Browsing by Subject "CIA"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tutkielma koskee Yhdysvaltojen interventiota Kongon demokraattiseen tasavaltaan vuosina 1960–1961. Tutkielma selvittää Yhdysvaltojen presidentti Dwight D. Eisenhowerin hallinnon motivaatioita, tavoitteita ja toimintaa Kongon kriisin ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tutkielman metodina on perinteinen kvalitatiivinen tekstianalyysi ja lähdekriittinen lähestyminen. Tutkimuskirjallisuudesta eniten on hyödynnetty aiempaa Yhdysvaltojen roolia kriisissä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on hyödynnetty myös kylmän sodan interventioita ja neokolonialismia käsittelevää kirjallisuutta. Näiden lisäksi on hyödynnetty tutkimuskirjallisuutta koskien Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatiota käsitteleviä teoksia, sekä Kongon historiaa käsitteleviä yleisteoksia. Alkuperäislähteitä tutkielmassa on hyödynnetty useammasta lähteestä. Tärkeimpiä ovat Yhdistyneiden kansakuntien arkistolähteet, Yhdysvaltojen ulkoministeriön, presidentin kanslian, suurlähetystöjen ja muiden hallinnon osien dokumentteja kokoavat Foreign Relations of the United States -sarjat. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty mm. CIA:n arkistolähteitä ja tärkeiden toimijoiden muistelmateoksia. Yhdysvaltojen interventiota Kongon kriisiin motivoi ensisijaisesti kylmän sodan patoamispolitiikan edistäminen. Yhdysvallat pyrki estämään Kongon demokraattisen tasavallan ajautumista Neuvostoliiton etupiiriin tai kommunistisen hallinnon alaisuuteen. Toissijaisena motivaationa ovat saattaneet toimia Eisenhowerin hallinnon korkea-arvoisten virkamiesten ja Yhdysvaltojen valtion taloudelliset intressit Kongon demokraattisen tasavallan merkittäviin luonnonresursseihin. Yhdysvaltojen ensisijaisena tavoitteena oli yhtenäinen Kongon demokraattinen tasavalta antikommunistisen ja länsimielisen hallinnon alaisuudessa. Yhdysvaltojen toissijaisena tavoitteena oli säilyttää Kongon demokraattisen tasavallan rikkain provinssi Katanga lännen etupiirissä, jos ensisijainen tavoite osoittautuisi mahdottomaksi. Yhdysvallat toimi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi diplomaattisin ja salaisin keinoin. Diplomaattiset keinot olivat ensisijaisesti YK:n rauhanturvaoperaation kontrolloiminen. Kontrollointi tapahtui yhteistyöllä pääasiassa yhtenenvän näkemyksen omaavan YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin ja tämän avustajien kanssa. Tilanteissa, joissa YK:n johto ja Yhdysvallat eivät omanneet yhtenevää näkemystä, Yhdysvallat pyrki painostamaan YK:n johtoa. Salaiset toimet koostuivat CIA:n operaatioista Kongon demokraattisen tasavallan sisällä, joilla Yhdysvallat pyrkivät edistämään tavoitteitaan. Operaatioihin kuului yritykset syrjäyttää tai murhata Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri Patrice Lumumba.
-
(2017)Suomen ja Korean tasavallan (Etelä-Korea) diplomaattisuhteiden kehitys sitoutui kylmän sodan loppumisen yhteyteen. Vaikka Suomi oli avannut edustuston Korean tasavallan pääkaupunkiin Souliin 1970-luvulla, Suomen harjoittama kaupallinen ulkopolitiikka ja valtioiden keskinäinen lähestyminen helpottuivat 1980-luvulla globaalin paineen menettäessä merkitystään. Suomen asennoitumiseen ja konkreettisen vaikuttamisen tasoon vaikutti lisääntynyt ulkopoliittinen rohkeus, joka vahvistui 1980-luvulla ja konkretisoitui vuosikymmenen päättyessä. Tässä yhteydessä Suomen edustajat Soulissa tarkastelivat muuttuvaa valtiota, joka siirtyi nopeasti autoritaarisesta järjestelmästä vakaaksi ja kansalaisvapauksia ylläpitäväksi demokratiaksi. Etelä-Korea koki kylmän sodan ajan Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) uhan, ja siirtymä demokratiaan ei ollut helppo. Yhdysvallat tuki Etelä-Korean antikommunistista hallintoa, muttei hyväksynyt siltä liian autoritaarista hallinnointitapaa. Yhdysvallat oli rahoittanut Etelä-Korean koulutusta, ja tulokset heijastuivat koulutetun keskiluokan vaatiessa hallinnon omaksuvan demokraattisen hallintotavan. Etelä-Korean hallinto uudisti valtiota 1980-luvulla, mutta suurin käänne tapahtui vuoden 1987 jälkeen, kun maa demokratisoitui. Suomen lisäksi useat sosialistimaat lähestyivät Etelä-Koreaa Soulin vuoden 1988 olympialaisten alla. Täten suurlähetystön raportoinnissa käytetty semantiikka ja sanasto ovat relevantteja: suurlähetystön henkilökunta keskusteli paikallisen poliittisen eliitin ja muiden valtioiden edustajien kanssa, joten Suomen edustajien käyttämät termit ja mahdolliset mielipide-erot Etelä-Korean tilanteesta ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Pro gradun tavoite tutkia kylmän sodan lopun vaikutusta Suomen ja Etelä-Korean diplomaattisuhteille, ja heijastaa näin muuttuvien globaalien asetelmien vaikutusta etupiireihin kuuluneiden valtioiden suhteisiin ja toimintamahdollisuuksiin. Vaikka valtioiden välisistä diplomaattisuhteista on tehty aiempaa tutkimusta, keskityn tutkimaan kylmän sodan loppumisen vaikutusta. Aineisto koostuu pääsääntöisesti Ulkoasiainministeriön hallussa olevista Suomen Soulin-suurlähetystön raporteista ja muista selvityksistä, pääsääntöisesti vuosilta 1985-1991. Mukana on myös entisen Soulin-suurlähettilään litteroitu haastattelu. Tutkimusmenetelmä eli metodi on teoriasidonnainen lähestymistapa. Pro gradu on sidoksissa globaaleihin poliittisiin muutoksiin, joten Suomen suhteita ja asennoitumista Etelä-Koreaan tarkastellaan Suomen ulkopolitiikan muutoksien yhteydessä. Teoriataustani heijastuu metodin yhteydessä. Koska Suomen ulkopoliittinen itsevarmuus lisääntyi 1980-luvulla, Etelä-Korea oli jatkumoa Suomen ulkopoliittisessa toiminnassa. Suomen ulkopolitiikka oli hienovaraista, mutta kehittyi. Suomen kansainvälistyminen kylmän sodan loppuessa oli realiteetti, johon vaikutti taloudellisten suhteiden kehittämisen tarve. Ulkopoliittinen avautuminen realisoitui täten 1980-luvun loppuessa.
Now showing items 1-2 of 2