Browsing by Subject "Echocardiography"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Aortic stenosis is the most important type of valvular heart disease among elderly patients, that often lead to valve replacement interventions. As the age structure shifts towards older age and life expectancy continues to rise, the prevalence of aortic stenosis is presumed to rise, resulting in more patients and additional expenses. Echocardiography is the most important tool for assessing aortic stenosis among patients. An experienced clinician can determine the severity of the disease with echocardiography alone, although the complete picture of a patient’s health must be evaluated during examination. The choice of intervention and timing thereof should be done by a heart team consisting consists of cardiologists, cardiac surgeons, radiologists, interventional radiologists and anaesthesiologists. Intervention is done by replacing the stenotic aortic valve with a functional synthetic valve either by surgical aortic valve replacement (SAVR) or by transcatheter aortic valve implant (TAVI). Echocardiography is used for evaluating prognosis and selecting type of care for each patient, based on the ECHO findings. This overview presents the use of transthoracic echocardiography as a tool for assessment of disease severity among patients with aortic stenosis, as well as advantages and limitations. The overview incudes a study of the clinical outcome of 30 patients with aortic stenosis treated with surgical aortic valve replacement and transcatheter aortic valve implant within the AS-AMYL study at the Helsinki University Hospital.
-
(2020)Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on yleinen läppäsairaus, jonka hoitona nykyään on joko avoleikkaus tai katetriteitse asennettava aorttaläppä. Kuvantamisen osuus diagnostiikassa ja hoidossa on suuri, sillä aorttaläpän ahtauma todetaan yleisimmin sydämen kaikukuvauksessa ja katetriteitse tapahtuvaa toimenpidettä varten tehdään sydämen ja suurten suonien tietokonetomografiakuvaus. Magneettikuvausta käytetään erityistapauksissa diagnostiikkaa täydentämään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri aorttaläpän ja aortan kuvantamismenetelmien ja tulkitsijoiden välisiä mittauseroja ja analysoida niiden kliinistä merkitystä sekä yhteyttä hoitotoimenpiteissä aiheutuneisiin komplikaatioihin. Tutkimus on osa laajemman ”Aorttaläpän ahtauman ennusteeseen vaikuttavat tekijät” -tutkimuksen validointia. Aineisto koostui HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen prospektiiviseen tutkimukseen osallistuvien aorttastenoosipotilaiden kuvantamislausunnoista sekä potilasasiakirjamerkinnöistä. Tutkimukseen sisällytettiin 133 potilasta. Tutkimuspotilaille teetettiin normaalin diagnostiikan lisäksi erikseen sydämen magneettikuvaus. Katetritoimenpide tehtiin 44,4 %:lle ja avoleikkaus 35,3 %:lle. Sekä tietokonetomografiassa että magneettikuvauksessa todettiin useammassa eri aortan mitassa tilastollisesti merkitseviä tulkitsijakohtaisia eroja. Menetelmistä tietokonetomografian ja magneettikuvauksen mitat olivat aorttaläpän avautumispinta-alan osalta yhteneväisiä, molemmilla menetelmillä oli tilastollisesti merkitsevä ero puolestaan kaikukuvauksen mittoihin. Aorttaläpän kalkkikuormalla ei aineistossamme todettu olevan merkittävää yhteyttä komplikaatioihin. Lievät paravalvulaariset vuodot olivat yleisiä katetritoimenpidepotilailla (55,9 %) ja avoleikkauspotilailla eteisvärinä oli yleisin komplikaatio (29,8 %). Jatkossa tutkimustulosten varmistamiseksi potilasaineisto olisi hyvä kaksoisarvioida kunkin modaliteetin osalta. Mittausmenetelmät käydään yksikössä läpi ja pyritään löytämään mahdollisten systemaattisten virheiden sijainnit prosessissa. Jos mittauksia saataisiin standardoitua optimaalisesti, voitaisiin radiologien ja kardiologien tekemää päällekkäistä mittaustyötä vähentää. (206 sanaa)
-
(2020)Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on yleinen läppäsairaus, jonka hoitona nykyään on joko avoleikkaus tai katetriteitse asennettava aorttaläppä. Kuvantamisen osuus diagnostiikassa ja hoidossa on suuri, sillä aorttaläpän ahtauma todetaan yleisimmin sydämen kaikukuvauksessa ja katetriteitse tapahtuvaa toimenpidettä varten tehdään sydämen ja suurten suonien tietokonetomografiakuvaus. Magneettikuvausta käytetään erityistapauksissa diagnostiikkaa täydentämään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri aorttaläpän ja aortan kuvantamismenetelmien ja tulkitsijoiden välisiä mittauseroja ja analysoida niiden kliinistä merkitystä sekä yhteyttä hoitotoimenpiteissä aiheutuneisiin komplikaatioihin. Tutkimus on osa laajemman ”Aorttaläpän ahtauman ennusteeseen vaikuttavat tekijät” -tutkimuksen validointia. Aineisto koostui HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen prospektiiviseen tutkimukseen osallistuvien aorttastenoosipotilaiden kuvantamislausunnoista sekä potilasasiakirjamerkinnöistä. Tutkimukseen sisällytettiin 133 potilasta. Tutkimuspotilaille teetettiin normaalin diagnostiikan lisäksi erikseen sydämen magneettikuvaus. Katetritoimenpide tehtiin 44,4 %:lle ja avoleikkaus 35,3 %:lle. Sekä tietokonetomografiassa että magneettikuvauksessa todettiin useammassa eri aortan mitassa tilastollisesti merkitseviä tulkitsijakohtaisia eroja. Menetelmistä tietokonetomografian ja magneettikuvauksen mitat olivat aorttaläpän avautumispinta-alan osalta yhteneväisiä, molemmilla menetelmillä oli tilastollisesti merkitsevä ero puolestaan kaikukuvauksen mittoihin. Aorttaläpän kalkkikuormalla ei aineistossamme todettu olevan merkittävää yhteyttä komplikaatioihin. Lievät paravalvulaariset vuodot olivat yleisiä katetritoimenpidepotilailla (55,9 %) ja avoleikkauspotilailla eteisvärinä oli yleisin komplikaatio (29,8 %). Jatkossa tutkimustulosten varmistamiseksi potilasaineisto olisi hyvä kaksoisarvioida kunkin modaliteetin osalta. Mittausmenetelmät käydään yksikössä läpi ja pyritään löytämään mahdollisten systemaattisten virheiden sijainnit prosessissa. Jos mittauksia saataisiin standardoitua optimaalisesti, voitaisiin radiologien ja kardiologien tekemää päällekkäistä mittaustyötä vähentää. (206 sanaa)
Now showing items 1-3 of 3