Browsing by Subject "Burundi"

Tutkielma keskittyy analysoimaan kapinallisryhmien muodonmuutosta poliittisiksi puolueiksi sisällissodan jälkeen ja siihen, kuinka kapinallistausta näkyy poliittisen puolueen toiminnassa. Aiempi tutkimus kapinallisryhmien muodonmuutoksesta poliittisiksi puolueiksi on kehittynyt pääosin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kylmän sodan päättyminen, lisääntyneet sisällissodat ja demokratisaation kolmas aalto ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhä useamman konfliktin jälkeen sen osallisina olleista entisistä kapinallisryhmistä kehittyy poliittisia puolueita. Työn tavoitteena on aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyksi käyttäen ja kahta maatapausta vertaillen tuottaa analyysia kapinallisryhmistä poliittisiksi puolueiksi ryhtyneiden poliittisten toimijoiden vaikutuksesta maan demokratiakehitykseen pidemmällä aikavälillä. Lisäksi työ osaltaan kontribuoi sekä konfliktinjälkeistä demokratisaatiota analysoivaan tutkimuskirjallisuuteen sekä Burundia ja Ruandia analysoivan kirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksiä etsitän vastauksia aikaisempaa tutkimusta analysoivan vertailevan tutkimuksen avulla, missä käytetään lisäksi kahta esimerkkitapausta. Vertailevaan tutkimukseen on valikoitunut kaksi samankaltaista Keski-Afrikan valtiota, Burundi ja Ruanda. Maiden jaettu historia, yhtenevä etninen rakenne ja samankaltainen kehityskulku siirtomaavallan jälkeen tekevät niistä ideaaliset vertailukohteet, sillä muuttujien määrä pysyy minimissään ja vertailussa voidaan keskittyä analysoimaan kapinallistaustan vaikutusta valtapuolueiden toimintaan. Työn materiaalina käytetään aiempaa akateemista tutkimusta, maakohtaisia raportteja sekä muuta olennaista kirjallisuutta. Konfliktinjälkeinen demokratiakehitys sekä Burundissa että Ruandassa on ollut negatiivista. Kummassakin maassa poliittiset vapaudet ovat erittäin rajalliset ja valta on keskittynyt valtapuolueiden ja niiden sidosryhmien käsiin. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana maista on tullut autoritaarisia yksipuoluevaltioita, jossa poliittiset päätökset tekee valtapuolueen sisällä oleva pienempi ryhmä. Poliittinen oppositio on olematon ja säännöllisiä vaaleja järjestään näön lähinnä vuoksi.