Browsing by Subject "Bild"

In the linguistic research of the last decades one can observe a development towards image-centricity. However, there is no clarity about what is meant by the word image. The varying lexicalization of the complex phenomenon in different languages (Bild in German, image/picture in English) additionally contributes to the confusion. Building on the idea of linguistics as cultural studies, in this study the concept of the image is approached as a cultural phenomenon constituted on a linguistic basis. Following the objective of contrastive lexical semantics, the goal of the work is to investigate language-bound differences in image concepts and word fields, and to identify lexical/conceptual gaps in German- and English-language image theories. Due to the traditionally central role of the German language in philosophy and the long tradition of German-language image research (Bildwissenschaft), the German concept of Bild (image/picture) has a special relevance, which also stimulates international discussions about the German word Bild. As can be seen from the research literature, words are not only used as a vehicle of theorization, but the image sciences (Bildwissenschaften) deal intensively with various aspects of the word Bild, its etymology, word formation, semantics, and word history as well as its equivalents in English and other languages. In order to trace the lexical influences and semantic problems, the considerations of the image theorists are supplemented and commented on with linguistic sources. As a general summary of Chapter 2, it could be said that etymologies and word histories offer a (with time growing) selection of word (sub) meanings for various theoretical needs, which can be used as required to emphasize suitable readings and thus etymologically substantiate one's own argumentation, so to speak. Subsequently, the question of an intuitively used word field concept arises, which serves as an invitation to further discussion of the lexeme Bild from the point of view of lexicology and word field theory using on corpus-based resources of contemporary German. Chapter 3 introduces the central concepts of lexical semantics and presents the background as well as fundamental methodological considerations and newer, especially ideologically critical approaches to word field research. Building on these thoughts, in Chapter 4 a philosophically oriented (i.e. not a conventional) word field analysis is carried out based on the procedure of word field modelling proposed by Lutzeier (2007) and Staffeldt (2017). In other words: the word field analysis is adapted for the linguistic foundation of image sciences. The complexity of the German concept of the image is reflected in the analysis of the selected sub-areas of the word field around Bild in the reading 'artistic representation' ('künstlerische Darstellung'). The role of encyclopedic knowledge in word field modelling is discussed using as an example the new digital art form of NFTs (Non-Fungible Tokens), which challenge not only the conventional understanding of the image/picture (Bild), but also legislation and the art market. This raises questions of image migration as well as the agency and subject status of the image, which require further consideration. An important challenge for research is to look not only at the different modes and media, but also at what surrounds the media: the system in which the media are embedded. In contrast to the considerations of the image theorists that sculptures can also be referred to with the word Bild in German, in the analyzed work "Blinder Gallerist" (König 2019), the word Bild is largely used 1) to refer to two-dimensional artworks, and 2) to be synonymic with the word Gemälde (painting). Thus, the use is in line with the discussed translations of the research texts as well as the results of the word field analysis. In the contemporary German language the word Bild in the reading 'artistic representation' is mainly used in the meaning 'painting' and Skulptur (sculpture) is to be understood as a cohyponym to Bild. How to deal with expressions for which there are no equivalents in other languages is a central challenge for a global image science. As demonstrated here, a comparison of language-related research questions may prove useful, since concepts that are diffuse in one language can be made clearer using another language. In addition to the Western concepts, the image science (Bildwissenschaft) discourse not only increasingly discusses selected aspects of image concepts outside the Indo-European language area, but also strives for a dialogue and polylogue, which counters the challenges of an inter-/transcultural and dia-/polylogical image science. The research must include not only translinguistic aspects, but also the multi- or transmodality of communication instead of building on a hegemony of one mode, medium, language, or scientific discipline. Thus, the desiderata that can be formulated as a result of this study can be described as translinguistic multimodality research.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan kahden oikeistokonservatiivisen puolueen, Saksan AfD:n ja Itävallan FPÖ:n, mediakuvia vuonna 2017, jolloin molemmissa maissa pidettiin parlamenttivaalit. Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: millaisia median kautta välittyneet kuvat olivat vuonna 2017? Miten ne erosivat toisistaan, mikä niitä yhdisti ja miksi? Mitkä syyt vaikuttivat mahdollisten eroavaisuuksien taustalla? Tutkielman lähtökohtana toimii olettamus siitä, että eroavaisuuksia oli, ja että syyt niiden taustalla olivat historiallis-kulttuurisia. Puolueet on valittu vertailupariksi siksi, koska niiden ideologioissa ja äänestäjäkunnissa on huomattavia yhtäläisyyksiä, minkä lisäksi kumpikin puolue saavutti merkittävän vaalivoiton vuonna 2017. Primääriaineistona tutkielmassa käytetään neljää sanomalehteä, kahta saksalaista ja kahta itävaltalaista. AfD:n mediakuvia analysoidaan Frankfurter Allgemeine Zeitungin ja Bildin artikkeleiden perusteella huhtikuulta syyskuulle, ja FPÖ:n tapauksessa aineistona ovat Der Standardin ja Kronen Zeitungin uutiset toukokuulta lokakuulle. Aikarajaukseksi on valittu vuosi 2017 useista syistä. Saksassa järjestettiin liittopäivävaalit ja Itävallassa kansallisen neuvoston vaalit. AfD:lle vaalitulos oli sen historian paras ja FPÖ:lle toiseksi paras. Saksassa historiakuvat nousivat intensiiviseen julkiseen keskusteluun vuoden 2017 alussa, kun AfD:n poliitikko piti kiistanalaisen puheen. Vuosi on valittu myös siksi, koska se on kahden eurooppalaisen viimeaikaisen suuren kriisin, euro- ja pakolaiskriisin, jälkeistä aikaa. Tarkasteluvälinä on kuusi kuukautta ennen vaaleja, koska lähestymistapa osoittaa mediakuvissa vaalivuonna tapahtuneen kehityksen. Kokonaisaineisto käsittää yli tuhat uutisartikkelia, joista tämän tutkielman aineisto-osuuteen on valittu noin 200. Sekundääriaineistona käytetään tutkimuskirjallisuutta. Metodiksi on valittu laadullisen tutkimuksen menetelmät. Tutkielmassa käytetään historiantutkimukselle ominaista historiatieteellistä lähdekriittistä lähestymistapaa, jonka avulla tulkitaan lähdeaineistoa ja pyritään kasvattamaan ymmärrystä oikeistokonservatismista poliittisena ilmiönä. Maisterintutkielmassa tullaan tulokseen, että oikeistokonservatiivien vuoden 2017 mediakuvissa oli sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. AfD:stä ja FPÖ:stä välittyi lähdeaineiston perusteella monilta osin samankaltainen vaikutelma: niiden ideologioissa, ohjelmissa, toimintatavoissa ja äänestäjäkuntien demografioissa oli yhtäläisyyksiä. AfD:stä ja FPÖ:stä kirjoitettiin lehdistössä erittäin aktiivisesti, joten ne saivat huomattavaa medianäkyvyyttä, mutta puolueisiin suhtauduttiin silti varauksellisesti, etenkin Saksassa. Yleisesti ottaen uutiset olivat kuitenkin kirjoitusasultaan ja sävyltään varsin neutraaleja. Eri lehtien välillä oli profiilieroja, erityisesti Der Standard erottui kriittisellä käsittelytavallaan. Tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että Saksan varautuneempi suhtautuminen, joka näkyi mediakuvissa, johtui historiakuvista, erityisesti toisen maailmansodan kokemuksista. David Artin teorian mukaan Saksan julkista keskustelua on hallinnut niin sanottu katumuskehys, kun taas Itävallan julkista keskustelua on hallinnut uhrikehys: Itävallassa maa on nähty kansallissosialismin ensimmäisenä uhrina. Tämä ero selittää eroavaisuudet mediakuvissa. Tutkielmassa pohditaan lopuksi myös sitä, mikä mahdollisti puolueiden historiallisen menestyksen parlamenttivaaleissa 2017. Antonis A. Ellinaksen teorian mukaan oikeistolaisille puolueille jopa kielteinen julkisuus on parempi asia kuin ei julkisuutta ollenkaan, ja koska sekä AfD että FPÖ saivat runsaasti medianäkyvyyttä osakseen, niin voidaan todeta, että näkyvyys todennäköisesti edesauttoi puolueiden menestystä vaaleissa 2017.