Browsing by Subject "Feminismi"

The objective of this thesis is to explore how women are represented in the Chinese TV serial in 2020’s and do the chosen scenes of the serial contribute to construct a positive image of and support patriarchal ideology. The data used for this thesis is from the Chinese TV serial Find yourself (xiayizhan shi xingfu), and eight scenes of it have been chosen for detailed analysis. The serial is aired in 2020, and it is in Chinese. The serial is a romantic comedy addressed for women in Mango online streaming service. The duration of the scenes are from less than two minutes to approximately six minutes and they feature different characters. In the serial, the protagonist, a 33-year-old single and a ‘leftover’ woman, is desperately trying to find love in an urban setting in Shanghai. A leftover woman (Shengnü) is an urban, over 27 years old, highly educated unmarried woman, who according to Chinese media, is a social problem. While the female protagonist of the serial is pondering her choices regarding a partner; she is also pondering choices between traditional patriarchal values and modern individualism. I have chosen film analysis as a method as it seems to provide the clearest ways and means to analyze my research data so that it is possible to seek answers for my research questions. The analysis is made from a feminist perspective. As the theoretical background I am going to draw on semiotics and Third Wave feminist as well as post-feminist works about feminist film theory and representations of women. Patriarchal values in China still promote traditional patriarchal marriage patterns and values women as housewives. As Chinese TV serials reflect the society, these values can be seen also in the serial chosen for this thesis. In China, the media has never been completely free and the CCP has regulated it since the days of Mao Zedong. Because of this, the representations of women are carefully thought out. Based on my analysis I found out that the serial Find Yourself seems to contribute to patriarchal ideology and structures. The most prominent patriarchal structure in the scenes was the promotion of traditional hypergamy. Also, women characters of the serial were constantly portrayed in need of a husband. In the scenes the inferiority of women was created in different cinematic means, such as camera angles, feminine backgrounds and music choices, mise en scene and appearance of the characters. For further research it would be fruitful to study how has the CCP’s ideology and cultural leadership affected the contribution to patriarchal ideology in the serial. Also, a study about the CCP’s objectives of mass persuasion in entertainment addressed to women would be an interesting example of further research of this topic. Another interesting point for examination would be research about audience reception. An interview as a method would reveal what women are feeling about the promotion of patriarchal marriage patterns and about the ‘leftover’ representation of women in the serial.

Sosiaalista mediaa hyödyntävistä naisten uraverkostoista on tullut suosittuja Suomessa, mutta niitä on ehditty tutkia vasta vähän. Tutkielma kysyykin, millaisesta ilmiöstä näissä ryhmissä on kyse. Kysymystä lähestytään käyttäen esimerkkinä lähes 34 000 jäsenen Facebook-ryhmää Ompeluseuraa, jossa naiset ja sukupuolivähemmistöt keskustelevat työelämään liittyvistä kysymyksistä. Ompeluseura on myös esimerkki siitä, miten vapaaehtoisilla ylläpitäjillä on keskeinen rooli verkkoyhteisöjen rakentajina. Viime vuosina ylläpitämisen tutkimus on keskittynyt sosiaalisen median alustojen vastuuseen sekä kaupalliseen moderointiin. Tutkielma paikkaa tätä aukkoa kysyessään, miten naisten uraryhmiä ylläpidetään sosiaalisessa mediassa ihmisen ja teknologian yhteistyössä. Tutkielman keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimi Jenny Preecen määritelmä verkkoyhteisöjen luonteesta. Tätä määritelmää täydennetään muun muassa Barry Wellmanin verkostotutkimukseen perustuvalla lähestymistavalla. Ompeluseuraa tarkastellaan osana sosiaalista mediaa hyödyntävää feminististä aktivismia käyttäen erityisesti Katie Blevinsin määritelmää sosiaalisen median feminististä tietoisuutta levittävistä yhteisöistä. Vapaaehtoista ylläpitämistä tarkastellaan hoivan logiikan käsitteen kautta. Käsite perustuu Annemarie Molin työhön, jota Minna Ruckenstein ja Linda Lisa Maria Turunen ovat kehittäneet tutkiessaan kaupallista moderointia. Hoivan logiikkaa noudattavassa ylläpitämisessä päätöksiä pohditaan vuorovaikutuksessa ajatellen yhteisön kulttuuria. Tutkielman aineistona toimivat Ompeluseuran perustajien, ylläpitäjien ja jäsenten teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä toimi teemoittelu, jonka avulla pyrittiin tarkastelemaan erityisesti Ompeluseuran luonnetta, tavoitteita, ryhmän merkitystä haastateltaville, osallistumisen motiiveja sekä ylläpidon logiikkaa. Myös sukupuolen ja alustan merkitystä analysoitiin omina teemoinaan. Ompeluseuraa voi pitää luonteeltaan verkkoyhteisönä, joka on muovautunut yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille. Ryhmän jäsenet hakivat Ompeluseurasta vertaistukea ja tietoa. Vuorovaikutusta ohjasi vahvasti Nancy Baymin kuvaama ystävällisyyden etiikka, jossa jäsenet pyrkivät välttämään konflikteja. Ompeluseuraa voi pitää myös sosiaalista mediaa hyödyntävänä feminististä tietoisuutta levittävänä yhteisönä. Ryhmän selvä yhteinen tarkoitus oli tasa-arvon edistäminen työelämässä. Tähän pyrittiin erityisesti tukemalla yksilöitä, vaikka toiminnan toivottiin edesauttavan myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Vaikka voimaannuttamisen kohteena olivat yksilöt, ylläpitämisen kohteena oli yhteisö. Ylläpitämisen keskeiseksi tavoitteeksi oli muodostunut Ompeluseuran hyvähenkiseksi kuvaillun kulttuurin vaaliminen hoivan logiikan keinoja noudattaen. Myös jäsenet osallistuivat tähän hoivaamiseen aktiivisesti. Tutkielma laajentaa kuvaa erityisesti tavoista, joilla vapaaehtoiset ylläpitäjät hoivaavat yhteiskunnallista yhteisöä, joka ei ole järjestäytynyt. Feministisyys oli keskeinen osa ryhmän luonnetta, mutta liian poliittisuuden pelättiin myös vaarantavan hoivan kohteen eli Ompeluseuran hengen. Hoiva oli tässä suhteessa monimutkaista tasapainoilua. Tutkielma täydentää myös kuvaa verkkoyhteisöjen ylläpitäjien, jäsenten ja alustan välisestä vuorovaikutuksesta. Facebook nähtiin Ompeluseuran synnyn ja kasvun mahdollistaja, mutta se loi myös haasteita hoivalle. Haastateltavat halusivat suojella ryhmää Facebookin kehnona pitämältään keskustelukulttuurilta. Alustan algoritmit taas näyttäytyivät arvaamattomana toimijana hoivan prosesseissa.