Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Esinebiografia"

Sort by: Order: Results:

  • Vanhatalo, Iiro (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan rautaan liittyviä uskomuksia viikinkiajalla. Aineistona hyödynnetään rautaan liittyvää sanastoa digitoidussa muinaisnorjan Dictionary of Old Norse Prose (ONP) sanakirjassa. Aineisto muodostui 225 rautaan liittyvästä sanasta sekä 76 yhdyssanasta, joiden etuliitteessä rauta ilmeni. Näitä sanoja tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, niiden muinaisnorjankielisessä esiintymiskontekstissa, etsittäessä viitteitä rautaan liittyvistä uskomuksista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin esinebiografiaa, jonka avulla raudalle muotoiltiin kolmivaiheinen: syntymän, elämän ja kuoleman kattava elinkaari. Raudan syntymävaihe käsitti sen esinettä edeltävät muodot kosteikkoalueiden raakaaineena, limoniittina. Elinkaarensa keskivaiheilla rauta keski-ikäistyi ja saavutti elämänsä erilaisina esineinä. Niihin liittyvät karismaattiset ja yli-inhimilliset uskomukset vaihtelivat esinetyypeittäin. Elinkaarensa viimeisessä vaiheessa rauta laskettiin takaisin maan uumeniin osana kosteikkoalueiden esineupotuksia tai ihmisvainajien ruumis-, vene- ja laivahautauksia, sisältäen erilaisia merkkejä muun muassa tarkoituksellisesta vahingoittamisesta. Symbolisesti raudan kuolema palauttaa sen takaisin syntysijoilleen maan uumeniin. Tutkimuksessa selvisi, että rautaan itseensä ei vaikuta liittyneen yliinhimillisiä uskomuksia, vaan nuo uskomukset liittyivät rautaa käsitelleiden henkilöiden kykyyn manipuloida raudan ominaisuuksia. Esinebiografinen lähestyminen rautaan materiaalina, sille tässä tutkielmassa muotoillun elinkaaren kautta, osoittautui luontevaksi tavaksi kartoittaa raudan eri olomuotoja ja vaiheita. Primääriaineiston sijoittaminen viikinkiajalle osoittautui kuitenkin haastavaksi tehtäväksi ja muinaisnorjankieliset lähteet paljastivat valituilla hakusanoilla vähän varsinaisista rautaan liittyvistä uskomuksista. Tätä puutetta paikattiin hyödyntämällä uskontohistoriallista, arkeologista ja filologista tutkimuskirjallisuutta, jonka avulla tutkimusongelma kohdennettiin viikinkiajalle. Tutkielmassa hyödynnetty aineisto tarvitsisi seurakseen kuitenkin laajemman otoksen erilaisia aineistotyyppejä, latinankielisistä lähteistä riimukirjoituksiin sekä skaldirunouteen. Hakusanoja tulisi myös laajentaa kattamaan erilaiset esinetyypit, jotta viikinkiajan rautaan liittyviä uskomuksia voitaisiin kartoittaa laaja-alaisemmin.
  • Vanhatalo, Iiro (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan rautaan liittyviä uskomuksia viikinkiajalla. Aineistona hyödynnetään rautaan liittyvää sanastoa digitoidussa muinaisnorjan Dictionary of Old Norse Prose (ONP) sanakirjassa. Aineisto muodostui 225 rautaan liittyvästä sanasta sekä 76 yhdyssanasta, joiden etuliitteessä rauta ilmeni. Näitä sanoja tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, niiden muinaisnorjankielisessä esiintymiskontekstissa, etsittäessä viitteitä rautaan liittyvistä uskomuksista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin esinebiografiaa, jonka avulla raudalle muotoiltiin kolmivaiheinen: syntymän, elämän ja kuoleman kattava elinkaari. Raudan syntymävaihe käsitti sen esinettä edeltävät muodot kosteikkoalueiden raakaaineena, limoniittina. Elinkaarensa keskivaiheilla rauta keski-ikäistyi ja saavutti elämänsä erilaisina esineinä. Niihin liittyvät karismaattiset ja yli-inhimilliset uskomukset vaihtelivat esinetyypeittäin. Elinkaarensa viimeisessä vaiheessa rauta laskettiin takaisin maan uumeniin osana kosteikkoalueiden esineupotuksia tai ihmisvainajien ruumis-, vene- ja laivahautauksia, sisältäen erilaisia merkkejä muun muassa tarkoituksellisesta vahingoittamisesta. Symbolisesti raudan kuolema palauttaa sen takaisin syntysijoilleen maan uumeniin. Tutkimuksessa selvisi, että rautaan itseensä ei vaikuta liittyneen yliinhimillisiä uskomuksia, vaan nuo uskomukset liittyivät rautaa käsitelleiden henkilöiden kykyyn manipuloida raudan ominaisuuksia. Esinebiografinen lähestyminen rautaan materiaalina, sille tässä tutkielmassa muotoillun elinkaaren kautta, osoittautui luontevaksi tavaksi kartoittaa raudan eri olomuotoja ja vaiheita. Primääriaineiston sijoittaminen viikinkiajalle osoittautui kuitenkin haastavaksi tehtäväksi ja muinaisnorjankieliset lähteet paljastivat valituilla hakusanoilla vähän varsinaisista rautaan liittyvistä uskomuksista. Tätä puutetta paikattiin hyödyntämällä uskontohistoriallista, arkeologista ja filologista tutkimuskirjallisuutta, jonka avulla tutkimusongelma kohdennettiin viikinkiajalle. Tutkielmassa hyödynnetty aineisto tarvitsisi seurakseen kuitenkin laajemman otoksen erilaisia aineistotyyppejä, latinankielisistä lähteistä riimukirjoituksiin sekä skaldirunouteen. Hakusanoja tulisi myös laajentaa kattamaan erilaiset esinetyypit, jotta viikinkiajan rautaan liittyviä uskomuksia voitaisiin kartoittaa laaja-alaisemmin.