Browsing by Subject "Angiography"

Kuvantamista hyödyntävässä toimenpiteessä eli toimenpideradiologiassa on kliininen tarve määrittää potilaan tukos- tai vuototaipumusta. Ultraäänitoimenpiteissä vuotoriskiä ennakoidaan protrombiiniajan (PT) ja siitä johdetun International Ration (INR) avulla. Sydänpotilailla tukosriskiä pienennetään toimenpiteen aikana annostelemalla suonen- sisäisesti hepariinia, jolloin aktivoidulla hyytymisajalla (ACT) voidaan seurata hepariinin vaikutusta. Kannettavalla vierilaitteella voidaan verianalyysit suorittaa toimenpide- huoneessa,jolloin tulosviive pienenee. Tutkielmassa verifioitiin HUS-Kuvantamisen radiologian hankkima ITC Hemochron® Signature Elite-vierilaitteen kokoverianalyysit PT, INR ja aktivoitu partielli tromboplastiiniaika (APTT) vertaamalla laitteen antamia tuloksia laboratorion veriplasmaa käyttäviin analyysituloksiin. Laitteen aktivoidun hyytymisajan (ACT LR ja ACT+) tuloksia verrattiin laboratorion antifaktori X-aktiivisuuteen (anti-FXa). Tavoitteena oli selvittää potilasaineiston avulla soveltuuko ITC Hemochron® Signature Elite-vierilaite kliiniseen käyttöön toimenpideradiologiassa. Ultraäänitoimenpiteissä potilaita oli yhteensä 20 ja sydänpotilaita oli 15. Potilaita ei valikoitu vaan kaikki näyt- teiden keräyspäivinä tammikuussa ja huhtikuussa 2015 HUS-Kuvantaminen radiolo- giassa ulträäni- tai sydäntoimenpiteissä olleet potilaat otettiin mukaan. PT-mittauksissa ero laboratorion menetelmän ja Hemochron® Signature Elite PT:n välillä oli -5,5 sekuntia (-26,3 prosenttia) ja keskinäinen riippuvuus eli korrelaatio vähäinen (R=0,02). INR- mittauksissa ero oli 0,15 (15 prosenttia) ja korrelaatio vähäinen (R=0,1). APTT-mittauk- sissa ero oli 8,4 sekuntia (33,9 prosenttia) ja korrelaatio alhainen (R=0,33). ACT LR:lle ja ACT+:lle ei määritelty eroa, koska mittausasteikko eroaa laboratorion antiFXa:n kanssa. ACT LR:lle saatii korrelaatio oli 0,49 ja ja ACT+:lle 0,35.

Sydäninfarktiksi kutsutaan tilannetta, jossa hapenpuutteen takia sydänlihas menee kuolioon. Tilannetta, jossa on todettu sydäninfarkti, mutta sepelvaltimoissa ei todeta sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ahtautuneita suonia, kutsutaan termillä ”Myocardial infarction with non-obstructive coronary arteries” eli MINOCA. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella sepelvaltimotautiin liittymättömien sydäninfarktien yleisyyttä, etiologiaa ja ennustetta. Aineistona käytettiin HUS-alueen potilaista kansallisesta FinnHeart-hoitorekisteristä löytyviä kardiologisia kortteja aikaväliltä 8/2012–9/2016 yhdistettynä tehtyjen sepelvaltimoiden varjoainekuvausten sairaskertomustietoihin. Tutkimukseen valikoitui ne potilaat, joilla oli todettu sydäninfarktista johtuva troponiinipäästö, mutta varjoainekuvauksessa ei todettu ahtautuneita sepelvaltimoita. Näiden perusteella kerätylle aineistolle tehtiin vielä tilastollinen analyysi. Saaduissa tuloksissa huomiota kiinnitettiin potilaiden riskitietoihin, kohtausoireistoon, tutkimuslöydöksiin, hoitojakson diagnoosiin ja vuoden seurannassa kuolleisuuteen ja sydän- ja verisuoniperäisiin päätetapahtumiin. Tutkimuksen tulokset vastaavat pitkälti aiheesta aikaisemmin julkaistua tutkimusta. Huomionarvoista meidän aineistossamme oli suuri naisten osuus. Noin neljällä viidestä oli vähintään yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Yleisimmät syyt kohtaukselle olivat takotsubo ja myokardiitti. Seurannassa potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 4,2 % ja sydän- ja verisuoniperäisiä päätetapahtumia 2,6 %. (149 sanaa)