Browsing by Subject "EU-kilpailuoikeus"

Sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, ovat kiinnittäneet viime aikoina maailmanlaajuisesti kilpailuviranomaisten huomion määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta. Sosiaalisen median palvelut ovat yksi kaksipuolisten ja monensuuntaisten markkinoiden ilmentymä. Euroopan unionin tuomioistuin ei ole toukokuuhun 2021 mennessä suoranaisesti tulkinnut, miten kaksipuolinen tai monensuuntainen markkinarakenne tulee ottaa huomioon SEUT 102 artiklan alaisessa määräävän markkina-aseman väärinkäytön arvioinnissa merkityksellisiä markkinoita määriteltäessä tai markkinavoimaa arvioitaessa. Tutkielmassani vastaan tähän kysymykseen lainopillisen tutkimuksen kautta. Lainopin ohella hyödynnän tutkielmassa (oikeus)taloustieteellisiä näkökulmia kaksipuolisista ja monensuuntaisista markkinoista täyttämään oikeuslähteistä jääviä aukkoja. Tutkielman pääasiallisia lähteitä ovat unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä akateemiset julkaisut kaksipuolisista ja monensuuntaisista markkinoista. Tältä osin tutkielman lopputulemana on, että sosiaalisen median palveluiden eri puolille tulee määritellä omat markkinat, mutta markkinoita määritellessä ja markkinavoimaa arvioitaessa on syytä ottaa kaikki puolet huomioon riippumatta siitä tarjotaanko palveluja rahallista vai muuta vastiketta vastaan. Tutkielman toinen tutkimuskohde on erilaiset muutosehdotukset. Ehdotuksista analysoidaan erityisesti merkityksellisten markkinoiden määrittelemistä koskevan tiedoksiannon päivittämistä, jäsenvaltioiden ehdottamaa mahdollista digitaalisia markkinoita koskevaa komission tiedoksiantoa, ja primäärioikeuden muuttamista. Analyysissä otetaan pääsääntöisesti huomioon muutosehdotusten mahdolliset vaikutukset EU-kilpailuoikeuteen. Ehdotuksia analysoitaessa kiinnitetään muun muassa huomiota siihen, miten ne vaikuttavat oikeusvarmuuteen sekä siihen, millaisia oikeudellisia haasteita ehdotuksien toteutuessa voisi nousta. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan ehdotetun Digital Markets Act -asetuksen vaikutuksia kilpailuoikeuden soveltamiseen sosiaalisen median palveluiden markkinoilla.

Urheilun eurooppalaisen organisoitumistavan elimellinen piirre on järjestäytyminen yhden lajikohtaisen liiton alaisuuteen. Tällöin lajiliitto saattaa tarjota urheilijalle ainoat puitteet taloudellisesti mielekkääseen urheilutoimintaan. Kilpailevan organisaation puuttuminen ja urheilijan riippuvuus lajiliitosta antaa lajiliitoille vahvan neuvotteluvoiman, jolloin ne voivat asettaa kilpailutoimintaan osallistumisen edellytykseksi urheilijan suostumisen sponsoriyhteistyön rajoituksiin. Tutkimuksessa arvioidaan lajiliittojen yksilöurheilijoille asettamia sponsoriyhteistyön rajoituksia EU-kilpailuoikeuden näkökulmasta. Siinä hahmotellaan relevanttien markkinoiden määrittämistä sponsoritoiminnassa ja arvioidaan, voiko menettelyä pitää kilpailun kannalta hyväksyttävänä ja mitkä tekijät vaikuttavat arvioon. Metodi on lainopillinen. Urheilu tarjoaa houkuttelevan markkinointialustan, mutta sponsoreilla voi olla runsaasti vaihtoehtoisiakin kanavia mainostaa hyödykkeitään. Tietyissä yhteyksissä urheiluyhteyksissä tapahtuvalle mainonnalle ei kuitenkaan ole mielekästä korvaavaa kanavaa, jolloin urheilijoille asetetut rajoitukset voivat vaikuttaa merkittävästi markkinointimahdollisuuksien tarjoamista koskevaan kilpailutilanteeseen. Vaikka rajoitusten luonne on taloudellinen, tutkimuksessa puolletaan ensisijaista tukeutumista unionin tuomioistuimen Meca-Medina -ratkaisusta ilmenevään harkintarakenteeseen, jonka puitteissa voidaan arvioida ei-taloudellisten päämäärien tavoittelun hyväksyttävyyttä suhteessa kilpailun rajoittumiseen SEUT 101(1) artiklan sisällä. Lajiliittojen varainhankinnasta saamia tuloja kanavoidaan urheiluyhteisöön, millä voidaan saavuttaa merkityksellisiä yhteiskunnallisia ja urheilullisia hyötyjä. Tutkielmassa pohditaan kyseisen harkintarakenteen puitteissa erilaisten mainostamisrajoitusten ja niiden rikkomisen varalta asetettujen sanktioiden hyväksyttävyyttä huomioiden myös urheilua koskevia erityisiä tekijöitä. Rajoituksia on mahdollista arvioida myös tehokkuuspuolustuksen yhteydessä, joskin tällöin edellytyksenä on kyky kuvata saavutettavat hyödyt taloudellisina.