Browsing by Subject "Fusarium"

"Grass sickness" –tauti on lähes 100 vuotta tunnettu vakava hevossairaus. Sitä esiintyy etenkin Iso-Britanniassa mutta myös monissa muissa Euroopan maissa. Sairautta ei ole toistaiseksi raportoitu Suomessa. Sairaustapaukset ovat yleensä laiduntavia nuoria hevosia. Eniten sairastumisia ilmenee huhti – heinäkuussa parin viikon viileän, kuivan sääjakson jälkeen. Sairauden etiologia on tuntematon. Sen aiheuttaa luultavasti neurotoksiini, joka on peräisin sienistä (Fusarium), bakteereista (Clostridium botulinum tyyppi C) tai kasveista. Sairaudessa todetaan neuronien degeneraatiota ja häviämistä autonomisen hermoston ganglioissa ja enteerisessä hermostossa. "Grass sickness" –tauti jaetaan kolmeen muotoon. Akuutissa muodossa hevonen kuolee tai joudutaan lopettamaan kahden päivän sisällä oireiden alkamisesta. Tyypillisiä oireita ovat nielemisvaikeudet, ihonalainen lihasvärinä, hikoilu, molemminpuolinen ptoosi, epätavallisen nopea sydänfrekvenssi, hiljaiset suolistoäänet ja ähkykivut. Refluksia tulee itsestään sieraimista tai letkutuksen yhteydessä nenänieluletkusta. Paksusuolessa on yleensä sekundaarinen ummetusmassa. Subakuutin muodon oireet ovat samankaltaiset mutta lievemmät kuin akuutissa muodossa. Kuiva riniitti on tyypillistä. Sairaus kestää 2-7 päivää ennen hevosen kuolemaa tai lopetusta. Jotkut subakuutit tapaukset etenevät krooniseen muotoon (kesto yli seitsemän päivää). Kroonisessa muodossa ei havaita sekundaarista ummetusta tai refluksia, mutta hevonen on voimakkaasti laihtunut. Diagnostiikassa voidaan käyttää elävällä eläimellä apuna laboratoriotutkimuksia, ruokatorven varjoainekuvausta, endoskopiaa, ileaalibiopsian ottoa laparotomian tai laparoskopian avulla sekä fenyyliefriini-silmätippojen avulla tehtävää testiä. Diagnoosi vahvistetaan histopatologian avulla ileaalibiopsiasta tai ruumiinavauksen yhteydessä otetuista näytteistä. "Grass sickness" –taudin ennuste on huono. Suurin osa sairastuneista kuolee tai joudutaan lopettamaan, mutta osa kroonisista selviää hengissä asianmukaisella hoidolla. Suomessa todettiin ensimmäinen epäilty "grass sickness" –tapaus vuonna 1999. Sen jälkeen samalla hevostilalla ja sen lähitiloilla on todettu useita epäiltyjä tapauksia. Osa tapauksista on histopatologisesti vahvistettu. Työn potilastapausosassa käsitellään kyseisiä tapauksia. "Grass sickness" –tauti tulisi muistaa ähkyoireisen hevosen differentiaalidiagnoosina.

Perunalla on viime vuosien aikana havaittu tummia nekroottisia oireita mukulan kuoressa ja oireiden ulkonäön perusteella oireita on alettu kutsua kuoppataudiksi. Kuoppatauti voi näyttäytyä hyvinkin eri asteisena ja sitä voivat aiheuttaa monet erilaiset mikrobit. Tässä työssä tutkin Boeremia ja Fusarium -sienten tunnistamista perunanäytteistä PCR-menetelmällä sienilaji- tai sukuspesifisten PCR-alukkeiden ja geelielektroforeesin avulla. Tutkimusmateriaalina oli kuoppaoireisista perunaeristä keväällä 2021 saatuja mukulanäytteitä. PCR-tuotteet lähetettiin sekvensoitavaksi. Saatuja DNA-sekvenssejä verrattiin geenipankissa oleviin sekvensseihin BLASTn-menetelmällä ja tuloksista pääteltiin, mitä lajia kukin näyte-DNA edusti. Sen toteamiseksi, ovatko mukuloista eristetyt sienet todella kuoppataudin (ainoita) aiheuttajia, tehtiin taudinymppäyskokeita viljelymaljoilla kasvatetuilla sienillä. Terveiden mukuloiden pintaan tehtiin kolhuja, joihin ympättiin sienikasvustoa ja mahdollisten oireiden kehitystä seurattiin usean viikon ajan. Saatuja oireita verrattiin alkuperäisissä näytteissä havaittuihin oireisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä patogeenit voivat aiheuttaa siemenperunoille nekroottisia ja väriltään tummia kuoppia. Inokulointikokeen tuloksia analysoitaessa todettiin tilastollista merkitsevyyttä (p< 0.01) ensimmäisen aikapisteen mittauksissa kontrollin ja Boeremian S- ja K-isolaattien välillä sekä kontrollin ja Juxtiphoman välillä. Toisen aikapisteen mittauksissa tilastollista merkitsevyyttä (p< 0.01) todettiin myös kontrollin ja Fusariumin välillä. Tulokset viittaavat siihen, että nämä kuoppaoireisista perunoista eristetyt sienet voivat aiheuttaa tautioireita perunan mukuloissa