Browsing by Subject "English"

Advertising has been an area of interest in linguistic research for the past decades due to its pervasiveness and role in shaping our notions and values in society. This study sets out to examine the socio-cultural practices in a specific field of advertising discourse, influencer marketing on social media. Influencer marketing is a recent branch of marketing, brought forth by the popularity of social media. In Influencer marketing, the products are marketed by individual influencers instead of corporations or companies. Brands turn to social media influencers in order to reach a wider audience and to utilize the influencers’ social media presence and their ability to influence their audience to promote their products and to turn this social power into capital. The hypothesis is that this key difference between traditional marketing and influencer marketing. The aim of this study is to present a critical discourse analysis to examine the social context and relationship between the influencer and the reader. The methodologic approach applied to the analysis of the data is critical discourse analysis, more specifically Norman Fairclough’s three-dimensional model. Critical discourse analysis and Fairclough’s model allow focus on the linguistic properties in addition to the production and reception processes of discourse and the socio-cultural practices within discourse. The data and its analysis deemed that influencer marketing reveals consumerist ideologies that promote purchasing of goods as a means to reach happiness and well-being, as presented by the social media influencers.

The present study aims at providing insights into the dynamics of language attitudes in native Italian speakers residing in Italy towards English as a foreign language. In the past decades, English has acquired an international role and has become increasingly important in many areas of life. Nonetheless, the English language proficiency of native Italians appears to fall behind, especially when compared with learners from other European countries. With this in mind, this thesis has two main objectives: 1) Identifying the overall attitudes of native Italian speakers residing in Italy with regard to English, and 2) examining whether there are any meaningful relationships between these language attitudes and specific profile characteristics, i.e., the individuals’ age, gender, region of residence, level of education, residence abroad, and self-reported English language proficiency. For this purpose, the research was carried out within the framework of the discipline of sociolinguistics and a quantitative study was conducted by employing a direct measure strategy. The questionnaire was distributed online across Italy and gathered a total of 470 submissions. The obtained data was subsequently analysed using methods of descriptive statistics and correlation tests. The participants’ answers to the open-ended questions were used as supporting information to the quantitative data. The results of the study revealed that Italian individuals residing in Italy have a mostly favourable orientation towards English as a foreign language. Individuals significantly value the importance of possessing good English language skills nowadays while at the same time showing a sound sense of Italian group identity. The research reports a clear perception of the different roles that Italian and English play within the Italian society. Attitudes to English are mostly favourable regardless of age and, while gender differences are not too strongly marked, women display more positive attitudes towards the language. The research also revealed that individuals who have achieved a higher level of education are more prone to view English in a positive light. The findings showed that the attitudes and opinions towards English as a foreign language among Italians are mostly favourable regardless of the individuals’ regions of residence. Moreover, having had past experiences abroad does not significantly influence the way that individuals perceive English as a foreign language. Finally, individuals who perceive their English language skills to be high also tend to have more favourable attitudes towards it.

Tutkielmani keskittyy tieteiskirjallisuudessa esiintyviin utopioihin ja niiden ongelmallisiin piirteisiin, kuten ihmisten sijoittamiseen alueille, joissa heillä ei ole mahdollisuutta elää luonnon keskuudessa, kolonialistiseen ja imperialistiseen vallankäyttöön ja ympäristön hyväksikäyttöön. Tutkin näitä ongelmia Aldous Huxleyn Brave New World (suomeksi Uljas Uusi Maailma) ja Arthur C. Clarken Imperial Earth kirjan kautta, koska ne edustavat kahta erilaista utopiaa. Huxleyn Brave New World esittää lukijalle maailman, jossa ihmisiltä on otettu pois heidän mahdollisuutensa valita oma tulevaisuutensa, minkä ohella heille on luotu maailma, jossa heillä ei ole mitään mitä he haluaisivat. Clarken Imperial Earth sen sijaan edustaa pintapuolisesti positiivisempaa utopiaa, jossa maassa asuvat ihmiset ovat päässeet eroon monista maailmaa kohtaavista ongelmista, kuten saasteista, sodasta, ja nälänhädästä. Tämä ei välttämättä siltikään tarkoita, että luontoa taikka kaikkia ihmisiä kohdeltaisiin yhdenmukaisesti, ja ne ihmiset, jotka asuvat maapallon ulkopuolella, joutuvat elämään vaarallisessa ja epäluonnollisessa ympäristössä. Analyysini on jaettu eri osiin, joista ensimmäinen kohdistuu kolonialismiin utopioissa ja siihen, miten siirtomaavallat ylläpitävät itseään ja kansalaisiaan. Tutkin tässä osiossa, miten Huxleyn Brave New World kirjassa ilmaantuvia ”villien” reservaatteja on luotu yhteiskuntaan, jossa muuten kaikilla sen kansalaisista on kaikkea mitä he haluavat, mutta heille on jätetty vain rippeet hyvästä maasta ja teknologiasta. Tämä edustaa tapaa, jolla siirtomaavallat käyttävät hyväksensä vähäosaisempia ja osoittaa paralleelien kautta, miten siirtokuntien asukkaiden ja suurien valtioiden kansalaiset ovat loppujen lopuksi samanlaisessa hierarkkisessa asemassa kuin ne kansanryhmät, joiden he katsovat olevan heitä alhaisempia. Tähän analyysiin heijastaen tutkin Clarken Imperial Earth kirjan avaruussiirtokuntien tilannetta, erityisesti sitä, miten niissä esiintyy erittäin samanlaisia kolonialistisia hyväksikäytön elementtejä, kuten heikot elinympäristöt ja luonnonvarojen kuluttaminen siirtomaavallan hyväksi. Tähän asiaan liittyen tutkin myös kirjojen päähenkilöitten statusta ulkopuolisina molemmista siirtokuntalaisista ja siirtomaavaltojen kansalaisista ja tutkin, mitä heidän asemansa edustaa molemmissa yhteiskunnissa ja mitä se kertoo ulkopuolisten hyväksynnästä. Seuraavassa osiossa tutkin, miten siirtomaavallat hyväksikäyttävät siirtokuntia ja niissä asuvia ihmisiä huolimatta siitä, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja ympäristöönsä. Tällaista hyväksikäyttöä esiintyy molemmissa kirjoissa, ja näiden siirtomaavaltojen asukkaat eivät näe hyväksikäytössä minkäänlaista ongelmaa, koska nämä ratkaisut ovat olleet rahallisesti ja paikallisen ympäristön puolesta hyödyllisiä. Analyysini keskittyy siihen, miten vähän mahdollisuuksia siirtokunnissa asuvilla on ja kuinka heidän elinympäristönsä on minimaalinen siirtomaavaltaan verrattuna. Clarken Imperial Earth kertoo Saturnuksen kuun Titanin siirtokunnasta, joka kerää Maalle vetyä ainoana rahan lähteenänsä. Monet siellä asuvat eivät pysty päättämään, haluavatko he pysyä siirtokunnassaan vai ei, koska heillä ei ole varaa muuttaa takaisin Maahan, joten heihin kohdistuu koko elämän kestävää epäoikeudenmukaisuutta, mihin heillä ei olet mitään sanomista. Huxleyn Brave New World taas näyttää miten siirtomaavallat pitävät niitten ulkopuolisia alueita kurissa, jotta ne voivat hyväksikäyttää niitä jopa kaikkien luonnonvarojen hupenemisen jälkeen viihteenä, ja miten siirtomaavaltojen johto myy matkoja käymään näillä reservialueilla. Lopuksi tutkin, miten ihmiskunta hyväksikäyttää luontoa ja miten se näkee luonnon nautinnon lähteenä. Molemmissa kirjoissa kerrotaan, että suuresta osasta ympäristöongelmia, kuten saasteesta on päästy eroon, mutta silti kummassakin ilmenee, että luonto on täysin ihmisen kontrolloima. Huxleyn Brave New World näkee luonnon resurssina ja siinä esiintyvät siirtomaavaltojen johtajat pitävät omaa kansaansa iloisina luomalla heille suotuisan ja kauniin ympäristön heidän kaupunkiympäristöönsä. Luonto on aina kaunista ja sen ylläpidolla maksimoidaan sen esteettinen arvo. Samalla sen oma yhteiskunta on kaukana luonnosta geenimanipulaation kautta, joka on antanut heille pitkän, terveellisen elämän, joka alkaa ja loppuu etänä muista ihmisistä. Clarken Imperial Earth ylistää, miten Maahan on tuotu takaisin alkukantaiset metsät ja eläimistö; se kuvailee, miten jotkut näkevät sen maailman erittäin puhtaana. Samalla tiedemiehet manipuloivat kasveja keräämään kultaa taikka tuomaan takaisin edesmenneitä eläinlajeja. Molemmissa kirjoissa ihmiskunta on teknologian avulla saavuttanut tason, jolla ihminen on kaiken luonnon herra. Tutkielmani osoittaa, miten ihmisten ja ympäristön hyväksikäytön takia kumpikaan kirjojen maailmoista ei voi olla utopia, vaikka niitten omat asukkaat näkisivät ne utopioina. Molemmat kirjat sisältävä samanlaisia elementtejä, vaikka niitten maailmat kuvastavat täysin erilaisia asioita. Tämä osoittaa, että utopian muoto tai sen motiivi eivät edusta sen statusta positiivisena tai negatiivisena tulevaisuutena. Huxleyn Brave New World seuraa Thomas Moren Utopian satiirista perinnettä, kun taas Clarken Imperial Earth edustaa modernia utopiaa, jossa nykyajan ongelmat ovat ratkaistu, mutta silti molemmat kirjat sisältävät epäoikeudenmukaisuuksia monella tasolla.

More and more words are being borrowed into English, owing to multilingualism, English as a Lingua Franca, and contact between people from different backgrounds (Kiaer, 2018, pp. 20, 25). A recent statement from the Oxford English Dictionary (2021) indicates increased borrowing from Korean to English. This development has been facilitated by the Korean Wave, online communication, and global subcultures (Kiaer, 2018, pp. 25-27). In recent years there has been an increase in academic interest in Korean borrowings (e.g., Ahn, 2021a; Khedun-Burgoine & Kiaer, 2022; You, Kiaer & Ahn, 2020). This study examines Korean borrowings in the context of online news, using frequency data from the News on the Web corpus (Davies, 2016-). The specific borrowings under study are taekwondo, kimchi, hallyu, chaebol, gochujang, soju, bulgogi, bibimbap, hanbok, Juche, oppa, mukbang, banchan, galbi, kimbap, manhwa, noona and hangul. The purpose of the study is to gain insight into what the overall frequency trajectories of the 18 borrowings are like from 2010 to 2021, and what the geographical distribution of the use of taekwondo, kimchi, hallyu, chaebol and gochujang is like in 2010 and 2021. The results show tendencies for overall increase from 2010 to 2021, and higher-frequency periods in 2012-2013 and 2020-2021. The trajectories indicate significant fluctuation in the use of Korean borrowings. Geographically, the highest frequencies occurred in Southeast Asian countries, while African countries had the lowest frequencies. In 2010 the use of Korean borrowings was observed in 1-11 countries. By 2021, the number of countries with perceptible use of the borrowings increased by seven to eleven, depending on the specific borrowing, indicating a significantly wider geographical spread of Korean culture.

Englannin kieli on levinnyt tasaista tahtia maailmalla johtaen siihen, että äidinkielenään kieltä puhuvia on vähemmän kuin toisena tai vieraana kielenä englantia puhuvia. Tämä heijastuu Suomessa niin vuoden 2015 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuin myös vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteissa, joissa molemmissa korostetaan englannin kielen globaalia asemaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää mihin suomalaisten englannin oppikirjojen tekstit sijoittuvat maantieteellisesti, sekä millaisia eroja yläkoulun ja lukion kirjasarjojen välillä on. Havaintoja peilataan opetussuunnitelman perusteissa annettuihin tavoitteisiin. Tutkielmassa tutkitaan kahden Sanoma Pron julkaiseman kirjasarjan kirjoja, yläkouluun tarkoitetun On the Go –sarjan kolmea tekstikirjaa sekä kuutta ensimmäistä kirjaa lukion On Track –sarjasta. Analyysimetodina käytetään sisällönanalyysia, jonka avulla tekstit luokitellaan ja ryhmitellään maanosien sekä maiden mukaisesti. Kriteeristö sisällönanalyysiin on kehitetty varta vasten tätä tutkielmaa varten, sillä aikaisempaa tutkimusta samasta aiheesta ei ole tehty. Kummankin kirjasarjan kirjojen tulokset kategorisoidaan lisäksi noudattaen Kachrun (1985) mallia englannin käytön kolmesta piiristä: sisä-, ulko- sekä laajeneva piiri. Tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta joitakin ongelmallisempia tekstejä käsitellään kvalitatiivisesti kunkin kirjan kohdalla. Tulokset osoittavat, että maanosista Euroopalla ja Pohjois-Amerikalla on suurin näkyvyys molemmissa kirjasarjoissa Iso-Britannian sekä Yhdysvaltojen ollessa kaksi selkeimmin esillä olevaa valtiota. On the Go keskittyy hieman enemmän Pohjois-Amerikkaan sekä esittelee myös Aasiaa ja Oseaniaa melko lailla, kun taas On Track –sarjassa keskitytään eniten Eurooppaan. Englannin kolmesta piiristä sisäpiiri on eniten esillä kummassakin kirjasarjassa. Molemmissa kirjasarjoissa on kuitenkin paljon tekstejä, joilla ei ole selkeää maantieteellistä sijaintia, mutta etenkin lukion kirjasarjassa tämä on erittäin yleistä. Maantieteellisen sijainnin puuttuminen saattaa heijastella opetussuunnitelman perusteissakin mainittua englannin kansainvälistä roolia, sekä sitä, että englannin kieli ei ole enää sidottu pelkästään sisäpiirin maihin.

Englannin kieli on levinnyt tasaista tahtia maailmalla johtaen siihen, että äidinkielenään kieltä puhuvia on vähemmän kuin toisena tai vieraana kielenä englantia puhuvia. Tämä heijastuu Suomessa niin vuoden 2015 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuin myös vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteissa, joissa molemmissa korostetaan englannin kielen globaalia asemaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää mihin suomalaisten englannin oppikirjojen tekstit sijoittuvat maantieteellisesti, sekä millaisia eroja yläkoulun ja lukion kirjasarjojen välillä on. Havaintoja peilataan opetussuunnitelman perusteissa annettuihin tavoitteisiin. Tutkielmassa tutkitaan kahden Sanoma Pron julkaiseman kirjasarjan kirjoja, yläkouluun tarkoitetun On the Go –sarjan kolmea tekstikirjaa sekä kuutta ensimmäistä kirjaa lukion On Track –sarjasta. Analyysimetodina käytetään sisällönanalyysia, jonka avulla tekstit luokitellaan ja ryhmitellään maanosien sekä maiden mukaisesti. Kriteeristö sisällönanalyysiin on kehitetty varta vasten tätä tutkielmaa varten, sillä aikaisempaa tutkimusta samasta aiheesta ei ole tehty. Kummankin kirjasarjan kirjojen tulokset kategorisoidaan lisäksi noudattaen Kachrun (1985) mallia englannin käytön kolmesta piiristä: sisä-, ulko- sekä laajeneva piiri. Tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta joitakin ongelmallisempia tekstejä käsitellään kvalitatiivisesti kunkin kirjan kohdalla. Tulokset osoittavat, että maanosista Euroopalla ja Pohjois-Amerikalla on suurin näkyvyys molemmissa kirjasarjoissa Iso-Britannian sekä Yhdysvaltojen ollessa kaksi selkeimmin esillä olevaa valtiota. On the Go keskittyy hieman enemmän Pohjois-Amerikkaan sekä esittelee myös Aasiaa ja Oseaniaa melko lailla, kun taas On Track –sarjassa keskitytään eniten Eurooppaan. Englannin kolmesta piiristä sisäpiiri on eniten esillä kummassakin kirjasarjassa. Molemmissa kirjasarjoissa on kuitenkin paljon tekstejä, joilla ei ole selkeää maantieteellistä sijaintia, mutta etenkin lukion kirjasarjassa tämä on erittäin yleistä. Maantieteellisen sijainnin puuttuminen saattaa heijastella opetussuunnitelman perusteissakin mainittua englannin kansainvälistä roolia, sekä sitä, että englannin kieli ei ole enää sidottu pelkästään sisäpiirin maihin.

This thesis examines the language attitudes of immigrants in Iceland when their primary language is English. Immigrants in Iceland are approximately 12% of the population. Language attitudes of Icelanders towards the English language have been studied extensively. However, the language attitudes of immigrants in Iceland have not been studied. Previous studies on the English language in Iceland have mentioned the idea that Icelanders are becoming bilingual, Icelandic/English, and that the English knowledge that Icelandic children have is greater than expected. In this qualitative study, ten immigrants in Iceland were interviewed and asked about their language attitudes and how they felt about having to rely on English in Iceland in their everyday life. The interviews were semi structured, and the data was analysed using qualitative content analysis. The aim of the thesis was to see what the language attitudes of immigrants in Iceland when their language of communication is English and if those attitudes were different depending on how long the person had lived in Iceland. The results from the interviews were that all of the informants felt that they wanted to learn Icelandic to be a part of the Icelandic society. The biggest hindrance, according to the informants, was being accepted into the society by Icelanders and being able to practice Icelandic with locals, since Icelanders would rather switch to English than speak Icelandic. The informants felt that Iceland was a bilingual country and that knowing English was almost as important as knowing Icelandic. Nonetheless, even though there were some complaints from the informants, they wanted all to stay in Iceland for the unforeseeable future.

Koronaviruspandemia vaikutti koko yhteiskuntaan vuonna 2020. Myös Suomi sulki valtionrajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä. Tästä johtuen kesällä 2020 ulkomaanmatkailijat hävisivät Helsingistä lähes täysin. Matkailijoihin keskittyvät yritykset joutuivat suuntaamaan markkinointinsa uudelleen kotimaisiin asiakkaisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten markkinoiden uudelleensuuntautuminen on vaikuttanut matkailijoihin keskittyvien yritysten kielenkäyttöön ja kielimaisemaan. Tavoitteena on selvittää paitsi muutokset, myös perustelut niiden takana, samoin kuin syyt sille, että muutosta ei olekaan tapahtunut. Tutkielma keskittyy yritysten kieliasioiden päättäjiin, heidän ratkaisuihinsa sekä heidän tyytyväisyyteensä omiin ratkaisuihinsa. Kielimaisema on sosiolingvistiikan tutkimussuunta, jossa tarkastellaan kielten esillepanoa tietyssä paikassa. Tutkimuksen kohteena ovat usein esimerkiksi katukyltit, mainosjulisteet ja infotaulut, niin julkisten kuin yksityisten tahojen tekemät. Kirjallisuuden mukaan keskeisiä ongelmia alalla on mm. tutkimusmenetelmien kehittymättömyys sekä dynaamisen näkökulman vähäisyys. Tämä tutkielma pyrkii osiltaan korjaamaan näitä puutteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella sekä jatkohaastattelulla halukkaille. Lomakkeessa kysyttiin muutoksista suomen, ruotsin, englannin ja muiden kielten käytössä yrityksen sosiaalisessa mediassa. kotisivuilla, teksteissä tilojen ulkopuolella, julkisten tilojen sisäpuolella ja henkilöstötiloissa sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä. Haastattelussa jokaista ratkaisua pyydettiin perustelemaan. Lisäksi kysyttiin erikseen koronaohjeistusta koskevista teksteistä. Sekä lomakkeessa että haastattelussa käsiteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omiin kielivalintoihin. Lomakkeeseen vastasi 51 yritystä ja haastatteluihin osallistui näistä kahdeksan. Vastaukset koottiin yhteenvetotaulukoihin, joita analysoitiin pysty- ja vaakasuunnassa eri näkökulmista mahdollisimman kattavien tulosten saamiseksi. Tutkimuksesta selviää, että muutosta kielimaisemassa tapahtui suhteellisen vähän. Muutoksilla oli kuitenkin selkeä suunta: suomen kieltä lisättiin, englannin kieltä vähennettiin ja muut kielet poistettiin lähes kokonaan. Poikkeuksena oli ruotsi, joka selvästi jakoi mielipiteet yritysten kesken. Avaintekijänä yrityksen kielipäätöksiin toimi usein työntekijöiden kielitaito. Päätöksiin vaikuttivat selvästi myös toisaalta ulkomaalaisten turistien puuttuminen, toisaalta maahanmuuttajien ym. suomea osaamattomien asiakkaiden läsnäolo, joka ei ollut muuttunut. 92% vastaajista oli erittäin tai jossain määrin tyytyväisiä kieliratkaisuihinsa pandemian aikana.

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on verrata suomalaisissa lukioissa englannin opetuksessa käytettävien kirjojen tehtäviä keskenään. Suomenkielisessä lukiossa englannin opetuksessa käytettävän Open Road -kirjasarjan tehtäviä verrataan englanninkielisessä IB Diploma Programme -tutkinnon englannin opetuksessa käytettäviin IB English B -kirjojen tehtäviin. Hypoteesina tutkimuksessa pidetään sitä, että IB English B -kirjoissa olisi enemmän yhteistyössä muiden kanssa tehtäviä tehtäviä kuin Open Road -kirjasarjassa, perustuen tutkimuksen tekijän omiin havaintoihin aineenopettajakoulutuksen harjoittelujen aikana seuratuilla oppitunneilla. Tutkimuksen taustatiedoissa selvitän aluksi suomenkielisen lukion ja IB-lukion opetussuunnitelman eroja ja yhtäläisyyksiä, minkä jälkeen käsittelen lyhyesti alan aiempia tutkimuksia, tehtäviin perustuvan kielten opetuksen (task-based language teaching, TBLT) sekä kommunikatiivisen kielten opetuksen (communicative language teaching, CLT) taustoja. Luvussa käsittelen myös tekstikirjojen käyttöä yleisesti kielten opetuksessa. Tutkimuksen metodi -luvussa kerron tarkemmin tehtävien luokittelusta ja käytännön työstä. Päätin luoda oman luokittelujärjestelmän tätä tutkimusta varten ja tein sen Excel-taulukoihin. Luokittelin tehtävät suullisiin, kirjallisiin, yksin tehtäviin ja toisen/toisten kanssa tehtäviin tehtäviin sekä tehtävätyypin mukaan kielioppi-, luetunymmärrys-, kuullunymmärrys- ja sanastotehtäviin. Lisäsin vielä alaryhmiä, lähinnä mielenkiinnosta. Alaryhmät olivat molemmissa samat yhtä lukuun ottamatta. Open Road -kirjasarjassa oli jonkin verran käännöstehtäviä, joita ei English B -kirjoista löytynyt. Alaryhmä ”translate” Open Road -kirjasarjassa onkin English B -kirjoissa ”analyse”. Tuloksista ja analyysistä käy ilmi, että Open Road -kirjasarjassa on yhteensä 705 tehtävää, jotka otin huomioon vertailussa ja English B -kirjoissa on yhteensä 1023 vertailuun kelpuuttamaani tehtävää. Kaikissa kirjoissa on jonkin verran ylimääräisiä kielioppi-, kirjoitus- ja kokeisiin valmistavia tehtäviä, jotka määrittelen ylimääräisiksi vapaaehtoisiksi tehtäviksi ja siksi en ottanut niitä mukaan tähän tutkimukseen. Luokittelin tehtävät kunkin tehtävän tehtävänannon mukaisesti, eli seurasin tehtävänantoja erittäin tarkkaan. Huomasin, että English B -kirjoissa monet tehtävänannot olivat melko epämääräisiä, joten päätin ottaa oletusarvoiseksi luokaksi kirjallisen tehtävän. Hypoteesista poiketen tutkimustulokset todistavat, että Open Road -kirjasarjassa on jonkin verran enemmän yhteistyötehtäviä. Open Road -kirjasarjan tehtävät jakaantuvat kaikkiin eri luokkiin, kun taas English B -kirjojen tehtävät kuuluvat pääasiassa kahteen ryhmään, kirjallisiin ja yksilöllisiin, olkoonkin, että English B -kirjoissa on 227 tehtävää enemmän kuin Open Road -kirjoissa. Suurin ero tehtävätyyppien tuloksissa eri kirjojen välillä on luetun- ja kuullunymmärrystehtävissä. Tehtäviä luokitellessani ja tutkimuksen tuloksia kirjatessani huomasin ajattelevani, että monet opettajat olisivat toteuttaneet monet tehtävistä eri tavoin. Pelkästään kirjojen tehtävänantoja tutkimalla ei selviä, mitä luokassa tapahtuu ja miten tehtävät luokissa tehdään. Tekstikirjat voivat sisältää paljonkin kirjallisia tehtäviä, mutta on yksittäisestä opettajasta kiinni, miten hän päättää tehtävänannon toteuttaa luokassaan. Tästä saisikin mielenkiintoisen jatkotutkimuksen: seuraamalla useamman ryhmän opettajan toimia luokassa ja sitä, miten hän kunkin tehtävän toteuttaa oppitunnilla, seuraako hän kirjan tehtävänantoja vai soveltaako niitä oman ryhmänsä tarpeisiin.

Tutkimus käsittelee suomalaisten nuorten englannin käyttöä kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukioikäiset nuoret käyttävät englantia vapaa-ajallaan, mikä motivoi heitä näihin aktiviteetteihin, ja kokevatko he oppineensa englantia näiden aktiviteettien avulla. Tutkimuskysymyksiin sisältyi myös se, mitä mieltä opiskelijat olivat koulussa opitun englannin ja vapaa-ajalla käytettävän englannin välisestä suhteesta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan oppilasta kaikilta vuosikursseilta yhdestä lukiosta Helsingissä. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltaville esitettiin ennalta laadittuja kysymyksiä sekä lisäkysymyksiä, jotka nousivat esiin haastattelutilanteessa. Haastattelut nauhoitettiin oppilaiden koululla. Jälkeenpäin ne litteroitiin ja käännettiin englanniksi tutkielmaa varten. Tulokset osoittavat, että suostuin englanninkielinen aktiviteetti on TV-sarjojen tai elokuvien katselu. Englantia myös puhutaan sukulaisten, ystävien, ja kumppanien kanssa, ja oppilaita motivoi heidän oma kiinnostuksensa näihin aktiviteetteihin. Koulussa opittu englanti arvioidaan yleisesti negatiivisesti, kun taas vapaa-ajalla käytetty englanti koetaan vapaaksi ja mukavaksi. Oppimisen koetaan olevan mahdollista molemmissa ympäristöissä, joskin kouluajan ulkopuolisesta oppimisesta pidetään enemmän. Englannin käytön koetaan olevan hyvin erilaista näissä ympäristoissä. Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan englannin roolia kansainvälisen kommunikaation kielenä. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat eivät kuitenkaan koe saaneensa opetusta, jossa kommunikaatio olisi pääosassa, vaan painottavat koulussa käytetyn englannin olevan arvosanakeskeistä ja täydellisyyteen tähtäävää. Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että lukiolaiset kokevat vapaa-ajalla opitun ja käytetyn englannin olevan mukavampaa, monipuolisempaa ja hyödyllisempää kuin koulussa opitun ja käytetyn englannin.