Browsing by Subject "Ateismi"

Tutkielma tarkastelee sukupuolta amerikkalaisen ateistisen verkkoyhteisön keskusteluissa. Tutkielmassa selvitetään, miten sukupuoli rakentuu ja millaisia merkityksiä sukupuoleen liitetään ateistisen verkkokanavan feminismiaiheisissa keskusteluissa. Kysymyksenasettelulla pyritään selvittämään, voiko diskurssit selittää naisten ja muiden vähemmistöjen vähäistä määrää valkoisten miesten dominoimassa vähemmistössa. Tutkielman luova teoreettinen sovellus kelpaavasta sukupuolesta nojaa Judith Butlerin peformatiiviseen sukupuolikäsitykseen. Sovellus sopii verkkopuheessa tuotetun sukupuolen teoretisointiin, koska kelpaava sukupuoliesitys riippuu verkkoympäristössä vaikuttavien ihmisten käsityksestä kelpaavasta sukupuolesta. Tutkielmassa kelpaava sukupuoli yhdistyy intersektionaaliseen lähestymistapaan, joka sukupuolen lisäksi ottaa huomioon ja tekee näkyväksi iän, etnisyyden, rodun ja seksuaalisuuden erot. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä YouTube-videosta ja videoiden kommenteista The Atheist Experience YouTube-kanavalla. Aineiston analyysimetodina sovelletaan Norman Fairclough’n, erityisesti median analysointiin tarkoitettua, kolmitasoista kriittistä diskurssianalyysiä. Kolmitasoinen analyysi mahdollistaa verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen analysoinnin. Tutkimuksen mukaan ateistien feminismipuhe on muokkaantunut niin, että se pysyy julkisesti kelpaavan sukupuolijärjestelmän sisällä. Sukupuoliin liitetyt merkitykset toistavat naissukupuoleen luonnollistettua, toiseutettua ja rodullistettua uskonnollista luonteenlaatua. Myös tavat, joilla heteroseksuaalinen maskuliinisuus rakentuu ateismissa, korostavat naisen määrättyä roolia kumppanina. Tutkimus osoittaa sekulaarin feminismin paikantuvan uskonnollisten naisten pelastusmissioon. Tutkimus näyttää, että virtuaalialustojen miesnäkökulma kontrolloi kelpaavuuden rajoja ja säätelee mikä on legitiimiä toimintaa ateistiliikkeessä. Kelpaavuuden ulkopuolelle paikannetaan ei vain uskonnollisia arkkivihollisia, mutta myös naisten irrationaalinen luonne ja feminismi erityisesti. Tutkimus osoittaa, että antifeministinen diskurssi ja miesten sortoa korostava uhridiskurssi käyttävät osittain samanlaisia puhetapoja kuin miesten asioita ajava manosfääri. Jatkotutkimusta muiden verkossa toimivien liikkeiden vaikutuksista puhetapoihin tarvitaan, sillä naisvihamielisillä puhetavoilla on virtuaalialustojen amerikkalaisen geopoliittisen dominanssin vuoksi merkittäviä vaikutuksia ja yhteyksiä muihin antifeministisiin liikkeisiin.