Browsing by Subject "Giardia"

Giardia on suoliston parasiittina elävä alkueläin, jota tavataan ihmisillä ja useilla muilla nisäkkäillä sekä sammakkoeläimillä, matelijoilla ja linnuilla. Nisäkkäillä esiintyvää G. intestinalis –lajia on tavattu ihmisen lisäksi mm. koiralla, kissalla, märehtijöillä, hevosella, rotalla ja majavalla. Tartunta tapahtuu feko-oraalisesti ulostesaastuneen juomaveden tai ruoan välityksellä tai kosketustartuntana eläimestä/ihmisestä toiseen. Koirilla infektio on usein oireeton, mutta se voi myös aiheuttaa voimakkuudeltaan vaihtelevaa ripulia. Muita mahdollisia oireita ovat laihtuminen, kasvun hidastuminen ja heikentynyt ruokahalu. Aikaisemmissa tutkimuksissa giardian prevalenssiksi koirilla on saatu 4-50 %. Suomessa prevalenssitutkimuksia ei ole aikaisemmin tehty koirilla. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään giardian esiintyvyyttä suomalaisilla koirilla immunofluoresenssimikroskooppitutkimuksen avulla. Ulostenäytteitä kerättiin 146 koiralta. Näistä alle 6 kk ikäisiä pentuja oli 26 kpl. 10 koirista oli Yliopistolliseen eläinsairaalaan tuotuja löytökoiria. Muut olivat yksityisten ihmisten lemmikkejä. Kultakin koiralta pyrittiin saamaan kaksi ulostenäytettä 5-7 vrk välein. Giardia-positiivisten koirien osuus tässä aineistossa oli 4,8 %. Alle 6 kk ikäisillä koirilla giardia-positiivisten koirien osuus oli 15,4 % ja yli 6 kk ikäisillä koirilla 2,5 %.

Giardia on siimaeliöihin kuuluva alkueläin, joka elää suolistoloisena nisäkkäissä, linnuissa ja sammakkoeläimissä. Tartunta tapahtuu feko-oraalisesti saastuneen juomaveden ja ruuan välityksellä tai suorassa kontaktissa. Giardian kaksi esiintymismuotoa ovat ohutsuolessa elävä trofotsoiitti ja infektiivinen, isännän ulkopuolella selviytyvä kysta. Infektio on usein oireeton, mutta erityisesti nuorilla tai immuunipuutteisilla yksilöillä se voi aiheuttaa vakavuudeltaan vaihtelevia oireita, kuten ripulia, malabsorptiota ja pahimmillaan jopa vakavia imeytymishäiriöitä. Giardioosia pidetään ihmisellä merkittävimpänä ei-bakteeriperäisen ripulin aiheuttajana. Kissoilla giardian prevalenssi on aikaisempien tutkimusten mukaan vaihdellut 2,5-21 %:n välillä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään giardioosin yleisyyttä suomalaisilla kissoilla koprologisten tutkimusten avulla. Ulostenäytteitä kerättiin yhteensä 98 kpl, joista osa oli yksittäisten kissojen näytteitä (n=74), sekä useamman kissan ryhmien yhteisnäytteitä (n=24). Aineisto oli peräisin löytökissoista sekä yksityisten ihmisten omistamista kissoista. Yksittäisillä kissoilla giardian prevalenssiksi saatiin 1,4 % ja useamman kissan yhteisnäytteillä 8,6 %.

Tämän lisensiaatin tutkielman tavoitteena oli kerätä kootusti tietoa keskeisimmistä koirilla esiintyvistä zoonoottisista taudinaiheuttajista Suomessa. Työ on kirjallisuuskatsaus, ja siinä kuvataan sairauksien patogeneesia, epidemiologiaa, levinneisyyttä, oireita koiralla ja ihmisellä, diagnostiikkaa, hoitoa koiralla, ehkäisyä ja lainsäädäntöä. Vastaavaa koostetta Suomessa keskeisistä zoonooseista koiralla ei ole aikaisemmin tehty. Taudinaiheuttajat on jaoteltu tässä työssä kolmeen ryhmään niiden merkityksen mukaan. Suomessa tärkeimmät koirien välittämät zoonoosit ovat puremahaavainfektiot ja moniresistentit bakteerit. Puremahaavainfektioiden aiheuttajista käsitellään Pasteurella- sekä Capnocytophaga canimorsus -infektioita. Molemmat bakteerit ovat koiran suun normaalimikrobistoa, mutta varsinkin C. canimorsus voi aiheuttaa ihmisillä puremahaavainfektioiden lisäksi vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita. Moniresistentit bakteerit ovat yleistyneet sekä koirilla että ihmisillä. Koirilla esiintyvistä moniresistenteistä bakteereista keskeisimpiä ovat metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA), metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius (MRSP) ja laajakirjoisia beetalaktamaaseja (extended spectrum beta-lactamase, ESBL) sekä AmpC-beetalaktamaaseja tuottavat enterobakteerit. Tärkeimmät Suomea uhkaavat zoonoottiset taudinaiheuttajat koiralla ovat rabies ja ekinokokit. Rabies on pääasiassa puremien välityksellä leviävä virustauti, joka aiheuttaa kuolemaan johtavan sairauden kaikilla nisäkkäillä. Se on lakisääteisesti vastustettava vaarallinen eläintauti, jota voidaan ehkäistä rokotusten avulla. Ekinokokkilajeja on useita, joista ainoastaan Echinococcus canadesis -lajia on tavattu Suomessa. Koira on ekinokokkiloisten oireeton kantaja, mutta ihmisillä ne voivat aiheuttaa vakavan taudinkuvan. Echinococcus multilocularis on lakisääteisesti vastustettava eläintauti, ja sen leviämistä Suomeen pyritään ehkäisemään Suomeen tuotavien ja palaavien koirien ekinokokkilääkityksillä. Vähemmän tärkeitä zoonoottisia taudinaiheuttajia koiralla Suomessa ovat koiran suolinkainen (Toxocara canis), kapi, hilsepunkki ja dermatofyytit Näiden taudinaiheuttajien merkitys ihmisten terveydelle on vähäisempi, vaikka niitä koirilla Suomessa esiintyykin. Tuontikoirilla mahdollisia zoonooseja ovat Brucella canis, leptospiroosi ja leishmaniaasi, jotka ovat Suomessa harvinaisia. Suomessa harvinaisia zoonooseja ja sellaisia, joiden tartunnan lähteenä koiran merkitys on epäselvä, ovat mm. Giardia, kryptosporidit, korvapunkki, kampylobakteerit ja salmonellat. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitetään kootusti Suomessa oleellisimmat zoonoosit, jotka sekä eläinlääkäreiden että omistajien on hyvä tiedostaa. Tuontikoirien ja koirien matkustelun yleistyminen voivat myös lisätä Suomessa tällä hetkellä harvinaisten zoonoosien esiintymistä tai tuoda kokonaan uusia zoonooseja Suomeen. Täten koirien välittämien zoonoosien merkitys ei luultavasti tule ainakaan vähenemään Suomessa tulevaisuudessa. Avainsanat - Nyckelord – Keywords koira, zoonoosi, puremahaavat, Pasteurella spp., capnocytophaga canimorsus, moniresistentit bakteerit, MRSA, MRSP, ESBL, AmpC, rabies, ekinokokit, Toxocara canis, Sarcoptes scabiei, Cheyletiella yasguri, dermatofyytit, Brucella canis, leptospira, leishmania, Giardia, kryptosporidit, Otodectes cynotis, kampylobakteerit, salmonellat

Giardia duodenalis on ihmisillä sekä eläimillä yleisesti esiintyvä suolistoparasiitti. Ihmisillä esiintyy vuosittain arviolta 280 miljoonaa G. duodenalis -infektiota, joista suurin osa todetaan alle 5-vuotiailla lapsilla. Giardioosi on zoonoottinen sairaus, eli se voi tarttua eläimestä ihmiseen. Giardiainfektion yleisimpiin oireisiin kuuluvat ripuli, vatsakivut sekä ilmavaivat, mutta tutkimuksissa on havaittu myös ruoansulatuskanvan ulkopuolella esiintyviä pitkäaikaisiakin oireita. Näihin oireisiin kuuluvat muun muassa niveltulehdukset, allergiat sekä lihasvaivat. Suurimmassa osassa tapauksia giardioosi ei vaadi lääkkeellistä hoitoa. Giardiainfektio diagnosoidaan ulostenäytteestä. Suomessa giardiainfektioita on pidetty todennäköisimpinä lähinnä ulkomaanmatkoja tehneiden keskuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitää yllä rekisteriä Suomen giardioositapauksista ja rekisteriin tulisi ilmoittaa esimerkiksi epäilty tartuntamaa, mutta todellisuudessa tämä tieto päätyy rekisteriin ani harvoin, tässä aineistossa vain 5 %:ssa ilmoitetuista tapauksista. Tutkimusten mukaan giardiaa kuitenkin esiintyy Suomen luonnonvesissä, joten infektion alkuperämaa olisi tärkeä tieto giardioositapausten raportoinnissa. Ilman tätä tietoa kotoperäisiä tapauksia on mahdotonta tunnistaa. Tämän lisensiaatin tutkielman lähtökohtana oli kartoittaa giardioosi yleisyyttä ja riskitekijöitä Suomessa, mutta puutteellisten rekisteritietojen takia tutkimus jäi kuvailevalle tasolle. Aineistona lisensiaatintyöhöni toimi THL:n tartuntatautirekisterin vuosina 1995–2018 todetuista giardioositapauksista kerätyt tiedot. Jokaisesta giardioositapauksesta olisi pitänyt olla rekisterissä seuraavat tiedot: tapauksen tunnus, sukupuoli, ikä vuosina, tartuntamaa, tilastointipäivä, potilaan syntymämaa, tilastointiviikko sekä sairaanhoitopiirin koodi. Kävin tartuntatautirekisterin tiedot läpi Microsoft Excel -ohjelmalla. Tuloksissa havaittiin Suomen giardioositapausten määrän pysyvän tasaisena tutkittujen vuosien välillä, lukuun ottamatta vuosia 2008 ja 2011. Vuoden 2008 tartuntamäärien nousun selittää Nokian vesikriisi, mutta koska isossa osassa tapauksia tieto epäillystä tartuntamaasta puuttuu, syytä vuoden 2011 tartuntamäärien nousulle on vaikea sanoa. Tutkimuksessa havaittu Suomen giardioositapausten ikä- ja sukupuolijakauma oli odotetun lainen, eikä tapausten määrissä huomattu merkityksellistä eroa eri kuukausien välillä. Suomen sisällä giardioosin ilmaantuvuus vaihteli paljon eri sairaanhoitopiirien välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomen giardioositilanne on tällä hetkellä vakaa. Tartuntoja ilmoitetaan keskimäärin 300 vuodessa eikä Nokian vesikriisiä ennen tai sen jälkeen ole Suomessa tunnistettu yhtään giardioosiepidemiaa. Giardiainfektio saadaan useimmiten saastuneen veden välityksellä, mutta moni muukin asia lisää giardiainfektion riskiä. Kaukokohteisiin matkailevan on hyvä pitää mielessä toimet, joilla omaa riskiä saada giardioosi voidaan vähentää. Näihin kuuluu muun muassa käsihygieniasta huolehtiminen, vain pullotetun veden juominen sekä raakojen elintarvikkeiden nauttimisen välttäminen. Jotta kotoperäisiä tartuntoja ja epidemioita päästäisiin kartoittamaan, tulisi tartunnan alkuperämaa jatkossa lisätä tartuntatautirekisteriin aina, kun se on mahdollista.

Suomeen tuodaan jatkuvasti ulkomailta rescue-koiria, joiden historiaa ei tunneta. Rescue-koirat ovat kadulle hylättyjä tai sinne syntyneitä koiria, joilla ei ole omistajaa. Niitä otetaan kiinni paikallisille koiratarhoille, joista osa tekee yhteistyötä suomalaisten rescue-järjestöjen kanssa. Järjestöt auttavat usein koiria niiden kotimaassa ja järjestävät niiden adoptioita suomalaisiin koteihin. Myös yksityishenkilöt adoptoivat ulkomailta löytämiään koiria, mutta tämä on selvästi harvinaisempaa. Yleisimpiä tuontimaita ovat Espanja, Romania, Venäjä ja Viro. Näissä maissa esiintyy kotoperäisenä sellaisia parasiitteja ja niiden kantamia taudinaiheuttajia, joita Suomessa ei toistaiseksi esiinny. Koirien lisääntynyt matkustus ja adoptio ulkomailta voivat lisätä Suomessa aiemmin vähäisenä esiintyneiden tai täältä aiemmin kokonaan puuttuneiden patogeenien esiintymistä ja ilmaston lämpeneminen voi mahdollistaa sellaisten loisten elämänkierron, joille Suomen olosuhteet ovat aiemmin olleet epäsuotuisat. Vektorivälitteisten tautien inkubaatioaika on usein pitkä, eikä niitä voida aina havaita ennen tuontia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää tärkeimpien tuontimaiden tiettyjen vektorivälitteisten tautien esiintyvyyttä ja verrata tilannetta tietoihin suomalaiskoirista. Suomessa yleisimmät vektorivälitteiset taudit ovat puutiaisen levittämät anaplasmoosi ja borrelioosi, koiranpuutiaisen levittämä ehrlichioosi on harvinainen. Amerikkalaista sydänmatoa ei esiinny Suomessa kotoperäisenä, mutta täällä tavataan sen vektoriksi sopivia hyttyslajeja. Tuontimaista Virossa tautitilanne on melko samanlainen kuin Suomessa, mutta Itä- ja Etelä-Euroopassa endeemisenä esiintyvät yleisesti myös esimerkiksi ehrlichioosi, dirofilarioosi, babesioosi ja leishmanioosi. Kirjallisuuskatsaukseen liitetyn retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vektorivälitteisten bakteerien, Ehrlichia ssp, Anaplasma ssp, Borrelia burgdorferi (sensu lato) ja sukkulamato Dirofilaria immitiksen sekä sisäloisten esiintyvyyttä Suomeen jo adoptoiduissa rescue-koirissa. Tutkimuksessa oli mukana 259 Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa tutkittua rescue-taustaista koiraa, joille oli tehty verinäytteestä SNAP 4Dx -pikatesti, ulostetutkimus flotaatio- tai Baermann-menetelmällä ja/tai FASTest Giardia -pikatesti. Tässä aineistossa A. phagocytophilumin esiintyvyys rescue-koirissa oli 4,6 %, B. burgdorferin 4,1 %, E. caniksen 6,6 % ja D. immitiksen 2,5 %. Ulostetutkimuksissa giardian esiintyvyys oli 7,9 %, flotaatiomenetelmällä tutkituista 6,7 % oli positiivisia jollekin parasiitille Isospora ssp. ollen löydöksistä yleisin. Baermann-menetelmällä ainoana löydöksenä oli yksi Strongyloides stercoralis. Vektorivälitteisten patogeenien esiintyvyys oli odotetusti A. phagocytophilumia lukuun ottamatta yleisempää rescue-koirissa kuin suomalaisissa koirissa. Sisäloisten esiintyvyydessä rescue-koirilla ei ollut merkittävää eroa suomalaisten ja rescue-koirien välillä. Tämän aineiston sekä aikaisempien julkaisujen perusteella rescue-koirat ovat todennäköisemmin Suomessa harvinaisena esiintyvien vektorivälitteisten patogeenien kantajia. Koirien testaaminen on tärkeää tuonnin yhteydessä, jotta mahdolliset tartunnat voidaan havaita ja hoitaa ajoissa.