Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Irlanti"

Sort by: Order: Results:

  • Arpo, Marianna (2016)
    Tutkimukseni kohteena on irlantilaisen Patrick McCaben romaani The Butcher Boy (1992). Tutkielmassani selvitän romaanin päähenkilön identiteetin rakentumista suhteessa traditionaalisiin ja moderneihin kulttuurisiin identiteetteihin. Tutkin, kuinka päähenkilö aktiivisesti konstruoi identiteettiään erilaisia kulttuurisia aineksia hyväksikäyttäen. Työssäni selvitän myös, mikä rooli romaanin yhteisöllä ja yksilön ja yhteisön välisellä vuorovaikutuksella on päähenkilön identiteetin rakentumisessa. Lisäksi pohdin romaanin kerrontaratkaisun merkitystä päähenkilön identiteetille. Teoreettisena taustana tutkimuksessani käytän Stuart Hallin, Mikko Lehtosen, Paul Ricoeurin ja Anthony Giddensin pohdintoja identiteetistä ja sen luonteesta. Taustoitan tutkimustani historiallisella tiedolla Irlannin itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenien erikoisesta sisäänpäinkääntyneisyyden ajasta, joka on vahvasti läsnä myös Patrick McCaben romaanissa ja sen avainkysymyksissä. Pro gradu -työssäni osoitan McCaben romaanin osallistuvan uudenlaiseen ja avoimeen irlantilaiseen historialliseen kerrontaan, joka tarkastelee kriittisesti presidentti Eamon de Valeran ajan tasavallan ”pimeää” aikaa, jota leimasi ahdasmielisyys, konservatismi ja takapajuisuus. McCabe kuvaa romaanissaan yksilöä, jolle toimivan ja tyydyttävän identiteetin rakentaminen tässä yhteiskunnassa on mahdotonta. Vasta irtauduttuaan yhteisönsä normeista ja säännöistä päähenkilö kykenee asettumaan identiteettiin, jonka hän voi lausua omakseen. Katson, että McCaben romaani antaa äänensä Irlannin virallisesta nationalistisesta retoriikasta puuttuneelle subjektille. Päähenkilön tarinalla Patrick McCabe nostaa romaanin keskiöön yksilöllisen kokemuksen merkityksen kansallisen historian tarkastelussa.
  • Salmela, Sini (2017)
    Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa eroavaisuuksia, joita ilmenee Irlannin valtaväestön ja irlantilaiseen kiertolaisyhteisöön kuuluvien naisten asemassa avioliitossa. Aion myös selvittää ryhmien välillä ilmeneviä mahdollisia yhtäläisyyksiä, sekä tutkia mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ryhmien naisten asemien muutoksiin ja toisaalta niiden pysyvyyteen viimeisten vuosikymmenien aikana, aina nykypäivään saakka. Tutkimukseni on luonteeltaan vertaileva ja teen siinä esiintyvän vertailun valtaväestöön sekä kiertolaisyhteisöön kuuluvia naisia käsittelevän tutkimuksen perusteella. Irlannin valtaväestön naisia koskevaa tutkimusta on saatavilla runsaasti ja moni hyödyntämäni tutkimus käsittelee heidän asemaansa avioliitossa, sekä laajemmin koko irlantilaisessa yhteiskunnassa. Kiertolaisnaisia koskevaa tutkimusta oli sen sijaan hankalampaa löytää ja erityisesti ajankohtainen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä. Merkittävimmät tässä tutkimuksessa hyödyntämäni kiertolaisnaisia käsittelevät tutkimukset ovat luonteeltaan etnografisia. Niiden tekijät viettivät pidempiä aikoja kiertolaisyhteisön keskuudessa ja saivat sen ansiosta arvokasta tutkimustietoa kiertolaisten omista näkökulmista heitä koskevien aiheiden suhteen. Valitsin tutkimukseni teoreettiseksi näkökulmaksi marxistisen feminismin, sillä naisten työelämään liittyvät teemat kytkeytyvät olennaisesti tutkielmassani vertailun kohteena oleviin naisryhmiin. Tekemäni vertailun avulla selvisi, että valtaväestöön ja kiertolaisyhteisöön kuuluvien naisten asemassa avioliitossa ilmenee merkittäviä eroja, mutta kaikki niistä eivät ole yksiselitteisiä. Kiertolaisyhteisön ja valtaväestön naisten asema avioliitossa oli hyvin samankaltainen 1950-luvulle saakka, jolloin alkanut Irlantilaisen yhteiskunnan modernisaatio loi pohjan naisen aseman tasa-arvoistumiselle. Valtaväestön naiset näyttäisivät olevan tänä päivänä vahvemmassa asemassa suhteessa aviomiehiinsä, kuin kiertolaisnaiset ovat. Valtaväestön naisilla näyttäisi myös olevan laajempi vapaus valita ja päättää omasta elämästään ja moni heistä osallistuu myös aktiivisesti moderniin työelämään. Suurin osa kiertolaisnaisista noudattaa yhä perinteistä naisen roolia vaimona ja äitinä. Kiertolaisyhteisössä vallitsevat sukupuoliroolit ovat luonteeltaan fundamentalistisia. Valtaväestön naiset ovat keskimäärin kouluttautuneempia ja solmivat avioliiton, sekä perustavat perheen keskiarvoisesti vanhempana, kuin kiertolaisyhteisön naiset. Moni hyödyntämäni tutkimus näkee kiertolaisnaiset miesvaltaisen kulttuurin alistettuina uhreina, vaikka todellisuudessa asia on monimutkaisempi. Kiertolaisnaiset eivät itse välttämättä koe asemaansa alisteiseksi, vaan pitävät perinteisiä sukupuolirooleja luontaisina ja äidin sekä vaimon rooleja naisen elämälle tärkeimpinä tehtävinä. Tämän ristiriidan vuoksi on tärkeää, että tulevaisuudessa kiertolaisnaisten omia näkemyksiä asemansa ja perinteisten sukupuoliroolien suhteen tutkittaan lisää.
  • Talja, Tuuli (2020)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin Irlannin katolisen kirkon ja Irlannin valtion välisen suhteen muutosta vuosina 2009–2018. Tutkimusajankohta on mielenkiintoinen, sillä ajanjakson aikana Irlannissa tapahtui useita mullistavia tapahtumia, jotka herättivät runsaasti kysymyksiä irlantilaisten muuttuvasta suhtautumisesta katoliseen kirkkoon. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on selvittää miksi ja miten katolisen kirkon asema on muuttunut tarkasteltavan ajanjakson aikana Irlannissa? Tarkastelen tapahtunutta muutosta Irlannin seksuaalieettisen lainsäädännön muutosten kautta: vuonna 2015 Irlannissa äänestettiin samaa sukupuolta olevien avioliittolaista ja vuonna 2018 aborttilainsäädännöstä. Tutkin, miten katolisen kirkon aseman muutos on näkynyt Irish Independent- sanomalehdessä julkaistuissa teksteissä. Tutkin sitä, onko kirkon esittämillä puheenvuoroilla ollut vaikutusta esimerkiksi kansanäänestyksien yhteydessä käydyssä keskustelussa ja miten irlantilaiset ovat suhtautuneet kirkon seksuaalieettisissä kysymyksissä esittämiin mielipiteisiin. Tutkimukseni päälähteenä on Irish Independent -sanomalehti, joka on levikiltään suurin sanomalehti Irlannissa. Teemoja, joita käsittelen ovat Irlannin katolisen hyväksikäyttöskandaali, samaa sukupuolta olevien avioliiton ja turvallisen abortin laillistaminen. Tutkimukseni osoittaa, että katolinen kirkko ei ole enää seksuaalieettisissä kysymyksissä merkittävä vaikuttaja tai arvojohtaja Irlannissa.
  • Talja, Tuuli (2020)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin Irlannin katolisen kirkon ja Irlannin valtion välisen suhteen muutosta vuosina 2009–2018. Tutkimusajankohta on mielenkiintoinen, sillä ajanjakson aikana Irlannissa tapahtui useita mullistavia tapahtumia, jotka herättivät runsaasti kysymyksiä irlantilaisten muuttuvasta suhtautumisesta katoliseen kirkkoon. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on selvittää miksi ja miten katolisen kirkon asema on muuttunut tarkasteltavan ajanjakson aikana Irlannissa? Tarkastelen tapahtunutta muutosta Irlannin seksuaalieettisen lainsäädännön muutosten kautta: vuonna 2015 Irlannissa äänestettiin samaa sukupuolta olevien avioliittolaista ja vuonna 2018 aborttilainsäädännöstä. Tutkin, miten katolisen kirkon aseman muutos on näkynyt Irish Independent- sanomalehdessä julkaistuissa teksteissä. Tutkin sitä, onko kirkon esittämillä puheenvuoroilla ollut vaikutusta esimerkiksi kansanäänestyksien yhteydessä käydyssä keskustelussa ja miten irlantilaiset ovat suhtautuneet kirkon seksuaalieettisissä kysymyksissä esittämiin mielipiteisiin. Tutkimukseni päälähteenä on Irish Independent -sanomalehti, joka on levikiltään suurin sanomalehti Irlannissa. Teemoja, joita käsittelen ovat Irlannin katolisen hyväksikäyttöskandaali, samaa sukupuolta olevien avioliiton ja turvallisen abortin laillistaminen. Tutkimukseni osoittaa, että katolinen kirkko ei ole enää seksuaalieettisissä kysymyksissä merkittävä vaikuttaja tai arvojohtaja Irlannissa.
  • Uusoksa, Julia (2017)
    Luon tutkimuksessani katsauksen englantilais-irlantilaisen naiskirjailija Maria Edgeworthin (1768―1849) kaunokirjalliseen ja kasvatusopilliseen tuotantoon keskittyen Irlantia koskeviin teoksiin. Selvitän, millaisen kuvan tuotanto antaa 1800-luvun vaihteen vallan teknologioista: koulutukseen, sukupuoleen, rotuun sekä sääty-luokkaan liittyvistä diskursseista. Rekonstruoin kuvan aikakauden säädynmukaisista toimintatavoista, sukupuolirooleista, sääty-luokkien suhteista sekä luokkaistetuista ja rodullistetuista stereotypioista Englannissa, Irlannissa ja osittain myös Pariisin seurapiireissä. Lisäksi hahmottelen, miten Maria itse näihin asennoitui. Tarkastelen Marian tuotannossa esiintyviä diskursseja Foucaultin eri tulkitsijoiden, eritoten postkolonialistisen tutkimusperinteen historijoitsijan Ann Laura Stolerin tarjoamassa viitekehyksessä. Tutkimukseni osoittaa, että vallan teknologiat olivat limittyneitä, ja rotu- ja luokkadiskurssit kietoutuivat toisiinsa Stolerin foucaultin tulkinnan mukaisesti. Kiistän tutkimuksessani aiemmat tulkinnat Marian rasistisesta ja elitistisestä suhtautumisesta kansallisuus- ja sääty-luokkakysymyksiin. Maria on noussut historiallisena hahmona esiin nimenomaan feministisessä tutkimusperinteessä, jonka kanssa tutkimuksessani postkolonialistisen tutkimuksen ohella keskustelen. Osoitan, kuinka Maria kontrastoi tuotannossaan naisen arkkityyppejä ja asettui tukemaan konservatiivista ihannetta, kuten aiempi tutkimus on esittänyt. Kyseenalaistan kuitenkin sen, ettei Mariaa ole hyväksytty feministien kaanoniin. Esitän, että vaikkakin maltillisesti joihinkin aikalaisiinsa verrattuna, pyrki Maria luonnostelemaan tapaa, jolla naiset saisivat äänensä esiin poliittisessa ja tieteellisessä diskurssissa. Osoitan tutkimuksessani, että Maria ajoi paitsi eri kansallisuuksien myös naisten emansipaatiota koulutuksen kautta ja oli niin koulutusnäkemyksiltään kuin suvaitsevaisuudeltaankin parisataa vuotta aikaansa edellä.
  • Ruotanen, Heikki (2016)
    Pro-gradu tutkielmassani tarkastelen anglo-irlantilaisen papin ja kirjailijan Jonathan Swiftin poliittisia satiireja 1720-luvulta. Hänen uransa poliittisten pamflettien kirjoittajana alkoi Englannissa 1600-luvun lopulla ja palatessaan Irlantiin Pyhän Patrickin katedraalin kirkkoherraksi vuonna 1713 hän oli hyvinkin tunnettu satiireistaan ja pamfleteistaan. Irlannissa 1720-luvulla Swift osallistui aktiivisesti julkiseen keskusteluun anglo-irlantilaisten oikeuksista ja vapauksista, kritisioiden Englantia ja Ison-Britannian parlamenttia anglo-irlantilaisten oikeuksien polkemisesta. Erityisesti kauppa ja talous muodostivat merkittävän osan kyseistä keskustelua. Swiftin 1720-luvulla kirjoittamista pamfleteista merkittävä osa kytkeytyykin keskusteluun Irlannin taloudesta ja sen kehittämisestä. Ensisijaisina lähteinäni tutkielmassani käytän Jonathan Swiftiin 1720-luvulla kirjoittamia pamfletteja, joista merkittävä osa on koottu John Nicholsin 1801 toimittamaan kokoelmaan Jonathan Swiftin kirjoituksista. Pamflettien tukena käytän tutkielmassani Harold Williamsin toimittamaa Jonathan Swiftin kirjeenvaihtoa. Monipuolisemman kuvan luomiseksi 1720-luvun julkisesta keskustelusta olen tutkielmassani nostanut esiin myös joitakin muita merkittäviä pamfletteja. Irlannin englantilaisen hallinnon näkökulmaa olen nostanut tutkielmassani esiin käytttämällä Irlannin priimaksena toimineen englantilaisen Hugh Boulterin kirjeenvaihtoa. Tutkielmassani esitän, että Jonathan Swift oli merkittävässä asemassa 1720-luvun julkisessa keskustelussa. Hänen pamflettinsa osoittavat, että Englannin vastainen ajattelu nousi keskeiseksi teemaksi 1700-luvun talouspoliittisessa keskustelussa Irlannissa. Englannin vastainen kirjoittelu ja ajattelu 1720-luvulla Irlannissa pakotti Ison-Britannian hallintokoneiston muuttamaan politiikkaansa Irlannin suhteen.
  • Kaasalainen, Henni-Maarit (2020)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee paavin vierailua Irlannissa 25—26.8.2018. Paavin vierailu oli osa katolisen kirkon järjestämää Maailman perhetapahtumaa. Käsittelen johdantona Irlannin katolisen kirkon murrosta 1960-luvulta vuoteen 2018 ja katolisen kirkon hyväksikäyttökriisiä 2000-ja 2010-luvuilla. Päätutkimuskysymykseni on, kuinka paavin vierailua kuvattiin The Irish Times -ja The Guardian -sanomalehdissä. Ymmärtääkseni vierailua kokonaisuutena, tarkastelen myös katolisen kirkon skandaaleja sekä yleistä ilmapiiriä ja sen muutosta Irlannissa. Irlannin katolinen kirkko koki suuren murroksen 1990—2018 vuosien aikana. Konkreettisena esimerkkinä tästä olivat Irlannin katolisista hiippakunnista tehdyt kolme valtion johtamaa tutkimusta, joissa selvitettiin lasten hyväksikäyttöä. Näistä seurasivat Ferns-raportti (2005), Murphy-raportti (2009) ja Cloyne-raportti (2011). Myös katolisen kirkon alla toimivien järjestöjen pyörittämien valtion palvelujen toimintaa tutkittiin, josta syntyi Ryan-raportti (2009). Lisäksi 2010-luvulla on tutkittu myös muita katolisia järjestöjä, kuten Magdalene-pesuloita ja äiti- ja lapsikoteja. Murroksen seuraukset näkyivät kaikessa, mikä liittyi katoliseen kirkkoon. Mielipiteet, kirkon asema yhteiskunnassa, suhtautuminen paavin vierailuun ja asenteet katolista kirkkoa kohtaan tulivat esille lehtien kirjoituksissa. Katolinen kirkko ja paavin tuleva vierailu dominoivat lehtien kirjoituksia mitä lähemmäs paavin vierailuviikonloppua siirryttiin. Mikäli vierailu olisi tapahtunut 1990-luvulla tai jopa 2000-luvun alussa, se olisi voinut olla täysin erilainen. Nyt vierailu, jonka tarkoitus oli olla osa katolisen kirkon Maailman perhetapahtumaa ja jonka teemana oli perheen tuoma ilo, saikin uudenlaisen teeman. Irlannissa katolinen kirkko oli ollut vuosikymmeniä keskellä jatkuvia uusia paljastuksia kirkon piirissä tapahtuneesta fyysisestä, psyykkisestä ja henkisestä väkivallasta. Kriisi oli ollut läsnä ilman ratkaisua 2000-luvun alusta saakka. Paavin vierailu Irlannissa aiheuttikin jonkinlaisen kriisin kulminoitumisen. Vierailun aikana keskustelun pääpiste ja uutisointi keskittyivät jatkuvasti katolisen kirkon skandaaleihin ja niiden käsittelyyn. Kommentit vuosikymmenten paljastuksista koskien lasten hyväksikäytöstä, pakkoadoptointia ja muusta kaltoinkohtelusta dominoivat keskustelua, ja Maailman perhetapahtuman teema perheen ilosta jäi vahvasti taka-alalle.