Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ERCP"

Sort by: Order: Results:

  • Koirien pankreatiitti, haimatiehyiden endoskooppinen retrograadinen varjoainekuvaus ja haimanestenäytteiden ottaminen 
    Kähkönen, Tuomo (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2005)
    Haimatulehdus eli pankreatiitti on haiman tulehdusprosessi. Pankreatiitin oireet ovat epäspesifisiä ja ei ole olemassa mitään erityistä "pankreatiittioiretta". Oireena esiintyy kuivumista, vatsan tunnustelun aristamista, kuumetta, ikteerisuutta, äkillistä oksentelua, väsymistä ja ruokahalun huonontumista. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä ainoaa testiä, jolla pankreatiitti voitaisiin diagnostisoida. Tutkimusten mukaan edes haimaentsyymien, seerumin amylaasi- ja lipaasiaktiivisuuden tai trypsiinin pitoisuuden (cTLI), perusteella ei voida tehdä luotettavaa diagnoosia. Röntgen- tai ultraäänitutkimukset eivät nekään ole kovin luotettavia menetelmiä pankreatiitin diagnostisoinnissa. Tutkimuksessa arvioitiin endoskooppisen retrogaadin haimatiehyiden kuvantamismenetelmän (ERP) suoritusmahdollisuuksia terveillä beagle-koirilla, haimanestenäytteiden ottamista ja mahdollisia komplikaatioita. Toimenpiteet suoritettiin kahdesti seitsemälle terveelle beaglerotuiselle koiralle. Ensimmäisellä toimenpidekerralla suoritettiin haimatiehytjärjestelmän varjoainekuvaus. Toisella kerralla otettiin koirilta haimanestenäyte ja uusittiin varjoainekuvaus. Mahdollisia komplikaatiota arvioitiin ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen tehdyin kliinisten perustutkimuksien (lämpötila, hengitys- ja sydänfregvenssi, vatsan palpointi) ja otettujen verinäytteiden perusteella (hkr-, Na-, Ca-, K-, amylaasi-, lipaasi- ja cTLI-arvot). Tutkimuksessa saatiin tehtyä molemmilla tutkimuskerroilla kaikille koirille ERP. Toimenpiteessä oli pieniä ongelmia viidellä suorituskerralla neljästätoista. Ongelmat liittyivät esimerkiksi varjoaineen haimatiehyeen injisoimiseen. Saatujen fluoroskopiakuvien perusteella koirien haimatiehyiden rakenteessa esiintyy vaihtelua. Haimanestenäytteiden ottaminen koiralta osoittautui hyvin vaikeaksi ja kunnollisia näytteitä ei saatu otettua. Kliinisissä perustutkimuksissa sekä verinäytteiden hematokriitti- ja ionipitoisuuksissa ei havaittu ERP:n aiheuttamiin komplikaatioihin viittaavia muutoksia. Haima-arvot kohosivat toimenpiteiden jälkeen tilastollisesti merkitsevästi. Lähes kaikkien koirien entsyymiarvot palautuivat yhden vuorokauden kuluessa perustasolleen. Lasku oli selvästi hitaampaa koirilla, joilla kaikki haima-arvot olivat kohonneet erittäin korkealle. Yhdellä koiralla toisen toimenpidekerran jälkeen haima-arvot laskivat vasta kuuden vuorokauden kuluttua. Tälle koiralle ERP indusoi lievän, itsestään rajoittuvan, akuutin pankreatiitin. Saatu komplikaatioriski (7,1 %) on samaa luokkaa humaanilääketieteen tutkimusten kanssa. Tutkimustulosten perusteella voidaan laatia suositukset ERP:n riskien hallitsemiseksi. Toimenpidettä ennen otetaan verinäyte seerumin amylaasin ja lipaasin aktiivisuuden sekä cTLI:n pitoisuuden lähtötason määrittämiseksi. Toimenpiteen jälkeen koiraa tarkkaillaan vähintään kaksi vuorokautta. Mahdollisten komplikaatioiden havaitsemiseksi otetaan toimenpiteen jälkeen yhden ja kahden vuorokauden kuluttua verinäyte, ja määritetään siitä seerumin amylaasin ja lipaasin aktiivisuus sekä cTLI:n pitoisuus.
  • Utförande av endoskopisk retrograd kolangiografi på friska hundar 
    Fyhr, Thomas (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2005)
    ERC används allmänt inom humanmedicin för att diagnostisera extrahepatisk kolestas, vid förberedelserna av gallblåsoperation samt för att kontrollera postoperativa förändringar i gallgångarna. Metoden är minimalt invasiv jämfört med andra metoder som används vid behandling av problem i gallgångarna. Inom veterinärmedicin har det endast gjorts några enstaka undersökningar angående ERC:s lämplighet som diagnostiseringsmetod av gallgångsjukdomar på hundar, och referensvärden saknas. I detta arbete undersökte vi 7 friska Beagle hundar. Undersökningens mål var att samla referensvärden och bilder på hundars normala gallgångsystem för att vid senare tillfällen kunna använda dem vid diagnostisering av patologiska förändringar. Samtidigt samlas information om möjliga komplikationer, hur hundarna återhämtar sig efter ERC:n, anatomiska variationer av papilla major och papilla minors läge samt deras förhållande till varandra. ERC utfördes med hunden liggande på rygg. Vid första undersökningen lyckades ERC på 3 av totalt 7 hundar (42,8%). Vid upprepande av ERC försöket lyckades ERC på 3 av de återstående 4 hundarna. I alla hundarna var papilla major störst av papillerna och närmast pylorus. Gemensamma gallgångens diameter verkade vara starkare relaterad till hundens ålder än vikt och hade en tendens att bli mindre mera distalt från papilla major. Gemensamma gallgången gick alltid i en mediokranial kurs och diametern var regelbunden i 4 av 6 hundar. Hundarna återhämtade sig utan några större komplikationer efter ingreppen. Denna studie visar att ERC är utförbart på hundar over 10 kg och kan bli en bra alternativ undersökningsmetod vid diagnostisering av gallgångsjukdomar.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO