Browsing by Subject "Afganistan"
Now showing items 1-17 of 17
-
(2013)Afganistan on ollut maailmanpolitiikan huomion kohteena jo vuosikymmenien ajan, mutta etenkin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen. Yhdysvallat aloitti syyskuun iskujen jälkeen terrorisminvastaisen sodan ja hyökkäsi Afganistaniin metsästääkseen terroristijohtaja Osama Bin Ladenin ja syöstäkseen maata jo viiden vuoden ajan terrorisoineen Taleban-hallinnon vallasta. Talebanit olivat ankaria erityisesti naisia kohtaan ja heidän toimintansa loukkasi monin tavoin ihmisoikeuksia. Halusin pro gradu – tutkielmassani tutkia tarinoita ja toiveita naisten takana. Mihin afgaaninaiset itse halusivat vaikuttaa? Tutkimukseni kohteeksi muokkautui Afganistanin laajin kansalaisjärjestöjen verkosto Afghan Women´s Network. Tutkimukseni käsittelee AWN:n kannanottoja ja vaikuttamistapoja Afganistanin lainsäädännön vaiheisiin ja naisen asemaan. Tutkimukseni ajanjakso käsittää vuodet 2001–2011. Alkuperäisaineistoni koostuu verkoston internet-sivuilta löytyvistä englanninkielisistä kannanotoista sekä julkaisemattomista kannanotoista, jotka sain suoraan verkostolta. Lähestyin kannanottoja ihmisoikeus- ja sosiaaliseen sukupuoleen liittyvä tematiikan kautta. Miten Afganistanin lainsäädäntö ottaa huomioon ihmisoikeudet ja sosiaaliseen sukupuolen ja millä tavoin lainsäädäntö vaikuttaa naisten elämään? Tutkin verkoston vaikuttamistapoja Afganistanin lainsäädännön muuttamiseksi ja naisten aseman parantamiseksi. Kannanottojen perusteella verkosto kokee, että afgaaninaisten tulisi päästä osalliseksi yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin, päätöksentekoon ja maan jälleenrakentamisprosessiin. Vanhat valtarakenteet ja perinteet tulisi murtaa ja antaa naisille ääni ja mahdollisuus vaikuttaa, sillä heissä on kansakunnan toivo ja vain naisten avulla Afganistan saadaan jälleen kerran seisomaan omilla jaloillansa.
-
(2022)Tämä tutkimus on diskurssianalyysi, joka tarkastelee islamilaisia ääriliikkeitä Yle Uutisten ja Suomen Uutisten verkkouutisartikkeleissa vuoden 2021 Afganistanin kriisin aikana. Kriisin taustalla oli Talibanien maa-alueiden valloitus ja lopulta vallankaappaus, joka tapahtui elokuussa 2021. Tutkimus selvittää, millaisia diskursseja islamilaisista ääriliikkeistä muodostuu vuoden 2021 Afganistanin kriisiin liittyvässä uutisoinnissa ja miten nämä diskurssit rakentavat ja ylläpitävät kuvaa islamista. Vertailen myös medioiden esittämiä kuvauksia toisiinsa. Tutkimuksen aineisto koostuu 28 artikkelista, joista 18 on julkaistu Yle Uutisten internetsivuilla ja kymmenen Suomen Uutisten verkkosivuilla. Artikkeleista 26 on uutisartikkeleita ja kaksi reportaasia. Tutkimuksen metodina käytetään diskurssianalyysia. Analyysin avulla muotoutui kuusi diskurssia, jotka koostuivat aineistosta löytyneistä islamilaisiin ääriliikkeisiin liittyvistä toistuvista teemoista ja viittauksista. Diskurssit ovat valtakamppailudiskurssi, uhkadiskurssi, julkisuusdiskurssi, epävakausdiskurssi, naisvihadiskurssi sekä väkivallan uskonto -diskurssi. Valtakamppailu- ja naisvihadiskurssi esiintyi vain Talibania käsittelevissä uutisissa. Muut diskurssit esiintyivät myös muita äärijärjestöjä koskevissa uutisissa. Aineistossa islamilaiset äärijärjestöt kuvataan väkivaltaisina ja brutaaleina toimijoina, jotka eivät piittaa muusta kuin omista intresseistään. Taliban esiintyy aineistossa keskeisimpänä äärijärjestönä, mutta aineistossa puhutaan myös Isiksestä, Isis-K:sta ja al-Qaidasta. Aineistossa islam kuvataan hyvin yksinkertaistettuna ja yhtenäisenä uskontona, jossa vallitsee tiukat normit ja määräykset. Islamiin liittyviä käsitteitä käytetään epämääräisesti erityisesti islamilaisen lain kohdalla. Median luoma kuva islamista noudattaa tutkimuksen perusteella stereotyyppistä ja yleistynyttä kaavaa, jota tuntuu olevan haastavaa muuttaa. Islamilaisia ääriliikkeitä koskevassa aineistossa islam näyttäytyy vanhoillisena ja väkivaltaisena uskontona, joka ei kuulu moderniin länsimaalaiseen yhteiskuntaan.
-
(2022)Tämä tutkimus on diskurssianalyysi, joka tarkastelee islamilaisia ääriliikkeitä Yle Uutisten ja Suomen Uutisten verkkouutisartikkeleissa vuoden 2021 Afganistanin kriisin aikana. Kriisin taustalla oli Talibanien maa-alueiden valloitus ja lopulta vallankaappaus, joka tapahtui elokuussa 2021. Tutkimus selvittää, millaisia diskursseja islamilaisista ääriliikkeistä muodostuu vuoden 2021 Afganistanin kriisiin liittyvässä uutisoinnissa ja miten nämä diskurssit rakentavat ja ylläpitävät kuvaa islamista. Vertailen myös medioiden esittämiä kuvauksia toisiinsa. Tutkimuksen aineisto koostuu 28 artikkelista, joista 18 on julkaistu Yle Uutisten internetsivuilla ja kymmenen Suomen Uutisten verkkosivuilla. Artikkeleista 26 on uutisartikkeleita ja kaksi reportaasia. Tutkimuksen metodina käytetään diskurssianalyysia. Analyysin avulla muotoutui kuusi diskurssia, jotka koostuivat aineistosta löytyneistä islamilaisiin ääriliikkeisiin liittyvistä toistuvista teemoista ja viittauksista. Diskurssit ovat valtakamppailudiskurssi, uhkadiskurssi, julkisuusdiskurssi, epävakausdiskurssi, naisvihadiskurssi sekä väkivallan uskonto -diskurssi. Valtakamppailu- ja naisvihadiskurssi esiintyi vain Talibania käsittelevissä uutisissa. Muut diskurssit esiintyivät myös muita äärijärjestöjä koskevissa uutisissa. Aineistossa islamilaiset äärijärjestöt kuvataan väkivaltaisina ja brutaaleina toimijoina, jotka eivät piittaa muusta kuin omista intresseistään. Taliban esiintyy aineistossa keskeisimpänä äärijärjestönä, mutta aineistossa puhutaan myös Isiksestä, Isis-K:sta ja al-Qaidasta. Aineistossa islam kuvataan hyvin yksinkertaistettuna ja yhtenäisenä uskontona, jossa vallitsee tiukat normit ja määräykset. Islamiin liittyviä käsitteitä käytetään epämääräisesti erityisesti islamilaisen lain kohdalla. Median luoma kuva islamista noudattaa tutkimuksen perusteella stereotyyppistä ja yleistynyttä kaavaa, jota tuntuu olevan haastavaa muuttaa. Islamilaisia ääriliikkeitä koskevassa aineistossa islam näyttäytyy vanhoillisena ja väkivaltaisena uskontona, joka ei kuulu moderniin länsimaalaiseen yhteiskuntaan.
-
(2016)Khaled Hosseinin romaanin The Kite Runner päähenkilö-kertoja Amir muotoutuu romaanissa vertauskuvaksi kotimaalleen Afganistanille, josta myös kirjailija itse on kotoisin. Sekä Amirin että Afganistanin tarinat alkavat rauhasta ja eräänlaisesta perheidyllistä, jossa kaikki on näennäisen hyvin. Vähitellen väkivalta tunkeutuu kuitenkin ulkoapäin läheisten välisiin suhteisiin ja ennen kaikkea yksilöiden ajatteluun, millä on traagisia seurauksia myös ranskalaisen kirjallisuustieteilijän ja kulttuurintutkijan René Girardin mukaan. Yksilöistä väkivalta leviää yhteisöihin ja romaanin lopussa se hahmottuu jo lähes täydessä laajuudessaan valloitettuaan koko yhteiskunnan kollektiiviseen psykoosiin. Tutkin väkivallan leviämisprosessia erityisesti kulttuurieron näkökulmasta Hosseinin romaanissa soveltaen Girardin teoriaa mimeettisestä halusta (mimesiksestä). Aloitan tutkimukseni analysoimalla päähenkilön Amirin mimeettistä eli jäljittelevää halua, joka ajaa hänet lopulta konfliktiin paitsi lähimmän leikkitoverinsa Hassanin ja isänsä kanssa, myös tuhoavaan sisäiseen konfliktiin itsensä kanssa. Pohdin sisäisen ristiriidan välittymistä kerrontaan, joka on paikoin mimesiksen ja valheen muokkaamaa. Pääosa tutkimuksestani on omistettu kulttuurisen eron ja mimesiksen tarkastelulle, joka alkaa kolmen erilaisen kulttuurin ja ideologian yhteentörmäyksestä ritsavälikohtauksessa, jossa pashtuihin etnisesti lukeutuvaa Amiria ja hazaravähemmistöä edustavaa Hassania uhkaa heitä hieman vanhempi Assef, joka kuuluu puoliksi hyväosaisiin pashtuihin ja puoliksi eurooppalaisiin saksalaisiin perhetaustaltaan. Assef edustaa kuitenkin radikaalia ääri-islamia ja liittyykin myöhemmin talibaneihin. Amir näyttäytyy kansallisesti sallivampana leikkiessään hazaran kanssa ja uskonnollisestikin hän on lopun kääntymystä lukuun ottamatta agnostikko. Assefia Amirin edustama yhteiskunnallinen näkemys ei miellytä, joten pojat ajautuvat konfliktiin, jonka sijaisuhriksi joutuu kuitenkin Hassan, joka on väkivallan luonnollisin uhri edustaessaan sorrettua vähemmistöä jo muutenkin. Amir, Assef ja Hassan edustavat Afganistanissa vaikuttavia eri suuntiin vetäviä voimia, jotka ovat vaikuttaneet maan väkivaltaiseen lähimenneisyyteen. Kulttuurista väkivaltaa tarkastelen päähenkilöiden lisäksi erilaisten kulttuuristen symbolien kautta, kuten Afganistanin traditionaalisen leijataisteluturnauksen ja kivitysrangaistuksen valossa. Tutkimuksen lopuksi pohdin islamia, joka on romaanin pääasiallinen uskonnollinen konteksti ja johon Amir romaanin lopussa kääntyy, vaihtoehtoisena ratkaisuna väkivallalle. Girard, jonka teoriaa sovellan koko tutkimuksessani, esittää, että ainoastaan kristinusko voi päättää väkivallan kaaren, mutta tätä näkemystä on kritisoitu paljon. Tutkimukseni liittyy osaksi tätä uskonnollista keskustelua väkivaltaisesta mimesiksestä. Kaiken kaikkiaan tarkastelen Girardin teoriaa väkivallan kaaresta erään väkivaltaisen yhteisön ja erään tavallista väkivaltaisemman yksilötarinan valossa sellaisina, kuin ne Khaled Hosseinin romaanissa The Kite Runner kuvataan.
-
(2016)Tutkimus käsittelee Suomen politiikkaa naisten aseman parantamiseksi Afganistanissa vuoden 2001 jälkeen. Tutkin Suomen politiikkaa niin kehitysavun, siviili- sekä sotilaallisen kriisinhallinnan näkökulmasta. Suomi profiloituu vahvasti naisten oikeuksien puolestapuhujana, ja selvitän tutkimuksessani, miten naisten oikeudet on otettu huomioon niin Suomen kehityspolitiikassa kuin siviili- ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa Afganistanissa. Historiallisesti naisten oikeudet ovat olleet kiistanalainen asia Afganistanissa ja naisten aseman parantaminen on aiheuttanut kiistaa perinteisten arvojen kannattajien ja yhteiskunnan modernisointia ajavien välille. Paikallisen historian ja kulttuurin tuntemus ja huomioon ottaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta naisten aseman vahvistaminen on mahdollista. Tutkimusaineistoni koostuu ulkoministeriön arkiston dokumenteista, jotka käsittelevät muun muassa suomalaisen ISAF-yksikön pienhankkeita Afganistanissa. Tämän lisäksi käsittelen Suomen kehitys- ja ulkopolitiikkaa ohjaavia dokumentteja, kuten Suomen kansallista 1325-toimintaohjelmaa, jonka tarkoitus on vahvistaa naisten roolia rauhanrakentamisessa sekä konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Työssäni olen myös koonnut yhteen aiempaa tutkimusta liittyen Suomen 1325-toimintaohjelmaan ja sen toimeenpanoon Afganistanissa. 1325-toimintaohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä naisten määrää kriisinhallintaoperaatioissa. Siviilikriisinhallinnassa Afganistanissa tavoitteessa on onnistuttu paremmin kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa, mutta ongelmana on edelleen se, että molemmissa tapauksissa naisia on vaikea rekrytoida, sillä kriisinhallintatehtävissä työskentelevät ovat usein miesvaltaisilta aloilta. Naisten määrää tärkeämpi tavoite on kuitenkin kriisinhallinta-alueilla työskentelevien rauhanturvaajien sekä siviilikriisinhallinta-asiantuntijoiden gender-osaaminen ja koulutus. Suomen ISAF-yksikön pienhankkeissa naisten aseman parantaminen on keskeisiä tavoitteita, mutta sotilashenkilöstön gender-osaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tutkimustulokseni osoittavat, että kansallisen 1325-toimintaohjelman myötä naisten rooliin kriisinhallinnassa on kiinnitetty enemmän huomiota, joskin asiantuntijoiden ja rauhanturvaajien gender-koulutukseen tulisi panostaa enemmän. Puolustusvoimat on edelleen hyvin hiearkkinen instituutio, ja 1325-teemojen läpivieminen on vielä keskeneräistä. Tutkimukseni osoittaa, että Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa naisten aseman suhteen on ollut vuodesta 2001 yhdenmukaista, ja naisten aseman parantaminen näkyy läpileikkaavana teemana kehitysyhteistyössä Afganistanissa. Suomi on sitoutunut Afganistanin pitkäjänteiseen tukemiseen, joten myös jatkossa Suomen politiikan arvioiminen naisten oikeuksien näkökulmasta on perusteltua ja tarpeellista.
-
(2016)Tutkimus käsittelee Suomen politiikkaa naisten aseman parantamiseksi Afganistanissa vuoden 2001 jälkeen. Tutkin Suomen politiikkaa niin kehitysavun, siviili- sekä sotilaallisen kriisinhallinnan näkökulmasta. Suomi profiloituu vahvasti naisten oikeuksien puolestapuhujana, ja selvitän tutkimuksessani, miten naisten oikeudet on otettu huomioon niin Suomen kehityspolitiikassa kuin siviili- ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa Afganistanissa. Historiallisesti naisten oikeudet ovat olleet kiistanalainen asia Afganistanissa ja naisten aseman parantaminen on aiheuttanut kiistaa perinteisten arvojen kannattajien ja yhteiskunnan modernisointia ajavien välille. Paikallisen historian ja kulttuurin tuntemus ja huomioon ottaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta naisten aseman vahvistaminen on mahdollista. Tutkimusaineistoni koostuu ulkoministeriön arkiston dokumenteista, jotka käsittelevät muun muassa suomalaisen ISAF-yksikön pienhankkeita Afganistanissa. Tämän lisäksi käsittelen Suomen kehitys- ja ulkopolitiikkaa ohjaavia dokumentteja, kuten Suomen kansallista 1325-toimintaohjelmaa, jonka tarkoitus on vahvistaa naisten roolia rauhanrakentamisessa sekä konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Työssäni olen myös koonnut yhteen aiempaa tutkimusta liittyen Suomen 1325-toimintaohjelmaan ja sen toimeenpanoon Afganistanissa. 1325-toimintaohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä naisten määrää kriisinhallintaoperaatioissa. Siviilikriisinhallinnassa Afganistanissa tavoitteessa on onnistuttu paremmin kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa, mutta ongelmana on edelleen se, että molemmissa tapauksissa naisia on vaikea rekrytoida, sillä kriisinhallintatehtävissä työskentelevät ovat usein miesvaltaisilta aloilta. Naisten määrää tärkeämpi tavoite on kuitenkin kriisinhallinta-alueilla työskentelevien rauhanturvaajien sekä siviilikriisinhallinta-asiantuntijoiden gender-osaaminen ja koulutus. Suomen ISAF-yksikön pienhankkeissa naisten aseman parantaminen on keskeisiä tavoitteita, mutta sotilashenkilöstön gender-osaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tutkimustulokseni osoittavat, että kansallisen 1325-toimintaohjelman myötä naisten rooliin kriisinhallinnassa on kiinnitetty enemmän huomiota, joskin asiantuntijoiden ja rauhanturvaajien gender-koulutukseen tulisi panostaa enemmän. Puolustusvoimat on edelleen hyvin hiearkkinen instituutio, ja 1325-teemojen läpivieminen on vielä keskeneräistä. Tutkimukseni osoittaa, että Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa naisten aseman suhteen on ollut vuodesta 2001 yhdenmukaista, ja naisten aseman parantaminen näkyy läpileikkaavana teemana kehitysyhteistyössä Afganistanissa. Suomi on sitoutunut Afganistanin pitkäjänteiseen tukemiseen, joten myös jatkossa Suomen politiikan arvioiminen naisten oikeuksien näkökulmasta on perusteltua ja tarpeellista.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa eletyn uskonnon teoriaa maahanmuuttajataustaisten hazara-muslimien käsityksiin ja kokemuksiin jinneistä. Tutkielman lähtökohtana on laajentaa islamiin liittyvää tutkimusta keskittymällä kahteen melko vähän tutkittuun aihepiiriin: jinneihin ja shiialaisuuteen. Tutkielmaa varten on haastateltu viittä (5) aikuista hazara-taustaista maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat ovat asuneet osan elämästään Afganistanissa ja saapuneet Suomeen noin 20 vuotta sitten. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on eletyn uskonnon teoria, jonka avulla peilataan haastateltavien näkemyksiä ja kokemuksia jinneistä. Aineiston keskeisimpinä teemoina ovat eletyn uskonnon teorian näkökulmasta narratiivisuus, kehollisuus, performatiivisuus, henkipossessio, sekä uskonnollisten käsitysten muutokset. Arjen toiminnoissa jinnit näyttäytyvät aineistossa erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka niitä tulisi välttää. Aineistosta keskeisinä keinoina nousevat varoittavat kertomukset jinneistä, rukousformulat, Koraanin lukeminen, sekä islamin peruspilarien noudattaminen. Aineiston perusteella käsitykset jinneistä vaihtelevat hyvin paljon paitsi keskenään, myös suhteessa viralliseen oppiin. Kaikki haastateltavat uskovat jinnien olemassaoloon, mutta käsitys niiden toimijuudesta ja vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa vaihtelee suuresti. Suurimmat erot jinneihin liittyvissä käsityksissä ovat aineiston perusteella miesten ja naisten välillä. Naisten käsityksissä jinnit ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, ja naisilla oli runsaasti omakohtaisia kokemuksia. Miehillä vastaavia kokemuksia ei ollut, ja he suhtautuvat ajatukseen jinnien toimijuudesta varauksellisesti. Yhteiskunta ja ympäröivä yhteisö muovaavat käsityksiä jinneistä ja toisaalta asettavat raamit sille, kuinka ne näyttäytyvät. Suomeen muutto on vaikuttanut osan haastateltavien käsityksiin, mutta myös henkilökohtaisilla kokemuksilla on ollut suuri vaikutus siihen, kuinka jinneihin suhtaudutaan.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa eletyn uskonnon teoriaa maahanmuuttajataustaisten hazara-muslimien käsityksiin ja kokemuksiin jinneistä. Tutkielman lähtökohtana on laajentaa islamiin liittyvää tutkimusta keskittymällä kahteen melko vähän tutkittuun aihepiiriin: jinneihin ja shiialaisuuteen. Tutkielmaa varten on haastateltu viittä (5) aikuista hazara-taustaista maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat ovat asuneet osan elämästään Afganistanissa ja saapuneet Suomeen noin 20 vuotta sitten. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on eletyn uskonnon teoria, jonka avulla peilataan haastateltavien näkemyksiä ja kokemuksia jinneistä. Aineiston keskeisimpinä teemoina ovat eletyn uskonnon teorian näkökulmasta narratiivisuus, kehollisuus, performatiivisuus, henkipossessio, sekä uskonnollisten käsitysten muutokset. Arjen toiminnoissa jinnit näyttäytyvät aineistossa erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka niitä tulisi välttää. Aineistosta keskeisinä keinoina nousevat varoittavat kertomukset jinneistä, rukousformulat, Koraanin lukeminen, sekä islamin peruspilarien noudattaminen. Aineiston perusteella käsitykset jinneistä vaihtelevat hyvin paljon paitsi keskenään, myös suhteessa viralliseen oppiin. Kaikki haastateltavat uskovat jinnien olemassaoloon, mutta käsitys niiden toimijuudesta ja vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa vaihtelee suuresti. Suurimmat erot jinneihin liittyvissä käsityksissä ovat aineiston perusteella miesten ja naisten välillä. Naisten käsityksissä jinnit ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, ja naisilla oli runsaasti omakohtaisia kokemuksia. Miehillä vastaavia kokemuksia ei ollut, ja he suhtautuvat ajatukseen jinnien toimijuudesta varauksellisesti. Yhteiskunta ja ympäröivä yhteisö muovaavat käsityksiä jinneistä ja toisaalta asettavat raamit sille, kuinka ne näyttäytyvät. Suomeen muutto on vaikuttanut osan haastateltavien käsityksiin, mutta myös henkilökohtaisilla kokemuksilla on ollut suuri vaikutus siihen, kuinka jinneihin suhtaudutaan.
-
(2011)Afganistan on maailmanpolitiikan ajankohtaisimpia näyttämöitä ja maassa työskentelee runsaasti erilaisia kansainvälisiä toimijoita. Toimijoiden keskinäinen koordinaatio ja sujuva yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä kokonaistavoitteen, maan vakauttamisen, saavuttamisen sekä kansainvälisen tuen perillepääsyn kannalta. Toimijoiden välinen koordinaatio ja yhteistyö ovat osoittautuneet haastavaksi Afganistanissa, kuten jo useilla kriisialueilla aiemmin. Tutkimuksessa keskitytään kansainvälisten toimijoiden koordinaatiotapojen sekä toimijoiden välillä ilmenevien riippuvuussuhteiden tutkimiseen Afganistanissa. Aihetta lähestytään kolmen toimijaryhmän avulla: diplomaattinen, kehitys- ja sotilaalliset toimijat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten toimijaryhmien väliset koordinaatiotavat eroavat toisistaan ja millaisia keskinäisriippuvuuksia toimijaryhmien välillä esiintyy. Tutkimus osallistuu keskusteluun kansainvälisten toimijoiden keskinäisistä suhteista kriisinhallintaoperaatioissa. Aiheesta on kirjoitettu enenevässä määrin viimeisten 15 vuoden aikana, mutta aiheesta käyty teoreettinen keskustelu on tähän mennessä pysynyt rajoittuneena. Eräs tapa tutkia kansainvälisten organisaatioiden välisiä suhteita maailmanpolitiikan alalla on käyttää teoreettisena viitekehyksenä organisaatioteorioita. Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat verkostoanalyysi ja resurssiriippuvuusteoria. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on pääosin kerätty haastattelemalla kansainvälisissä organisaatioissa työskenteleviä Afganistan asiantuntijoita. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tutkimus osoittaa, että vaikean turvallisuustilanteen ja muilla tavoin monimutkaisen toimintaympäristön seurauksena kansainvälisten toimijoiden koordinaatio on saanut verkostomaisia piirteitä. Diplomaattisen, kehitys- ja sotilaallisen toimijaryhmän välillä on painotuseroja erilaisten koordinaatiotapojen käytössä, mutta kaikille toimijaryhmille mahdollisuus muodollisten ja epämuodollisten sekä kahden- ja monenvälisten koordinaatiotapojen käyttöön on tärkeää. Kaikki toimijaryhmät näkevät koordinaation oman toimintansa kannalta välttämättömänä. Kansainväliset toimijat ovat voimakkaasti keskinäisriippuvaisia toisistaan, mutta riippuvuussuhteet saavat erilaisia muotoja eri toimijaryhmien välillä.
-
(2022)Syksyllä 2021 Yhdysvallat ja sen liittolaiset vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden operaation jälkeen. Afganistanin kriisin kärjistyessä elokuussa 2021 Suomi päätti evakuoida suurlähetystönsä henkilökunnan lisäksi Suomelle Afganistanissa työskennelleitä henkilöitä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan populistisen radikaalin oikeiston Afganistanin elokuun 2021 kriisiä kommentoivia blogikirjoituksia ja niissä käytettyjä retorisia keinoja sekä teksteissä rakentuvia tulkintarepertuaareja. Blogitekstien kirjoittajat ovat Perussuomalaiset-puolueen jäseniä ja kirjoitukset on julkaistu elokuun 2021 ja syyskuun 2021 välillä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja teoreettis- metodologisina lähtökohtina kriittinen diskursiivinen psykologia sekä retorinen psykologia. Tulkintarepertuaarit ovat keskeisin analyysin tarkastelukohde blogitekstien retoristen keinojen lisäksi. Tulkintarepertuaarien kautta muodostetaan käsitys toiseuttamisen diskursiivisesta rakentumisesta aineistossa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1) Kuinka toiseutta rakennetaan oikeistopopulistisissa Afganistanin syksyn 2021 kriisiä käsittelevissä blogikirjoituksissa? 2) Millaisia funktioita ja yhteiskunnallisia merkityksiä teksteissä rakentuneilla tulkintarepertuaareilla voi olla? Aineiston analyysissa käytetään Sakin ja Petterssonin (2016) analysointitapaa. Analyysissa keskitytään lähestymistavan mukaisesti aineiston sisältöön, muotoon ja tarkoitukseen. Toisin sanoen tutkielmassa perehdytään, millaisia toiseuden tulkintarepertuaareja blogikirjoituksissa rakentuu, kuinka nämä tulkintarepertuaarit ovat rakentuneet ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia niillä on. Analyysista muodostui kuusi tulkintarepertuaaria, jotka muodostavat kolme paria. Ensimmäisessä tulkintarepertuaarissa retoristen keinojen avulla rakennetaan tulkintarepertuaaria, jossa poliittisen eliitin toiminnan ja asiantuntemuksen ylle luodaan epäilystä. Toisessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan poliittisen eliitin ja ’tavallisen kansan’ välille erottelua. Kolmannessa tulkintarepertuaarissa maahanmuuttajista luodaan homogeeninen ryhmä, jossa ryhmän yksilöihin liitetään samankaltaisia piirteitä ja motiivit toiminnalle kuvataan yhtenäisinä. Neljännessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan etnisestä heterogeenisyydestä uhkaa suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle. Viidennessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan maahanmuuttajista ja pakolaisista kuvaa tahona, jotka käyttävät suomalaisen yhteiskunnan resursseja niin, että ’tavallisten suomalaisten’ hyvinvointi vaarantuu. Viimeisessä, kuudennessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan kuvaa poliittisesta eliitistä resurssien liikakäyttäjiä sekä ulkoryhmän jäseninä suhteessa perussuomalaisiin ja ’tavallisiin’ suomalaisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että populistisen radikaalin oikeiston blogeissa käytetään monipuolisia retorisia keinoja, joiden avulla rakennetaan toiseutta. Poliittisesta eliitistä ja maahanmuuttajista rakentuu tämän tutkielman aineistossa ’toinen’ suhteessa perussuomalaisten muodostamaan ’tavallisten suomalaisten’ sisäryhmään.
-
(2022)Syksyllä 2021 Yhdysvallat ja sen liittolaiset vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden operaation jälkeen. Afganistanin kriisin kärjistyessä elokuussa 2021 Suomi päätti evakuoida suurlähetystönsä henkilökunnan lisäksi Suomelle Afganistanissa työskennelleitä henkilöitä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan populistisen radikaalin oikeiston Afganistanin elokuun 2021 kriisiä kommentoivia blogikirjoituksia ja niissä käytettyjä retorisia keinoja sekä teksteissä rakentuvia tulkintarepertuaareja. Blogitekstien kirjoittajat ovat Perussuomalaiset-puolueen jäseniä ja kirjoitukset on julkaistu elokuun 2021 ja syyskuun 2021 välillä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja teoreettis- metodologisina lähtökohtina kriittinen diskursiivinen psykologia sekä retorinen psykologia. Tulkintarepertuaarit ovat keskeisin analyysin tarkastelukohde blogitekstien retoristen keinojen lisäksi. Tulkintarepertuaarien kautta muodostetaan käsitys toiseuttamisen diskursiivisesta rakentumisesta aineistossa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1) Kuinka toiseutta rakennetaan oikeistopopulistisissa Afganistanin syksyn 2021 kriisiä käsittelevissä blogikirjoituksissa? 2) Millaisia funktioita ja yhteiskunnallisia merkityksiä teksteissä rakentuneilla tulkintarepertuaareilla voi olla? Aineiston analyysissa käytetään Sakin ja Petterssonin (2016) analysointitapaa. Analyysissa keskitytään lähestymistavan mukaisesti aineiston sisältöön, muotoon ja tarkoitukseen. Toisin sanoen tutkielmassa perehdytään, millaisia toiseuden tulkintarepertuaareja blogikirjoituksissa rakentuu, kuinka nämä tulkintarepertuaarit ovat rakentuneet ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia niillä on. Analyysista muodostui kuusi tulkintarepertuaaria, jotka muodostavat kolme paria. Ensimmäisessä tulkintarepertuaarissa retoristen keinojen avulla rakennetaan tulkintarepertuaaria, jossa poliittisen eliitin toiminnan ja asiantuntemuksen ylle luodaan epäilystä. Toisessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan poliittisen eliitin ja ’tavallisen kansan’ välille erottelua. Kolmannessa tulkintarepertuaarissa maahanmuuttajista luodaan homogeeninen ryhmä, jossa ryhmän yksilöihin liitetään samankaltaisia piirteitä ja motiivit toiminnalle kuvataan yhtenäisinä. Neljännessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan etnisestä heterogeenisyydestä uhkaa suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle. Viidennessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan maahanmuuttajista ja pakolaisista kuvaa tahona, jotka käyttävät suomalaisen yhteiskunnan resursseja niin, että ’tavallisten suomalaisten’ hyvinvointi vaarantuu. Viimeisessä, kuudennessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan kuvaa poliittisesta eliitistä resurssien liikakäyttäjiä sekä ulkoryhmän jäseninä suhteessa perussuomalaisiin ja ’tavallisiin’ suomalaisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että populistisen radikaalin oikeiston blogeissa käytetään monipuolisia retorisia keinoja, joiden avulla rakennetaan toiseutta. Poliittisesta eliitistä ja maahanmuuttajista rakentuu tämän tutkielman aineistossa ’toinen’ suhteessa perussuomalaisten muodostamaan ’tavallisten suomalaisten’ sisäryhmään.
-
(2023)Tarkastelen tässä tutkielmassa kolmen eurooppalaisen vloggaajan Afganistanissa kuvaamia vlogeja ja niissä esiintyviä representaatioita ja teemoja sekä sitä, miten valtasuhteet eurooppalaisten ja afganistanilaisten välillä näkyvät kyseissä representaatioissa. Tutkin lisäksi vaaravyöhyketurismin ilmiötä, jota vloggaajien matkat Afganistaniin edustavat, sillä he matkustavat vapaaehtoisesti poliittisesti epävakaalle alueelle, johon matkustamista ei suositella. Vloggaajat haluavat itse kokea Afganistanin omin silmin ja näyttää sen katsojilleen, sillä he eivät luota massamedia tuottamiin representaatioihin. Tarkastelen vlogeissa esiintyviä teemoja ja representaatioita laadullisen sisällönanalyysin avulla, jonka lisäksi yhdistän analyysiin myös elementtejä audiovisuaalisesta analyysista. Vlogeja on yhteensä kuusi ja ne on julkaistu vuosina 2020-2022 YouTubessa. Tutkimani vloggaajat ovat puolalainen Eva Zu Beck, ruotsalainen Thomas Brag ja brittiläinen Benjamin Rich. Teemat, jotka nousevat vlogeissa esiin, ovat vaara, turvallisuus, yhteinen ihmisyys, naisten oikeudet, toiseuttaminen ja huumori. Afganistania representoidaan vaarallisena paikkana, jossa naisten asema on huono ja jossa vallitsee jatkuva väkivallan uhka, jota yritetään erilaisten turvallisuusjärjestelyjen avulla välttää. Afganistanilaisia ihmisiä representoidaan joko todella pahoina tai uskomattoman ystävällisinä, eikä näille kategorioille esitetä muita vaihtoehtoja. Thomas ja Eva tuottavat Afganistanista positiivisempia representaatioita kuin Benjamin, jonka luoma kuva Afganistanista on lähes yksinomaan negatiivinen. Benjamin käyttää huumoria keinona tuottaa afganistanilaisista negatiivista mielikuvaa vahvistaakseen olemassa olevia valtarakenteita. Benjamin toistaa massamedian negatiivisia representaatioita, kun taas Thomas ja Eva tuottavat uudenlaisia ja positiivisempia representaatioita Afganistanista, vaikkakin he sortuvat osin positiivisten stereotypioiden tuottamiseen. Thomas ja Eva onnistuvat kuitenkin tuottamaan monipuolisemman kuvan Afganistanista, jossa – kuten kaikissa paikoissa – on sekä negatiivisia että positiivisia puolia.
-
(2023)Tarkastelen tässä tutkielmassa kolmen eurooppalaisen vloggaajan Afganistanissa kuvaamia vlogeja ja niissä esiintyviä representaatioita ja teemoja sekä sitä, miten valtasuhteet eurooppalaisten ja afganistanilaisten välillä näkyvät kyseissä representaatioissa. Tutkin lisäksi vaaravyöhyketurismin ilmiötä, jota vloggaajien matkat Afganistaniin edustavat, sillä he matkustavat vapaaehtoisesti poliittisesti epävakaalle alueelle, johon matkustamista ei suositella. Vloggaajat haluavat itse kokea Afganistanin omin silmin ja näyttää sen katsojilleen, sillä he eivät luota massamedia tuottamiin representaatioihin. Tarkastelen vlogeissa esiintyviä teemoja ja representaatioita laadullisen sisällönanalyysin avulla, jonka lisäksi yhdistän analyysiin myös elementtejä audiovisuaalisesta analyysista. Vlogeja on yhteensä kuusi ja ne on julkaistu vuosina 2020-2022 YouTubessa. Tutkimani vloggaajat ovat puolalainen Eva Zu Beck, ruotsalainen Thomas Brag ja brittiläinen Benjamin Rich. Teemat, jotka nousevat vlogeissa esiin, ovat vaara, turvallisuus, yhteinen ihmisyys, naisten oikeudet, toiseuttaminen ja huumori. Afganistania representoidaan vaarallisena paikkana, jossa naisten asema on huono ja jossa vallitsee jatkuva väkivallan uhka, jota yritetään erilaisten turvallisuusjärjestelyjen avulla välttää. Afganistanilaisia ihmisiä representoidaan joko todella pahoina tai uskomattoman ystävällisinä, eikä näille kategorioille esitetä muita vaihtoehtoja. Thomas ja Eva tuottavat Afganistanista positiivisempia representaatioita kuin Benjamin, jonka luoma kuva Afganistanista on lähes yksinomaan negatiivinen. Benjamin käyttää huumoria keinona tuottaa afganistanilaisista negatiivista mielikuvaa vahvistaakseen olemassa olevia valtarakenteita. Benjamin toistaa massamedian negatiivisia representaatioita, kun taas Thomas ja Eva tuottavat uudenlaisia ja positiivisempia representaatioita Afganistanista, vaikkakin he sortuvat osin positiivisten stereotypioiden tuottamiseen. Thomas ja Eva onnistuvat kuitenkin tuottamaan monipuolisemman kuvan Afganistanista, jossa – kuten kaikissa paikoissa – on sekä negatiivisia että positiivisia puolia.
-
(2022)Tarkastelen maisterintutkielmassani Suomen ja Yhdysvaltain päättäjien retoriikkaa Afganistanista perääntymisestä elokuussa 2021. Afganistanin operaatio alkoi vuonna 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen seurauksena ja päättyi elokuussa 2021, kun Nato-johtoisen operaation osallistujat vetivät joukkonsa pois Afganistanista. Pyrin tutkielmassa selvittämään, millaisin retorisin keinoin vetäytymistä perustellaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja miten päättäjät huomioivat ihmisoikeusvastuun argumenteissaan ääri-islamistisen Talibanin noustua jälleen valtaan. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Miten Yhdysvaltain ja Suomen johtajat perustelevat vetäytymistä Afganistanista elokuussa 2021? 2) Millaisia vastuuseen liittyviä argumentteja puhujat käyttävät puheissaan? Tutkimuksen kohteena olevat erilaiset maat tarjoavat monipuolisen näkökulman Afganistanin operaation rooleihin sekä vastuupositioihin maailmanpolitiikassa. Siinä missä Yhdysvallat käynnisti sodan ja myös päätti sen lopetuksesta, Suomi on osallistunut kriisinhallintaoperaatioon yhtenä monesta Nato-yhteistyömaasta. Yhdysvalloissa on tehty laajasti tutkimusta Afganistanin sodasta ja sen retorisista keinoista, kun taas Suomessa niin tutkimusta kuin julkista keskustelua aiheesta on vähän. Summaan tutkielman kirjallisuuskatsauksessa keskeiset perusteet Afganistanin operaation aloitukselle sekä reaktiot perääntymiseen molempien maiden tapauksessa. Yhdysvalloissa operaation aloittamisen perusteena ovat olleet erityisesti terrorismin vastainen sota, ja Suomessa puolestaan on korostettu naisten ja lasten oikeuksien puolustamista Afganistanissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kaksiosainen ja taustoittaa tutkimuskysymyksiä. Ensimmäinen teoreettinen käsite on politiikan oikeuttaminen: tapa, jolla poliittiset päättäjät käyttävät kielellisiä prosesseja legitimoidakseen tekemiään päätöksiä. Esittelen sekä teoriaa sodan ja rauhan oikeutuksesta sekä erilaisia ontologisia lähestymistapoja oikeuttavien puheiden tutkimukseen. Toinen keskeinen käsite on vastuu maailmanpolitiikassa, jonka liberaaleihin perusteisiin sekä postkolonialistiseen ja realistiseen kritiikkiin perehdyn. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen tarkastelemalla yhdeksää puhetta, haastattelua ja tiedotustilaisuutta Suomessa ja Yhdysvalloissa Chaïm Perelmanin retorisen analyysin avulla. Analyysin tuloksena totean, että Suomessa perusteltiin Yhdysvaltoja huomattavasti vähemmän Afganistanin operaation päätöstä. Molemmissa maissa keskeisenä syynä perääntymiselle nähtiin Yhdysvaltain kansalliset intressit sekä maailmanpolitiikan muutos. Lisäksi Yhdysvalloissa presidentti Biden korostaa, että sodan todelliset tavoitteet saavutettiin jo ajat sitten. Päättäjät korostavat puheissaan vastuunkantoa erityisesti vastavuoroisuuden periaatteen pohjalta ja humanitaarisin keinoin. Lisäksi Suomessa asetetaan kyseenalaiseksi liberaalien arvojen edistäminen sotilaallisten operaatioiden kautta. Näin vastuun argumentit edustavat sekä jatkumoa että muutosta maailmanpolitiikassa.
-
(2022)Tarkastelen maisterintutkielmassani Suomen ja Yhdysvaltain päättäjien retoriikkaa Afganistanista perääntymisestä elokuussa 2021. Afganistanin operaatio alkoi vuonna 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen seurauksena ja päättyi elokuussa 2021, kun Nato-johtoisen operaation osallistujat vetivät joukkonsa pois Afganistanista. Pyrin tutkielmassa selvittämään, millaisin retorisin keinoin vetäytymistä perustellaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja miten päättäjät huomioivat ihmisoikeusvastuun argumenteissaan ääri-islamistisen Talibanin noustua jälleen valtaan. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Miten Yhdysvaltain ja Suomen johtajat perustelevat vetäytymistä Afganistanista elokuussa 2021? 2) Millaisia vastuuseen liittyviä argumentteja puhujat käyttävät puheissaan? Tutkimuksen kohteena olevat erilaiset maat tarjoavat monipuolisen näkökulman Afganistanin operaation rooleihin sekä vastuupositioihin maailmanpolitiikassa. Siinä missä Yhdysvallat käynnisti sodan ja myös päätti sen lopetuksesta, Suomi on osallistunut kriisinhallintaoperaatioon yhtenä monesta Nato-yhteistyömaasta. Yhdysvalloissa on tehty laajasti tutkimusta Afganistanin sodasta ja sen retorisista keinoista, kun taas Suomessa niin tutkimusta kuin julkista keskustelua aiheesta on vähän. Summaan tutkielman kirjallisuuskatsauksessa keskeiset perusteet Afganistanin operaation aloitukselle sekä reaktiot perääntymiseen molempien maiden tapauksessa. Yhdysvalloissa operaation aloittamisen perusteena ovat olleet erityisesti terrorismin vastainen sota, ja Suomessa puolestaan on korostettu naisten ja lasten oikeuksien puolustamista Afganistanissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kaksiosainen ja taustoittaa tutkimuskysymyksiä. Ensimmäinen teoreettinen käsite on politiikan oikeuttaminen: tapa, jolla poliittiset päättäjät käyttävät kielellisiä prosesseja legitimoidakseen tekemiään päätöksiä. Esittelen sekä teoriaa sodan ja rauhan oikeutuksesta sekä erilaisia ontologisia lähestymistapoja oikeuttavien puheiden tutkimukseen. Toinen keskeinen käsite on vastuu maailmanpolitiikassa, jonka liberaaleihin perusteisiin sekä postkolonialistiseen ja realistiseen kritiikkiin perehdyn. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen tarkastelemalla yhdeksää puhetta, haastattelua ja tiedotustilaisuutta Suomessa ja Yhdysvalloissa Chaïm Perelmanin retorisen analyysin avulla. Analyysin tuloksena totean, että Suomessa perusteltiin Yhdysvaltoja huomattavasti vähemmän Afganistanin operaation päätöstä. Molemmissa maissa keskeisenä syynä perääntymiselle nähtiin Yhdysvaltain kansalliset intressit sekä maailmanpolitiikan muutos. Lisäksi Yhdysvalloissa presidentti Biden korostaa, että sodan todelliset tavoitteet saavutettiin jo ajat sitten. Päättäjät korostavat puheissaan vastuunkantoa erityisesti vastavuoroisuuden periaatteen pohjalta ja humanitaarisin keinoin. Lisäksi Suomessa asetetaan kyseenalaiseksi liberaalien arvojen edistäminen sotilaallisten operaatioiden kautta. Näin vastuun argumentit edustavat sekä jatkumoa että muutosta maailmanpolitiikassa.
Now showing items 1-17 of 17