Browsing by Subject "Islam"
Now showing items 1-20 of 35
-
(2021)There has been a vivid public debate in Finland about the women and children who have been staying at al-Hol camp in Syria after the collapse of the ISIS caliphate. This thesis investigates the public debate in the media about these Finnish women and children. Using the method of qualitative content analysis, I examine 117 articles from Helsingin Sanomat from the period from May 1st to December 31st, 2019. My aim is to analyze the key issues that are raised in the debate; how the women and children are depicted; and the linkages between this debate and the changes taking place in the larger Finnish context. These changes involve on the one hand the society becoming more multi-religious, and on the other hand the rise of right-wing populism, anti-immigration, and Islamophobia. The theoretical basis of my analysis is the concept of othering in social sciences, namely the act of creating and using oppositional categories of ‘us’ versus ’them’, which are, for example, based on religion or race. The results show that the women are depicted as ’the dangerous Muslim other’ who could pose a security threat if they are brought back to Finland. These depictions are also shaped by the larger Finnish context, where there are contestations especially around religious diversity that is increasingly becoming a characteristic of society, about Finnishness as a modern identity, and about the challenges of Muslim communities today. My analysis also shows that while children’s rights and wellbeing remain an important goal of Finnish policies and legal obligations, the rights of the Finnish children in the camp have been contested in this debate. This is partly because of legal complexities regarding their repatriation to Finland, and partly because of a security-oriented perspective that sees some of the children as suspects and their relationship with their mothers as a problem. Overall, the analysis shows that the debate about these women and children at al-Hol is not just about whether the people should be repatriated, but about the current changes in Finnish society and the anxieties related to these changes.
-
(2021)There has been a vivid public debate in Finland about the women and children who have been staying at al-Hol camp in Syria after the collapse of the ISIS caliphate. This thesis investigates the public debate in the media about these Finnish women and children. Using the method of qualitative content analysis, I examine 117 articles from Helsingin Sanomat from the period from May 1st to December 31st, 2019. My aim is to analyze the key issues that are raised in the debate; how the women and children are depicted; and the linkages between this debate and the changes taking place in the larger Finnish context. These changes involve on the one hand the society becoming more multi-religious, and on the other hand the rise of right-wing populism, anti-immigration, and Islamophobia. The theoretical basis of my analysis is the concept of othering in social sciences, namely the act of creating and using oppositional categories of ‘us’ versus ’them’, which are, for example, based on religion or race. The results show that the women are depicted as ’the dangerous Muslim other’ who could pose a security threat if they are brought back to Finland. These depictions are also shaped by the larger Finnish context, where there are contestations especially around religious diversity that is increasingly becoming a characteristic of society, about Finnishness as a modern identity, and about the challenges of Muslim communities today. My analysis also shows that while children’s rights and wellbeing remain an important goal of Finnish policies and legal obligations, the rights of the Finnish children in the camp have been contested in this debate. This is partly because of legal complexities regarding their repatriation to Finland, and partly because of a security-oriented perspective that sees some of the children as suspects and their relationship with their mothers as a problem. Overall, the analysis shows that the debate about these women and children at al-Hol is not just about whether the people should be repatriated, but about the current changes in Finnish society and the anxieties related to these changes.
-
(2024)Islamin eräs keskeisimpiä teologisia oppeja on tawhid: On olemassa vain yksi Jumala, ja Hän on kaikkien olentojen lopullinen perusta. Tästä syystä Jumalan ykseyden kieltäminen tai jonkin muun asettaminen Jumalan rinnalle ovat syntejä, joita Jumala ei koskaan anna anteeksi. Tawhidin puolustaminen on ollut yleinen tehtävä muslimifilosofeille ja teologeille islamin syntymästä lähtien. Avicennasta lähtien yleistyi kuvailla Jumalaa Välttämättömänä olentona ja johtaa muut jumalalliset ominaisuudet Jumalan välttämättömästä olemassaolosta. Tämä tarkoittaa, että Avicennalla on selvä käsitteellinen ero Jumalan välttämättömän olemassaolon ja sen seuraamusten välillä. Ei siis pitäisi olla yllättävää, että distinktioiden olemassaolon kieltävä näkemys ei ole hyväksyttävä muslimifilosofille - kuten Avicennalle - koska se kyseenalaistaisi Jumalan ainutlaatuisuuden. Kirjassaan the Parmenidean Ascent, Michael Della Rocca tulkitsee Parmenidesta tavalla, joka hylkää kaikkien distinktioiden olemassaolon. Käyttämällä riittävän syyn periaatetta ja kieltämällä ei-olemassaolon todellisuuden, Della Rocca muotoilee argumentin absoluuttiselle monismille, joka on filosofinen näkemys, joka hylkää metafyysisen realismin hylkäämällä kaikki distinktiot. Tämä on merkittävä haaste kaikille, jotka hyväksyvät Jumalan erillisenä olentona kaikista muista olennoista ja erityisesti Avicennalle, joka hyväksyy riittävän syyn periaatteen ja hylkää ei-olemassaolon epätodellisena. Aion ratkaista Parmenideen haasteen Avicennan metafysiikalle - tai mille tahansa metafyysiselle järjestelmälle, joka hyväksyy riittävän syyn periaatteen ja hylkää ei-olemassaolon todellisuuden - kolmen tekijän avulla. Ensimmäinen on Della Roccan absoluuttisen monismin itsensä kumoava luonne. Toiseksi Avicennan implisiittinen ja tahaton sitoutuminen ei-olemassaoloon. Ja kolmanneksi se tosiasia, että Avicenna voi välttää loputtoman regression ongelman, perustamalla selitysten ketjut olemusten itseidentiteetin välttämättömyyteen. Johtopäätökseni on, että absoluuttista monismia ei voida perustellusti hyväksyä, ja Avicennalla on implisiittisiä ja eksplisiittisiä elementtejä metafyysisessä järjestelmässään, jotka voivat oikeuttaa täysin erilaisen johtopäätöksen - maailmassa on moninaisuutta - verrattuna absoluuttisen monismiin - maailmassa ei ole moninaisuutta.
-
(2019)Naisten asema islamissa on ollut jo pitkään kiistelty aihe sekä islamilaisessa teologiassa, että länsimaisessa tutkimuksessa. Aiheesta on tehty viime vuosikymmeninä paljon feminististä tutkimusta sekä feministisiä teologisia projekteja. Termi ’islamilainen feminismi’ onkin vakiintunut tarkoittamaan akateemista islamilaista feminismiä, jonka keskiössä ovat mm. Koraanin uudelleentulkinta ja historiallinen tutkimus, ja joka pyrkii parantamaan naisten asemaa yhteiskunnissa. Pro gradu –tutkielmani keskittyy tutkimaan muslimifeminismiä ei niinkään akateemisena tutkimuksena, vaan osana muslimi-identiteettiä. Tutkimuksessani muslimifeministien identiteettien muodostumista pohditaan sosiaalisen median viitekehyksessä. Aineistona työssä toimii Twitteristä kerätty n.1500 kommentin korpus aihetunnisteella #lifeofamuslimfeminist, jonka ’twiiteissä’ kuvataan muslimifeministiksi identifioituvien erilaisia kokemuksia tasa-arvoon ja elämään liittyen. Tarkastelun kohteena on miten kirjoittajat rakentavat muslimifeministin identiteettiä käyttämällä erilaisia tulkintarepertuaareja sekä niiden mahdollistamia identiteettipositioita. Teoreettisen ja metodologisen pohjan tälle työlle muodostavat diskurssianalyysi, diskursiivinen psykologia ja sosiolingvistiikka. Työ rakentuu vahvasti sosiaalisen konstruktionismin ajatukselle, jossa sosiaalinen maailma sekä identiteetit rakentuvat ihmisten kielenkäytössä luomien merkitysten kautta. Työssä käytetty diskursiivisen psykologian näkökulma nojaa Jonathan Potterin ja Margaret Wetherellin työhön, jonka tavoitteena on ollut tutkia miten diskursseja, tulkintarepertuaareja ja identiteettejä muodostetaan puhutussa tai kirjoitetussa kielenkäytössä. Sekä minkälaisia identiteettikategorioita tai –positioita niiden avulla luodaan ja minkälaisia niiden keskinäiset valtasuhteet ovat. Sosiolingvistiikkaa olen soveltanut Mary Bucholtzin sekä Kira Hallin viisi kohtaisen teorian osalta, jossa ihmisten identiteettien ajatellaan koostuvat monista päällekkäisistä ja muuttuvista identiteeteistä, jotka rakentuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Heidän teoriansa on tarjonnut työkaluja tunnistaa ja tulkita kielelliset keinot erilaisten kategorioiden ja positioiden luomiseen. Valitsemieni teorioiden valossa ja niiden tarjoamien työkalujen avulla olen paikantanut aineistosta yhdeksän laajempaa diskurssia, sekä viisitoista niitä rakentavaa tulkintarepertuaaria. Löytämieni diskurssien ja repertuaarien kautta aineistosta oli mahdollista paikantaa useita erilaisia identiteettipositioita, jotka jaoin kolmen suurimman identiteettikategorian alle: sukupuoli-identiteettiin liittyvät, muslimi-identiteettiin liittyvät sekä feministi-identiteettiin liittyvät repertuaarit. Repertuaareilla luotiin erilaisia identiteettipositioita liittyen kirjoittajien seksuaalisuuteen ja rooliin yhteiskunnassa, heidän uskonnolliseen identiteettiinsä ja huivin käyttöön sekä heidän toimijuuteensa ja sijaintiinsa rodullistetun feminismin suhteen. Usein kirjoittajien identiteetit rakentuivat päällekkäisesti monen eri kategorian kanssa, ja he omaksuivat aktiivisesti erilaisia repertuaareihin liittyviä väliaikaisia identiteettipositioita. Kokonaisuutena aineiston kommentit rakensivat muslimifeministien identiteettejä monella tasolla, kuitenkin ensisijaisesti naisina, muslimeina ja feministeinä, mutta myös vahvoina, koulutettuina ja suorapuheisina.
-
(2019)Naisten asema islamissa on ollut jo pitkään kiistelty aihe sekä islamilaisessa teologiassa, että länsimaisessa tutkimuksessa. Aiheesta on tehty viime vuosikymmeninä paljon feminististä tutkimusta sekä feministisiä teologisia projekteja. Termi ’islamilainen feminismi’ onkin vakiintunut tarkoittamaan akateemista islamilaista feminismiä, jonka keskiössä ovat mm. Koraanin uudelleentulkinta ja historiallinen tutkimus, ja joka pyrkii parantamaan naisten asemaa yhteiskunnissa. Pro gradu –tutkielmani keskittyy tutkimaan muslimifeminismiä ei niinkään akateemisena tutkimuksena, vaan osana muslimi-identiteettiä. Tutkimuksessani muslimifeministien identiteettien muodostumista pohditaan sosiaalisen median viitekehyksessä. Aineistona työssä toimii Twitteristä kerätty n.1500 kommentin korpus aihetunnisteella #lifeofamuslimfeminist, jonka ’twiiteissä’ kuvataan muslimifeministiksi identifioituvien erilaisia kokemuksia tasa-arvoon ja elämään liittyen. Tarkastelun kohteena on miten kirjoittajat rakentavat muslimifeministin identiteettiä käyttämällä erilaisia tulkintarepertuaareja sekä niiden mahdollistamia identiteettipositioita. Teoreettisen ja metodologisen pohjan tälle työlle muodostavat diskurssianalyysi, diskursiivinen psykologia ja sosiolingvistiikka. Työ rakentuu vahvasti sosiaalisen konstruktionismin ajatukselle, jossa sosiaalinen maailma sekä identiteetit rakentuvat ihmisten kielenkäytössä luomien merkitysten kautta. Työssä käytetty diskursiivisen psykologian näkökulma nojaa Jonathan Potterin ja Margaret Wetherellin työhön, jonka tavoitteena on ollut tutkia miten diskursseja, tulkintarepertuaareja ja identiteettejä muodostetaan puhutussa tai kirjoitetussa kielenkäytössä. Sekä minkälaisia identiteettikategorioita tai –positioita niiden avulla luodaan ja minkälaisia niiden keskinäiset valtasuhteet ovat. Sosiolingvistiikkaa olen soveltanut Mary Bucholtzin sekä Kira Hallin viisi kohtaisen teorian osalta, jossa ihmisten identiteettien ajatellaan koostuvat monista päällekkäisistä ja muuttuvista identiteeteistä, jotka rakentuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Heidän teoriansa on tarjonnut työkaluja tunnistaa ja tulkita kielelliset keinot erilaisten kategorioiden ja positioiden luomiseen. Valitsemieni teorioiden valossa ja niiden tarjoamien työkalujen avulla olen paikantanut aineistosta yhdeksän laajempaa diskurssia, sekä viisitoista niitä rakentavaa tulkintarepertuaaria. Löytämieni diskurssien ja repertuaarien kautta aineistosta oli mahdollista paikantaa useita erilaisia identiteettipositioita, jotka jaoin kolmen suurimman identiteettikategorian alle: sukupuoli-identiteettiin liittyvät, muslimi-identiteettiin liittyvät sekä feministi-identiteettiin liittyvät repertuaarit. Repertuaareilla luotiin erilaisia identiteettipositioita liittyen kirjoittajien seksuaalisuuteen ja rooliin yhteiskunnassa, heidän uskonnolliseen identiteettiinsä ja huivin käyttöön sekä heidän toimijuuteensa ja sijaintiinsa rodullistetun feminismin suhteen. Usein kirjoittajien identiteetit rakentuivat päällekkäisesti monen eri kategorian kanssa, ja he omaksuivat aktiivisesti erilaisia repertuaareihin liittyviä väliaikaisia identiteettipositioita. Kokonaisuutena aineiston kommentit rakensivat muslimifeministien identiteettejä monella tasolla, kuitenkin ensisijaisesti naisina, muslimeina ja feministeinä, mutta myös vahvoina, koulutettuina ja suorapuheisina.
-
(2018)Tutkielmani käsittelee monikulttuurista tilaa, jonka suomalaisen lastensuojelun työntekijän ja muslimitaustaisen maahanmuuttajan kohtaamisesta syntyy. Tavoitteena on analysoida, miten monikulttuurinen kohtaamisen kenttä rakentuu lastensuojelussa ja minkälaista roolia islam siinä näyttelee. Tarkastelen kulttuurisen ja uskonnollisen toiseuden rakentumista viranomaistyön kontekstissa. Tutkielma sijoittuu monikulttuurisen lastensuojelutyön ja uskontososiologian viitekehyksiin. Laadullisen tutkimusstrategian lähtökohdista hyödynnän aineistonani 5 helsinkiläisen lastensuojelun työntekijän teemahaastattelua. Tarkastelen aineistoa erityisesti Merja Aniksen kuvaamien kuuden maahanmuuttajatyöhön liittyvän tulkintakehyksen kautta. Tutkielmani osoittaa, että monikulttuurinen tila rakentuu vaihtelevien tulkintakehyksien varaan, toisaalta yhteisymmärryksessä maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa, toisaalta konfliktissa. Kohtaamisessa valta ja vallankäytön tematiikka kiertyy monikulttuurisen tilan käytännön haasteisiin, jotka muovautuvat sosiaalityöntekijän huolenaiheiksi. Huolenaiheita, eräänlaisia ymmärtämisen reunaehtoja, ovat kielimuuri, sukupuoliroolit, maahanmuuttaja-asiakkaiden koettu erityinen epäluuloisuus viranomaisia kohtaan ja uskonnon sekä kulttuurin eroavaisuudet. Kohtaamisessa islam näyttäytyy tyypillisesti ongelmallisena, sillä se haastaa sosiaalityöntekijöiden suosiman tasa-arvoistavan tulkintakehyksen. Tasa-arvoistava tulkintakehys toimii keinona löytää yhteisymmärrys samankaltaisuuden kautta, mutta se voi olla haitallista, jos esimerkiksi maahanmuuttajuuteen liittyvät erityiskysymykset sivuutetaan. Muslimiperheille huolena lastensuojelun kohtaamisessa näkyi muslimi-identiteetin menetys eli lapsen menettäminen suomalaisuudelle, islamin ydinyksikön eli perheen hajoaminen, mihin puolestaan liittyy voimakkaita häpeän tunteita. Häpeää ja vallanmenetystä torjuu uskontopuhe, jolla on tärkeä rooli voimaannuttajana. Uskontopuhe on muslimiasiakkaalle keino perustella päätöksiä, ottaa tulkinnat takaisin haltuun ja hahmottaa omaa merkitystodellisuutta. Lisäksi se on konkreettinen avunhakemisen strategia. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on löytää tie monikulttuurisen kohtaamisen käytännön vaikeuksien yli ja päästä käsittelemään maahanmuuttajan huolia validilla tavalla. Tasa-arvoisuus vaatii lastensuojelun kontekstissa paitsi erilaisuuden huomioimista, myös asiakkaan omien voimavarojen, kuten uskonnon, hyödyntämistä työskentelyssä. Avainasemassa on monikulttuurisen tilan rakentuminen uudella tavalla jo organisaatiotasolta alkaen.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastelen perussuomalaisten Suomen Uutisten jihad- ja islamaiheista uutisointia vuosina 2019 ja 2020. Pyrin diskurssianalyysin keinoin luomaan kuvan siitä, miten oikeistopopulistisen puolueen äänenkannattajana toimiva julkaisu käsittelee kyseisiä aiheita. Diskurssianalyysin avulla olen pyrkinyt erottelemaan aineistossa esiintyviä retorisia keinoja ja luomaan kokonaiskuvan siitä, millaista sosiaalista todellisuutta Suomen Uutiset pyrkii jihadin ja islamin osalta rakentamaan. Diskurssianalyysin lisäksi hyödynnän laadullista sisällönanalyysia, ja tutkimuskirjallisuutena toimivat erilaiset islamin ja median suhdetta tarkastelevat teokset ja tutkimukset. Perussuomalaiset on tullut tunnetuksi maahanmuuttokriittisenä ja islamvastaisena sekä paikoin jopa rasistisena puolueena. Vuoden 2011 vaalivoiton jälkeen puolueen kannatus on kasvanut, ja kyselytutkimusten mukaan se on hetkittäin noussut jopa suosituimmaksi puolueeksi. Vuonna 2015 puhjennut Euroopan pakolaiskriisi lisäsi erityisesti islamilaisilta alueilta tulevien pakolaisten määrää. Samoihin aikoihin tapahtui myös äärijärjestö ISISin nousu. Muun muassa nämä tapahtumat ovat osaltaan vaikuttaneet perussuomalaisten islamia koskevaan retoriikkaan. Tutkimusaineistosta käy ilmi kriittinen, paikoin jopa avoimen vihamielinen suhtautuminen islamia ja muslimeita kohtaan. Suomen Uutisilla on tapana korostaa islamin ja turvapaikanhakijoiden uhkaa Suomen ja Euroopan turvallisuudelle uutisoimalla tiuhaan erilaisista jihadismiin liittyvistä tapahtumista. Tämä uutisointi keskittyy usein vanhojen terrori-iskujen läpikäymiseen ja uusien uhkakuvien luomiseen. Kyse on populisteille tyypillisestä pelon politiikasta, jonka avulla pyritään omien tavoitteiden oikeuttamiseen, tässä tapauksessa tiukemman maahanmuuttopolitiikan ajamiseen ja kovempien rangaistusten vaatimiseen. Aineistosta on löydettävissä kolme keskeistä diskurssia, jotka ovat me vastaan muut -ajatusmalli, islam ja turvapaikanhakijat turvallisuusuhkana sekä äärioikeiston toimien vähättely. Nämä tarkoittavat poliittisten vastakkainasettelujen luomista erityisesti perussuomalaisten ja vasemmiston välille, muslimien ja turvapaikanhakijoiden yhdistämistä jihadismiin sekä äärioikeistolaisen väkivallan uhan vähättelyä islamistisen terrorin rinnalla. Näiden kolmen diskurssin varaan Suomen Uutiset rakentaa islamia ja jihadia koskevan uutisointinsa pyrkien täten ajamaan perussuomalaisen puolueen maahanmuuttokriittistä ja islaminvastaista linjaa. Havainto on merkittävä, sillä kyseisten diskurssien kykyä vaikuttaa tietystä uskonnollisesta vähemmistöstä luotuihin mielipiteisiin ei tule vähätellä. Kielen voima perustuu sen kykyyn muokata sosiaalista todellisuutta, ja tätä kykyä Suomen Uutiset uutisoinnissaan myös hyödyntää.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastelen perussuomalaisten Suomen Uutisten jihad- ja islamaiheista uutisointia vuosina 2019 ja 2020. Pyrin diskurssianalyysin keinoin luomaan kuvan siitä, miten oikeistopopulistisen puolueen äänenkannattajana toimiva julkaisu käsittelee kyseisiä aiheita. Diskurssianalyysin avulla olen pyrkinyt erottelemaan aineistossa esiintyviä retorisia keinoja ja luomaan kokonaiskuvan siitä, millaista sosiaalista todellisuutta Suomen Uutiset pyrkii jihadin ja islamin osalta rakentamaan. Diskurssianalyysin lisäksi hyödynnän laadullista sisällönanalyysia, ja tutkimuskirjallisuutena toimivat erilaiset islamin ja median suhdetta tarkastelevat teokset ja tutkimukset. Perussuomalaiset on tullut tunnetuksi maahanmuuttokriittisenä ja islamvastaisena sekä paikoin jopa rasistisena puolueena. Vuoden 2011 vaalivoiton jälkeen puolueen kannatus on kasvanut, ja kyselytutkimusten mukaan se on hetkittäin noussut jopa suosituimmaksi puolueeksi. Vuonna 2015 puhjennut Euroopan pakolaiskriisi lisäsi erityisesti islamilaisilta alueilta tulevien pakolaisten määrää. Samoihin aikoihin tapahtui myös äärijärjestö ISISin nousu. Muun muassa nämä tapahtumat ovat osaltaan vaikuttaneet perussuomalaisten islamia koskevaan retoriikkaan. Tutkimusaineistosta käy ilmi kriittinen, paikoin jopa avoimen vihamielinen suhtautuminen islamia ja muslimeita kohtaan. Suomen Uutisilla on tapana korostaa islamin ja turvapaikanhakijoiden uhkaa Suomen ja Euroopan turvallisuudelle uutisoimalla tiuhaan erilaisista jihadismiin liittyvistä tapahtumista. Tämä uutisointi keskittyy usein vanhojen terrori-iskujen läpikäymiseen ja uusien uhkakuvien luomiseen. Kyse on populisteille tyypillisestä pelon politiikasta, jonka avulla pyritään omien tavoitteiden oikeuttamiseen, tässä tapauksessa tiukemman maahanmuuttopolitiikan ajamiseen ja kovempien rangaistusten vaatimiseen. Aineistosta on löydettävissä kolme keskeistä diskurssia, jotka ovat me vastaan muut -ajatusmalli, islam ja turvapaikanhakijat turvallisuusuhkana sekä äärioikeiston toimien vähättely. Nämä tarkoittavat poliittisten vastakkainasettelujen luomista erityisesti perussuomalaisten ja vasemmiston välille, muslimien ja turvapaikanhakijoiden yhdistämistä jihadismiin sekä äärioikeistolaisen väkivallan uhan vähättelyä islamistisen terrorin rinnalla. Näiden kolmen diskurssin varaan Suomen Uutiset rakentaa islamia ja jihadia koskevan uutisointinsa pyrkien täten ajamaan perussuomalaisen puolueen maahanmuuttokriittistä ja islaminvastaista linjaa. Havainto on merkittävä, sillä kyseisten diskurssien kykyä vaikuttaa tietystä uskonnollisesta vähemmistöstä luotuihin mielipiteisiin ei tule vähätellä. Kielen voima perustuu sen kykyyn muokata sosiaalista todellisuutta, ja tätä kykyä Suomen Uutiset uutisoinnissaan myös hyödyntää.
-
(2023)Islam och HBTQ-identiteter konstrueras inom många diskurser som icke-kompatibla. Trots positioneringen av dessa i ett motsatsförhållande, lever HBTQ-muslimer i det intersektionella gränssnittet, med dessa identiteter. Existensen av HBTQ-muslimer som lever med båda identiteterna, utmanar rådande uppfattningar om att islam skulle vara icke-kompatibelt med HBTQ-identitet. Tidigare studier tyder däremot på att HBTQ-muslimer ställs inför identitetrelaterade utmaningar i sociala sammanhang. Mitt syfte med denna litteraturstudie är att på basis av tidigare forskning öka förståelsen för vilka särskilda utmaningar muslimer med HBTQ-identitet ställs inför, samt hur individerna hanterar dessa identitetsrelaterade utmaningar. Litteraturstudiens huvudsakliga källor består av studier och böcker med grund i HBTQ-muslimers egna erfarenheter och upplevelser av livet som HBTQ och muslim. Resultaten tyder på att HBTQ-muslimer är i riskgruppen för både islamofobi i HBTQ-gemenskaper men även homo-/transfobi i islamgemenskaper, något som ökar HBTQ-muslimers utsatthet. För att hantera dessa utmaningar kan individen välja att prioritera islamidentiteten, prioritera HBTQ-identiteten, eller försona identiteterna. Försoning av identiteter främjar HBTQ-muslimers välbefinnande, och kan möjliggöra att identiteterna HBTQ och muslim kan stödja och stärka varandra. Sammanfattningsvis kan studier i HBTQ-muslimers sätt att hantera identitet bidra till att utmana uppfattningar som konstruerar islam och HBTQ-identiteter som icke-kompatibla.
-
(2001)The purpose of this research is to deepen the understanding of the culture of the veil among Somali women in Finland. The research deals with ethnicity, identity, easing the immigrant's readjustment with the help of one's own culture, and the connection between the religion of Islam and the veil. The veil will be studied from both the historical and religious point of view. The research will also familiarize the reader with the dress code for women in the Koran. The empirical part of the research is carried out as a qualitative study with the help of content analysis, with emphasis in phenomenology. The aim of the phenomenological research method is to reach a person's experience world, and to search for common contents from individual experiences. The material for this study has been collected by interviewing ten Somali women. Some of the women wear veils, some do not. It can be said, on the ground of this research, that the decision about taking on the veil is made by the women themselves. The main cause for wearing the veil is to indicate religiousness. As other motives we can see a search for security, enhancing of solidarity, individual interpretation of the instructions of the religion, covering the ethnic dress while outside, protecting men from the beauty of women, and wearing the veil in the mosque or while praying. As a latent motive we can point out the resisting of Western culture. Not wearing the veil can be justified by the women's need for independence, the veil being unpractical, the want of modernity, the alternation of different ways of dressing, the adaptation of the new culture, abandoning one's own culture, and abandoning the external emphasizing of the religion. Also the veil is not part of the Somali culture; it is a habit adapted from elsewhere.
-
(2018)The thesis is intended to be like a snapshot on a particular aspect of China, India and Iran that has not yet received much scholarly attention: the perceptions of their Generation Y, or “Millennials”, populations. It aims to describe what Generation Y is like in China, India, and Iran, what they think and how they describe their own countries, why they developed in this way, and how that is connected to their home country’s historical, religious, and political context. The work aims to avoid the common research mistake of being Western-centric, and instead, points out Millennials’ reciprocal similarities and differences in each country. You will find three sections. The first section is a general introduction about Millennials in the three countries, a review of the existing literature on the topic. The second section is about how the government has been using religion in order to strengthen nationalism a unite these countries. I will be analysing the development of Asian values in China, Hindu nationalism in India and political Islam in Iran, and I will review these countries’ history to explain how the three movements developed like they did. Finally, I will show the output of my interviews in the last section. I have been interviewing around sixty young people divided by country and social attributes and I let them speak about their home countries. The section will point out the main themes that came up during the interviews and we will see how they are connected to the concepts we discussed before.
-
(2023)This thesis investigates the compatibility of the French, Republican values and Islam as portrayed in the Charter of the Republican Values (La Charte des principes pour l’islam de France). It asks the question of whether there is, according to the Charter, a fundamental incompatibility between the two or whether the two can coexist in a person’s identity. The aim is to discover which types of discourse relating to Islam’s place in the French society this Charter furthers. The Charter of the Republican Values is a charter written by the French Council of the Muslim Faith (CFCM) and commissioned by the French government. The Charter was published in January 2021, and thus offers a new angle into the research on Islam in France. It is document consisting of ten articles which touch upon subjects such as foreign influence, laïcité, equality, and education. With the use of Norman Fairclough’s Critical Discourse Analysis (CDA) the Charter is analyzed on multiple levels to determine its place in the larger, societal picture. All discourse is affected by power structures, which subsequently affect the social order. CDA’s aim is to analyze the material in question to find out how it fits into the discourse and which types of power structures it is a) affected by and b) it furthers. The authors of the Charter of the Republican Values clearly state that the Republican values and Islam are compatible. However, upon further analysis and the application of CDA it becomes clear that this is the case with islam de France, a specific version of Islam that the French government deems appropriate for the French context. Thus, the Charter furthers the belief that there are “good” and “bad” Muslims and acceptable and non-acceptable versions of Islam, and further divides the nation. It also clearly demonstrates the hegemony of the core French values which date back to the French Revolution. Finally, it furthers the belief of Islamic exceptionalism and legitimizes treating Islam differently than other religions in the French context.
-
(2023)This thesis investigates the compatibility of the French, Republican values and Islam as portrayed in the Charter of the Republican Values (La Charte des principes pour l’islam de France). It asks the question of whether there is, according to the Charter, a fundamental incompatibility between the two or whether the two can coexist in a person’s identity. The aim is to discover which types of discourse relating to Islam’s place in the French society this Charter furthers. The Charter of the Republican Values is a charter written by the French Council of the Muslim Faith (CFCM) and commissioned by the French government. The Charter was published in January 2021, and thus offers a new angle into the research on Islam in France. It is document consisting of ten articles which touch upon subjects such as foreign influence, laïcité, equality, and education. With the use of Norman Fairclough’s Critical Discourse Analysis (CDA) the Charter is analyzed on multiple levels to determine its place in the larger, societal picture. All discourse is affected by power structures, which subsequently affect the social order. CDA’s aim is to analyze the material in question to find out how it fits into the discourse and which types of power structures it is a) affected by and b) it furthers. The authors of the Charter of the Republican Values clearly state that the Republican values and Islam are compatible. However, upon further analysis and the application of CDA it becomes clear that this is the case with islam de France, a specific version of Islam that the French government deems appropriate for the French context. Thus, the Charter furthers the belief that there are “good” and “bad” Muslims and acceptable and non-acceptable versions of Islam, and further divides the nation. It also clearly demonstrates the hegemony of the core French values which date back to the French Revolution. Finally, it furthers the belief of Islamic exceptionalism and legitimizes treating Islam differently than other religions in the French context.
-
(2023)Since the early 2000s, European nation-states have exhibited an increasing tendency to prohibit the use of Islamic veils. This has typically been justified by claiming that Muslim practices such as veiling symbolize the oppressive, non-secular, fanatical, and ultimately non-European nature of Islam. Historically, Europe has indeed tended to essentialize and Other Muslims, that is, construct simplified “us vs. them” understandings of “Western” and “Muslim” identities. In the more recent decades, however, globalization and growing cultural diversity have brought up concerns over the future of such understandings. I therefore argue that veiling bans are much less about the veils per se and more about what increasing, visible diversity means for familiar constructions of “European”, “Finnish”, and “Muslim” identities. As a result of these concerns, a demand for minorities and immigrants to demonstrate loyalty to the local “national” culture has become prevalent. While a national ban like the one in France and several other European countries has not (yet) been implemented in Finland, there have already been political discussions of whether such a ban should be ratified. Moreover, surveys and polls have shown that Islam is persistently viewed as a foreign religion that is inherently different from “Finnishness”, suggesting that the debate over Muslim minorities’ place in Finland will continue to come up. The decisions that are made will affect how religious minorities are approached. Therefore, in this thesis, I analyze how Finnish people justify bans on Muslim women’s veils in their comments under Helsingin Sanomat online news articles, examining what Islamic veils are perceived to mean. The analysis will further demonstrate how such comments work to (re)construct exclusionary Finnish identity. The key research question which I answer is: How do readers of Helsingin Sanomat online news articles justify the banning of Islamic headscarves in their comments? The qualitative content analysis of overall 209 comments from the time period of 2016–2022 reveal that Muslim women’s veils were perceived to challenge “Finnishness” because they were thought to symbolize oppression, partiality, resistance to integration, danger, extremism, and even poor health. The findings therefore demonstrate that Muslim identity is constructed as the foreign and illiberal opposite to liberal Finnish identity, and denying Muslim women certain fundamental rights, such as freedom of religion, is justified by arguing that it is a way to protect the otherwise liberal, enlightened “local” societies. It is argued, then, that as long as Muslim women continue to veil themselves, they cannot be accepted into the “in-group”. Overall, the findings of this thesis provide a nuanced understanding of how Islam, Muslims and especially veiled Muslim women are perceived by Finnish individuals in particular, especially from an intersectional perspective.
-
(2023)Since the early 2000s, European nation-states have exhibited an increasing tendency to prohibit the use of Islamic veils. This has typically been justified by claiming that Muslim practices such as veiling symbolize the oppressive, non-secular, fanatical, and ultimately non-European nature of Islam. Historically, Europe has indeed tended to essentialize and Other Muslims, that is, construct simplified “us vs. them” understandings of “Western” and “Muslim” identities. In the more recent decades, however, globalization and growing cultural diversity have brought up concerns over the future of such understandings. I therefore argue that veiling bans are much less about the veils per se and more about what increasing, visible diversity means for familiar constructions of “European”, “Finnish”, and “Muslim” identities. As a result of these concerns, a demand for minorities and immigrants to demonstrate loyalty to the local “national” culture has become prevalent. While a national ban like the one in France and several other European countries has not (yet) been implemented in Finland, there have already been political discussions of whether such a ban should be ratified. Moreover, surveys and polls have shown that Islam is persistently viewed as a foreign religion that is inherently different from “Finnishness”, suggesting that the debate over Muslim minorities’ place in Finland will continue to come up. The decisions that are made will affect how religious minorities are approached. Therefore, in this thesis, I analyze how Finnish people justify bans on Muslim women’s veils in their comments under Helsingin Sanomat online news articles, examining what Islamic veils are perceived to mean. The analysis will further demonstrate how such comments work to (re)construct exclusionary Finnish identity. The key research question which I answer is: How do readers of Helsingin Sanomat online news articles justify the banning of Islamic headscarves in their comments? The qualitative content analysis of overall 209 comments from the time period of 2016–2022 reveal that Muslim women’s veils were perceived to challenge “Finnishness” because they were thought to symbolize oppression, partiality, resistance to integration, danger, extremism, and even poor health. The findings therefore demonstrate that Muslim identity is constructed as the foreign and illiberal opposite to liberal Finnish identity, and denying Muslim women certain fundamental rights, such as freedom of religion, is justified by arguing that it is a way to protect the otherwise liberal, enlightened “local” societies. It is argued, then, that as long as Muslim women continue to veil themselves, they cannot be accepted into the “in-group”. Overall, the findings of this thesis provide a nuanced understanding of how Islam, Muslims and especially veiled Muslim women are perceived by Finnish individuals in particular, especially from an intersectional perspective.
-
(2019)Tutkielma käsittelee musliminaisten huiviin liittyviä asenteita Ranskassa. Tutkielman tavoitteena on löytää syitä sekä kielteisille että myönteisille asenteille. Tavoitteena on myös nostaa esiin musliminaisten omia ajatuksia vaatetuksestaan, sillä näitä harvemmin kuulee julkisessa diskurssissa. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin, minkälaisista aiheista väitellään, kun kyse on musliminaisten käyttämästä huivista. Toiseksi selvitetään, millä tavalla ihmiset asennoituvat huiviin. Tutkielmassa annetaan myös erityishuomio musliminaisten kommenteille. Lopuksi analysoidaan, miten näitä esitettyjä mielipiteitä perustellaan. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin avulla. Tutkielmassa huomioidaan aineiston konteksti (minkälaisella alustalla kommentit on tuotettu sekä yhteiskunnallinen tilanne Ranskassa) ja teoreettisena lähtökohtana hyödynnetään kielitieteen teoriaa asennoitumisesta subjektiivisuuden ilmausten avulla sekä argumentaatioteorioita. Tutkimusaineistona on 236 kommenttia, jotka on kirjoitettu ranskalaisen urheiluvälinevalmistajan Décathlonin Facebook-sivulle. Helmikuussa 2019 Décathlon ilmoitti alkavansa myydä musliminaisille suunnattua urheiluhuivia, mutta ilmoitti päivää myöhemmin Facebook-sivullaan peruuttavansa aikeensa. Tämän ilmoituksen alle kirjoitetut huiviin liittyvät kommentit ovat tämän tutkimuksen aineistona. Aineisto luokiteltiin ensin sisällönanalyysin menetelmin kategorioihin sen mukaan, minkälaisista aiheista kommenteissa puhuttiin. Tämän jälkeen aineistosta tutkittiin kielitieteellisen diskurssianalyysin avulla, millä tavalla aineistossa kommentoineet Facebook-käyttäjät asennoituivat huiviin kommenteissaan. Tutkimuksessa havaittiin, että käyttäjät väittelivät monista aiheista. Suurimmaksi osaksi kommentit kuitenkin liittyivät Ranskan tasavallan arvoihin ja periaatteisiin sekä siihen, mitä huivi edustaa ja miksi huivia käytetään. Käyttäjät asennoituivat kommenteissaan eri tavoin, joko kielteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Musliminaiset asennoituivat huivin käyttöön ja sen kaupallistamiseen myönteisesti ja he pyrkivät kommenteissaan luomaan vastadiskursseja heitä vastustaville diskursseille. Näkemyksiä perusteltiin eri tavoin, mutta yleisimpinä argumentteina käytettiin Ranskan arvoja ja periaatteita, etenkin vapautta ja laïcité-periaatetta (valtion tunnustuksettomuus). Tärkeä tutkimustulos oli, että eri tavoin huiviin asennoituvat käyttivät samoja perusteluja argumenteilleen. Tutkimus osoittaa, että syitä huiviin liittyville negatiivisille asenteille Ranskassa on monia: huivi nähdään ulkomaalaisena, Ranskan arvoja ja periaatteita vastustavana käytäntönä, joka rajoittaa naisten vapautta ja on uhka Ranskalle tai ranskalaisille naisille. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että monet eivät näe huivin käyttöä ongelmallisena. Tutkimuksessa havaittiin, että musliminaiset nähdään usein alistettuina uhreina, jotka tulisi pelastaa huivin kaltaisilta käytänteiltä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että monet ranskalaiset musliminaiset käyttävät huivia vapaasta tahdostaan eivätkä koe sen olevan vastoin Ranskan arvoja. Eräs tärkeä johtopäätös onkin, että tietyt ranskalaiset arvot ja periaatteet ymmärretään eri tavoin. Esimerkiksi laïcité-periaatteen katsotaan yhtäältä takaavan oikeuden käyttää huivia ja toisaalta rajoittavan oikeutta käyttää uskonnollisia symboleja julkisissa paikoissa.
-
(2019)Tutkielma käsittelee musliminaisten huiviin liittyviä asenteita Ranskassa. Tutkielman tavoitteena on löytää syitä sekä kielteisille että myönteisille asenteille. Tavoitteena on myös nostaa esiin musliminaisten omia ajatuksia vaatetuksestaan, sillä näitä harvemmin kuulee julkisessa diskurssissa. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin, minkälaisista aiheista väitellään, kun kyse on musliminaisten käyttämästä huivista. Toiseksi selvitetään, millä tavalla ihmiset asennoituvat huiviin. Tutkielmassa annetaan myös erityishuomio musliminaisten kommenteille. Lopuksi analysoidaan, miten näitä esitettyjä mielipiteitä perustellaan. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin avulla. Tutkielmassa huomioidaan aineiston konteksti (minkälaisella alustalla kommentit on tuotettu sekä yhteiskunnallinen tilanne Ranskassa) ja teoreettisena lähtökohtana hyödynnetään kielitieteen teoriaa asennoitumisesta subjektiivisuuden ilmausten avulla sekä argumentaatioteorioita. Tutkimusaineistona on 236 kommenttia, jotka on kirjoitettu ranskalaisen urheiluvälinevalmistajan Décathlonin Facebook-sivulle. Helmikuussa 2019 Décathlon ilmoitti alkavansa myydä musliminaisille suunnattua urheiluhuivia, mutta ilmoitti päivää myöhemmin Facebook-sivullaan peruuttavansa aikeensa. Tämän ilmoituksen alle kirjoitetut huiviin liittyvät kommentit ovat tämän tutkimuksen aineistona. Aineisto luokiteltiin ensin sisällönanalyysin menetelmin kategorioihin sen mukaan, minkälaisista aiheista kommenteissa puhuttiin. Tämän jälkeen aineistosta tutkittiin kielitieteellisen diskurssianalyysin avulla, millä tavalla aineistossa kommentoineet Facebook-käyttäjät asennoituivat huiviin kommenteissaan. Tutkimuksessa havaittiin, että käyttäjät väittelivät monista aiheista. Suurimmaksi osaksi kommentit kuitenkin liittyivät Ranskan tasavallan arvoihin ja periaatteisiin sekä siihen, mitä huivi edustaa ja miksi huivia käytetään. Käyttäjät asennoituivat kommenteissaan eri tavoin, joko kielteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Musliminaiset asennoituivat huivin käyttöön ja sen kaupallistamiseen myönteisesti ja he pyrkivät kommenteissaan luomaan vastadiskursseja heitä vastustaville diskursseille. Näkemyksiä perusteltiin eri tavoin, mutta yleisimpinä argumentteina käytettiin Ranskan arvoja ja periaatteita, etenkin vapautta ja laïcité-periaatetta (valtion tunnustuksettomuus). Tärkeä tutkimustulos oli, että eri tavoin huiviin asennoituvat käyttivät samoja perusteluja argumenteilleen. Tutkimus osoittaa, että syitä huiviin liittyville negatiivisille asenteille Ranskassa on monia: huivi nähdään ulkomaalaisena, Ranskan arvoja ja periaatteita vastustavana käytäntönä, joka rajoittaa naisten vapautta ja on uhka Ranskalle tai ranskalaisille naisille. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että monet eivät näe huivin käyttöä ongelmallisena. Tutkimuksessa havaittiin, että musliminaiset nähdään usein alistettuina uhreina, jotka tulisi pelastaa huivin kaltaisilta käytänteiltä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että monet ranskalaiset musliminaiset käyttävät huivia vapaasta tahdostaan eivätkä koe sen olevan vastoin Ranskan arvoja. Eräs tärkeä johtopäätös onkin, että tietyt ranskalaiset arvot ja periaatteet ymmärretään eri tavoin. Esimerkiksi laïcité-periaatteen katsotaan yhtäältä takaavan oikeuden käyttää huivia ja toisaalta rajoittavan oikeutta käyttää uskonnollisia symboleja julkisissa paikoissa.
-
(2021)Globalisaation seurauksena islam on levinnyt entisestään länsimaihin, ja siitä onkin tullut nopeimmin kasvava uskonto Euroopassa. Tästä Lähi-idän suurimmasta ja alinomaa kasvavasta uskonnosta on muodostunut tunnelatautunut puheenaihe länsimaissa, ja siihen liittyy usein poliittista vastakkainasettelua lännen ja islamin välillä: halutaan erottaa meidät niistä toisista. Islam ei kuitenkaan ole enää kaukainen ilmiö vaan se on aiempaa merkityksellisempi myös monelle suomalaiselle. Se ei ole ainoastaan maahanmuuttajien uskonto vaan yhä useampi kantasuomalainen on vaihtanut uskontonsa islamiin. Islamiin aikuisiällä kääntyneet ihmiset eivät kuitenkaan koe kääntyneensä uuteen uskontoon vaan kokevat palanneensa luonnolliseen tilaansa, islamiin. Tässä maisterintutkielmassa pyritään tarkastelemaan, millainen islamiin palanneiden suomalaisten uskonnollisen kääntymisen muutosprosessi on ja miten se on vaikuttanut yksilön sosiaalisiin suhteisiin ja jokapäiväiseen elämään. Tutkielman tavoitteena on saada moninaisempaa kuvaa islamista sekä islamiin palanneista suomalaisista, jotta tämä ilmiö tulisi holistisemmin ymmärretyksi. Maisterintutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja tutkielman aineisto koostui kuuden islamiin palanneen suomalaisen teemahaastattelusta. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana käytettiin Rambon (1993) muutosprosessiteoriaa, joka jakaa uskonnollisen kääntymisen seitsemään vaiheiseen: kontekstiin, kriisiin, etsintään, kohtaamiseen, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen ja seurauksiin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka perusteella aineistosta syntyi kolme yläluokkaa. Luokat kuvaavat islamiin palanneiden elämäntilanteita, uskonnollisen kääntymisen muutosprosessia sekä sen vaikutuksia. Tutkimustulokset osoittivat, että haastatteluun osallistuneet islamiin palanneet olivat hyvin heterogeeninen ryhmä, joiden muutosprosesseissa oli tiettyjä yhtäläisyyksiä mutta samalla jokaisen prosessi ja kertomus oli kuitenkin hyvin ainutlaatuinen. Islamiin palaaminen näyttäytyi tutkimuksessa jatkuvana sosiokulttuurisena ja psykologisena prosessina, joka vaikutti yksilön ajatteluun, käyttäytymiseen ja jokapäiväiseen elämään. Muutosprosessien taustalla vaikuttivat moninaiset syyt ja elämäntapahtumat, joihin liittyi lapsuuden traumoja mutta myös hyvin vakaita elämäntilanteita. Tutkimustuloksien perusteella haastateltavat voitiin jakaa kahteen ryhmään: asteittain ja äkillisesti islamiin palanneisiin. Asteittain islamiin palanneiden prosessia voisi luonnehtia myös rationaaliseksi ja Rambon muutosprosessia kronologisemmin mukailevaksi. Islamiin äkillisesti palanneiden prosessi näyttäytyi puolestaan enemmän tunneperusteisena päätöksenä. Haastateltavien muutosprosessiin vaikuttivat niin elämäntilanteeseen liittyvät muutostarpeet kuin akuutit elämänkriisit ja eksistentiaaliset kysymyksetkin. Tärkeinä prosessiin vaikuttavina tekijöinä näyttäytyivät erityisesti erilaiset kohtaamiset ja ihmissuhteet muiden muslimien kanssa. Johtopäätöksenä voitaisiin todeta, että tutkimukseen osallistuneet islamiin palanneet kävivät läpi monimuotoista prosessia. Islamin koettiin merkitsevän kokonaisvaltaista elämäntapaa, joka toi toiselle elämään tasapainoa, toiselle rauhaa, kolmannelle positiivista elämän pohjaa. Islamin koettiin vaikuttaneen omaan henkiseen kasvuun ihmisenä ja antaneen keinoja omien pulmakohtien työstämiseen. Huomionarvoista oli myös, kuinka ympäröivä maailma, eritoten vieraat ihmiset ilmensivät hyvin ikäviä asenteita. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä vieraat ihmiset alkoivat kohdella haastatteluun osallistuneita naisia ulkomaalaisina sen jälkeen, kun he olivat ottaneet huivin käyttöön. Nämä ennakkoluulot ja negatiivinen käyttäytyminen kuvastavat sitä, ettei valtaväestö osaa vielä suhtautua suomalaiseen muslimiin. Tästä johtuen on tärkeää lisätä tietoa islamista ja tuoda esiin muslimien sekä islamiin palanneiden moninaisia ääniä, jotta tieto ja ymmärrys tätä uskontoa kohtaan lisääntyisivät myös Suomessa.
-
(2021)Globalisaation seurauksena islam on levinnyt entisestään länsimaihin, ja siitä onkin tullut nopeimmin kasvava uskonto Euroopassa. Tästä Lähi-idän suurimmasta ja alinomaa kasvavasta uskonnosta on muodostunut tunnelatautunut puheenaihe länsimaissa, ja siihen liittyy usein poliittista vastakkainasettelua lännen ja islamin välillä: halutaan erottaa meidät niistä toisista. Islam ei kuitenkaan ole enää kaukainen ilmiö vaan se on aiempaa merkityksellisempi myös monelle suomalaiselle. Se ei ole ainoastaan maahanmuuttajien uskonto vaan yhä useampi kantasuomalainen on vaihtanut uskontonsa islamiin. Islamiin aikuisiällä kääntyneet ihmiset eivät kuitenkaan koe kääntyneensä uuteen uskontoon vaan kokevat palanneensa luonnolliseen tilaansa, islamiin. Tässä maisterintutkielmassa pyritään tarkastelemaan, millainen islamiin palanneiden suomalaisten uskonnollisen kääntymisen muutosprosessi on ja miten se on vaikuttanut yksilön sosiaalisiin suhteisiin ja jokapäiväiseen elämään. Tutkielman tavoitteena on saada moninaisempaa kuvaa islamista sekä islamiin palanneista suomalaisista, jotta tämä ilmiö tulisi holistisemmin ymmärretyksi. Maisterintutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja tutkielman aineisto koostui kuuden islamiin palanneen suomalaisen teemahaastattelusta. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana käytettiin Rambon (1993) muutosprosessiteoriaa, joka jakaa uskonnollisen kääntymisen seitsemään vaiheiseen: kontekstiin, kriisiin, etsintään, kohtaamiseen, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen ja seurauksiin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka perusteella aineistosta syntyi kolme yläluokkaa. Luokat kuvaavat islamiin palanneiden elämäntilanteita, uskonnollisen kääntymisen muutosprosessia sekä sen vaikutuksia. Tutkimustulokset osoittivat, että haastatteluun osallistuneet islamiin palanneet olivat hyvin heterogeeninen ryhmä, joiden muutosprosesseissa oli tiettyjä yhtäläisyyksiä mutta samalla jokaisen prosessi ja kertomus oli kuitenkin hyvin ainutlaatuinen. Islamiin palaaminen näyttäytyi tutkimuksessa jatkuvana sosiokulttuurisena ja psykologisena prosessina, joka vaikutti yksilön ajatteluun, käyttäytymiseen ja jokapäiväiseen elämään. Muutosprosessien taustalla vaikuttivat moninaiset syyt ja elämäntapahtumat, joihin liittyi lapsuuden traumoja mutta myös hyvin vakaita elämäntilanteita. Tutkimustuloksien perusteella haastateltavat voitiin jakaa kahteen ryhmään: asteittain ja äkillisesti islamiin palanneisiin. Asteittain islamiin palanneiden prosessia voisi luonnehtia myös rationaaliseksi ja Rambon muutosprosessia kronologisemmin mukailevaksi. Islamiin äkillisesti palanneiden prosessi näyttäytyi puolestaan enemmän tunneperusteisena päätöksenä. Haastateltavien muutosprosessiin vaikuttivat niin elämäntilanteeseen liittyvät muutostarpeet kuin akuutit elämänkriisit ja eksistentiaaliset kysymyksetkin. Tärkeinä prosessiin vaikuttavina tekijöinä näyttäytyivät erityisesti erilaiset kohtaamiset ja ihmissuhteet muiden muslimien kanssa. Johtopäätöksenä voitaisiin todeta, että tutkimukseen osallistuneet islamiin palanneet kävivät läpi monimuotoista prosessia. Islamin koettiin merkitsevän kokonaisvaltaista elämäntapaa, joka toi toiselle elämään tasapainoa, toiselle rauhaa, kolmannelle positiivista elämän pohjaa. Islamin koettiin vaikuttaneen omaan henkiseen kasvuun ihmisenä ja antaneen keinoja omien pulmakohtien työstämiseen. Huomionarvoista oli myös, kuinka ympäröivä maailma, eritoten vieraat ihmiset ilmensivät hyvin ikäviä asenteita. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä vieraat ihmiset alkoivat kohdella haastatteluun osallistuneita naisia ulkomaalaisina sen jälkeen, kun he olivat ottaneet huivin käyttöön. Nämä ennakkoluulot ja negatiivinen käyttäytyminen kuvastavat sitä, ettei valtaväestö osaa vielä suhtautua suomalaiseen muslimiin. Tästä johtuen on tärkeää lisätä tietoa islamista ja tuoda esiin muslimien sekä islamiin palanneiden moninaisia ääniä, jotta tieto ja ymmärrys tätä uskontoa kohtaan lisääntyisivät myös Suomessa.
-
(2017)The study examines the occurance of Islamophobia in kindergarten and/or school communities. This subject has been examined in Finland a little but a similar research was made in Canada recently, which shows that Muslim teachers encounter Islamophobia in schools. The aim of this study was to investigate the appearance of Islamophobia in Finnish educational institutions. In addition, the goal was to study what kind of experiences the Muslim teachers faced in kindergarten and / or school communities, as well as what kind of effects these experiences had in their professional identity, as well as in their work in educational institutions. The study is a qualitative research. The data collection method used in the study was made by semi- structured face-to-face interviews with three Finnish Muslim teachers. Two of them were class teachers and one a kindergarten teacher. The participants were all females and originally native Finnish converts to the Islamic faith. They all have been working in the field of Education for more than seven years. The study revealed that the participants experienced Islamophobic attitudes in many diverse ways. They experienced Islamophobia by colleagues and children's parents and also in the context of re- cruiting process for hiring. Media biases and misrepresentation of Islam and Muslims, and general ignorance regarding Islam as a religion were seen as primary reasons for Islamophobia. These nega- tive experiences had a direct impact on their professional identities. However the study also revealed that Muslim teachers encounter positive experiences regarding their religion as well. The participants were seen as a strengthening asset, especially in multicultural educational institutes. Based on this study one can draw a conclusion that the Muslim teachers truly face Islamophobia in school and kindergarten environments, however, less than in their free time. In an increasingly globalized world, particularly employees in educational institutions should be aware of Islamophobia and try to counter it and guide children to critical thinking.
Now showing items 1-20 of 35