Browsing by Subject "Eliitti"

Työelämä on murroksessa. Se, millaiseksi työelämä ja siihen liittyvät sosiaalietuudet muovautuvat, riippuu isolta osin muun muassa yhteiskuntamme päättävästä eliitistä. On tärkeää tutkia, mitä yhteiskuntamme päättäjät ajattelevat, sillä heillä on sektorista riippumatta valtaa ja resursseja, joita hyödyntää yhteiskuntamme muokkaamiseen. Myös yleinen mielipide muodostuu usein poliittisen tai muun eliitin ja median vuorovaikutuksessa. Tutkielmassani tarkastelen suomalaisen päättäjäeliitin suhtautumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työehtojen heikentämiseen. Lisäksi selvitän, onko suomalaisen eliitin ja työttömyysetuutta saavien ihmisten välillä havaittavissa empatiakuiluja ja ovatko mahdolliset kuilut linjassa työttömyysturvaan liittyvän suhtautumisen kanssa. Aineistossani päättäjäeliitti on jaettu elinkeinoelämän, politiikan, julkisen sektorin ja muut-ryhmän päättäjiin. Muut-ryhmä sisältää tieteen ja median toimialan henkilöitä. Tutkimusaineistoni on koottu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden Kuilut ja Kuplat (BIBU) -tutkimushanketta. Käyttämässäni päättäjäkyselyssä selvitettiin muun muassa millaisia ratkaisuja suomalaiset päättäjät kannattavat työllisyyspolitiikkaan liittyen. Suomalaisille päättäjille suunnattuun kyselyyn kutsuttiin vastaamaan päättäjiä, jotka ovat johtavissa asemissa yhteiskunnan merkittävissä instituutioissa. Kutsu verkkokyselyyn lähetettiin yhteensä 3580:lle politiikan, elinkeinoelämän, julkisen sektorin, palkansaajajärjestöjen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ajatushautomoiden, median ja vaikuttajaviestintätoimistojen edustajalle. Koko kyselyyn vastasi 699 henkilöä, joista yli 60 prosenttia oli miehiä. Kyselyn vastausprosentti oli noin 18 %. Tarkastelen aineistoa ja vastaan tutkimuskysymyksiini yksisuuntaisten varianssianalyysien ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Yleisesti ottaen suomalainen päättäjäeliitti kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työehtojen heikentämistoimenpiteitä. Mikään päättäjäryhmistä ei ole keskiarvollisesti heikentämistä vastaan, mutta erojakin löytyy. Muut-ryhmän päättäjät suhtautuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työehtojen heikentämiseen kriittisimmin. Heikentämistä eniten kannattavat elinkeinoelämän ja oikeistolaiseksi identifioituvat päättäjät. Miehet myös kannattavat heikentämistoimenpiteitä enemmän kuin naiset. Työttömyysetuuden saajien herättämät tunteet jakautuivat hyvin samansuuntaisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työehtojen heikentämiseen liittyvän suhtautumisen kanssa. Elinkeinoelämän päättäjät tunsivat vähiten myötätuntoa ja eniten ärtymystä, kun taas politiikan ja muut-ryhmän päättäjät tunsivat eniten myötätuntoa ja vähiten ärtymystä työttömyysetuuden saajia kohtaan. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti hyvätuloisin eliitti suhtautuu yleensä varauksella erilaisiin sosiaalietuuksiin ja sosiaalietuuksien saajiin. Näillä suhtautumisilla voi kuitenkin olla sekä yhteiskunnallisia että henkilökohtaisia vaikutuksia heikompiosaisten elämässä. Yhteiskuntatieteilijöiden on tärkeää ymmärtää ja pyrkiä luomaan sellaisia järjestelmiä ja käytäntöjä, jotka ovat yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti järkeviä, mutta mahdollistavat positiivisen sosiaalisen identiteetin säilymisen työttömyyden kohdatessa.