayed as a model of faith. God, on the other hand, is usually seen as ”only testing” Abraham, but not really expecting a sacrifice. Many scholars are questioning these interpretations, though. To some of them, Abraham is no more than a criminal, and God a moral monster. In this study, I am taking an analytical approach to existing literature and commentaries on the sacrificing of Isaac. I am describing, classifying and comparing different attempts to resolve the obvious conflict between divine obedience and morality. Since the command to sacrifice Isaac is often regarded as a divine test, I will also examine, what exactly might have been the focus of that test: faith, obedience, fear or something else? I am also referring to some contemporary crime cases to show that sacrificing a child in God’s name doesn’t belong only to history. Thus, contrary to some Bible commentators who claim that nothing similar could happen today, I will show that some people have used the story of Abraham and Isaac as a justification for their pernicious action. Finally, and as the title of my thesis implies, I will propose a ”kaleidoscopic” approach to the story of sacrificing Isaac. Just like an image in a kaleidoscope is prone to change with each new treatment, so is the interpretation of the story. Even more, the story in Genesis 22 is like a Rorschach test: it allows for the viewer to see what she wants to see, and to project her preconceptions of Abraham and God to the troublesome image.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO