Browsing by Subject "Kielikylpy"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan, miten ruotsinkielistä kielikylpyesiopetusta käyvät lapset ymmärtävät ja puhuvat ruotsia. Lapsille luetaan ruotsiksi alku Selma Lagerlöfin tarinasta Nils Holgersson. Tarina on selkokielinen ja tarkoitettu 6–8-vuotiaille lapsille. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten esiopetusikäiset lapset hallitsevat ruotsin kielen. Kielen hallitsemista kartoitetaan kolmen osa-alueen kautta: miten lapset ymmärtävät ruotsinkielisen tarinan sanaston ja juonen sekä miten he puhuvat ruotsia. Aineisto on kerätty keväällä 2019 teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kaksi kielikylpypäiväkotia pääkaupunkiseudulta. Tutkimukseen valikoitui 20 lasta. Lapset jaettiin yhteensä kuuteen ryhmään sen perusteella, miten lapset käyttävät ruotsia päiväkodin arjessa: ruotsia paljon, jonkun verran, vähän ja ei ollenkaan puhuvat. Ryhmissä on vain saman päiväkodin lapsia. Haastateltavista lapsista tyttöjä on 14 ja poikia 6. Kolme lapsista aloittaa esiopetuksessa vasta seuraavana vuonna. Näiden kolmen lapsen kielitaitoa tarkastelemalla voidaan analysoida, miten ruotsin kielen osaaminen kehittyy ensimmäisen vuoden aikana kielikylvyssä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen metodi on sisällönanalyysi. Keskeisenä lähtökohtana on lasten sanavaraston kartoitus kolmen tarinassa esiintyneen sanan avulla: en pyssling, en näbb ja en gås. Analyysi on rakennettu materiaalista esiin nousseiden teemojen mukaan. Tutkimuksesta selviää, että lapset hallitsevat ruotsin kielen pääosin hyvin. Lapset ymmärtävät sanastoa kuvien, eleiden ja selitysten tuella. Sanaston ymmärtämisessä ilmenee pieniä eroja ryhmien välillä. Päiväkotien välillä esiintyy myös eroavaisuuksia. Erot ennustavat, miten ryhmät pärjäävät ruotsin ymmärtämisessä ja kuinka paljon he puhuvat ruotsia haastatteluiden aikana. Juonen ja keskustelun onnistunut seuraaminen on yhteydessä lasten ruotsin kielen suulliseen taitoon. Ryhmät, jotka muodostuvat paljon ruotsia puhuvista lapsista pärjäävät parhaiten kaikissa osa-alueissa. Lapset osoittavat ruotsin ymmärrystä kysymällä tarinasta tai arvaamalla sanojen merkityksiä suomeksi oikeasta teemasta. Ruotsin suullinen taito vaihtelee paljon. Osa lapsista puhuu ruotsia vain muutaman sanan haastattelun aikana. Kolme ryhmää käyttävät uudestaan ruotsinkielisiä sanoja tai lauserakenteita, jotka he kuulevat tarinasta tai haastattelijalta. Osassa ryhmistä esiintyy koodinvaihtoa. Tutkimustulokset osoittavat, että kielikylpyesikoululaisten ruotsin kielen hallitsemisessa on vuonna 2019 paljon samoja piirteitä kuin tutkimuksissa, joiden materiaalit on kerätty 1990-luvulla. Tutkimuksessa nousi esiin eroja tyttöjen ja poikien tavassa kommunikoida ryhmässä. Sekaryhmissä tytöt ovat hiljaisempia kuin pojat. Havainto herättää jatkotutkimusidean tyttöjen ja poikien erilaisesta tavasta kommunikoida kielikylvyn arjessa.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan, miten ruotsinkielistä kielikylpyesiopetusta käyvät lapset ymmärtävät ja puhuvat ruotsia. Lapsille luetaan ruotsiksi alku Selma Lagerlöfin tarinasta Nils Holgersson. Tarina on selkokielinen ja tarkoitettu 6–8-vuotiaille lapsille. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten esiopetusikäiset lapset hallitsevat ruotsin kielen. Kielen hallitsemista kartoitetaan kolmen osa-alueen kautta: miten lapset ymmärtävät ruotsinkielisen tarinan sanaston ja juonen sekä miten he puhuvat ruotsia. Aineisto on kerätty keväällä 2019 teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kaksi kielikylpypäiväkotia pääkaupunkiseudulta. Tutkimukseen valikoitui 20 lasta. Lapset jaettiin yhteensä kuuteen ryhmään sen perusteella, miten lapset käyttävät ruotsia päiväkodin arjessa: ruotsia paljon, jonkun verran, vähän ja ei ollenkaan puhuvat. Ryhmissä on vain saman päiväkodin lapsia. Haastateltavista lapsista tyttöjä on 14 ja poikia 6. Kolme lapsista aloittaa esiopetuksessa vasta seuraavana vuonna. Näiden kolmen lapsen kielitaitoa tarkastelemalla voidaan analysoida, miten ruotsin kielen osaaminen kehittyy ensimmäisen vuoden aikana kielikylvyssä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen metodi on sisällönanalyysi. Keskeisenä lähtökohtana on lasten sanavaraston kartoitus kolmen tarinassa esiintyneen sanan avulla: en pyssling, en näbb ja en gås. Analyysi on rakennettu materiaalista esiin nousseiden teemojen mukaan. Tutkimuksesta selviää, että lapset hallitsevat ruotsin kielen pääosin hyvin. Lapset ymmärtävät sanastoa kuvien, eleiden ja selitysten tuella. Sanaston ymmärtämisessä ilmenee pieniä eroja ryhmien välillä. Päiväkotien välillä esiintyy myös eroavaisuuksia. Erot ennustavat, miten ryhmät pärjäävät ruotsin ymmärtämisessä ja kuinka paljon he puhuvat ruotsia haastatteluiden aikana. Juonen ja keskustelun onnistunut seuraaminen on yhteydessä lasten ruotsin kielen suulliseen taitoon. Ryhmät, jotka muodostuvat paljon ruotsia puhuvista lapsista pärjäävät parhaiten kaikissa osa-alueissa. Lapset osoittavat ruotsin ymmärrystä kysymällä tarinasta tai arvaamalla sanojen merkityksiä suomeksi oikeasta teemasta. Ruotsin suullinen taito vaihtelee paljon. Osa lapsista puhuu ruotsia vain muutaman sanan haastattelun aikana. Kolme ryhmää käyttävät uudestaan ruotsinkielisiä sanoja tai lauserakenteita, jotka he kuulevat tarinasta tai haastattelijalta. Osassa ryhmistä esiintyy koodinvaihtoa. Tutkimustulokset osoittavat, että kielikylpyesikoululaisten ruotsin kielen hallitsemisessa on vuonna 2019 paljon samoja piirteitä kuin tutkimuksissa, joiden materiaalit on kerätty 1990-luvulla. Tutkimuksessa nousi esiin eroja tyttöjen ja poikien tavassa kommunikoida ryhmässä. Sekaryhmissä tytöt ovat hiljaisempia kuin pojat. Havainto herättää jatkotutkimusidean tyttöjen ja poikien erilaisesta tavasta kommunikoida kielikylvyn arjessa.
-
(2016)In my bachelor research my topic was to find out parents conceptions of language immersion in Sipoo. Main target was to reveal how immersion was arranged and how it effected to pupils and to their families. I constructed my theoretical background by representing language immersion and its different models. I made clear how immersion starts in Sipoo and what kind of language immersion will be used there. I have also researched students parents options: how home and children´s locality has been affected when parents have chosen that their children will start school education in language immersion school. I also studied how the pupils felt when being in the language immersion kindergarten and what kind of feelings they had later at school regarding language immersion. Also I tried to solve parents and siblings attitudes of language immersion and of Swedish language. One question to clear up was how the language immersion has affected siblings and their reactions on each other. As conclusion of my research I suggest some possible improvement points which could be tested in everyday classroom teaching where language immersion are used as pedagogical method.
-
(2021)Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millaisin syin kielikylpyopetusta on perusteltu maailmalla ja Suomessa. Kielikylvyllä tarkoitan tässä tutkielmassa kaikkia maailmalla esiintyviä kielikylvyn muotoja, joilla kielikylpyopetusta toteutetaan. Kielikylpy on mielenkiintoinen aiheena, sillä sitä on tutkittu verrattain vähän Suomessa, vaikka maailmalla tehdyt tutkimukset kannustaisivat myös aiheen tutkimiseen Suomessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimuskirjallisuus koostui selvityksistä ja artikkeleista. Tutkimuskirjallisuudesta ilmeni, että Suomessa kielikylpyä koskevaa tutkimusta ei juuri ole tehty, vaan kirjallisuus on laajasti kielikylyopetuksen levinneisyyden kartoittamista sekä kielikylvyn opetusmenetelmistä kertovaa. Ulkomailla kielikylpyä on tutkittu enemmän ja sen tutkimus on monimuotoisempaa. Tutkimuskirjallisuus keskittyy kuitenkin erityisesti kielikylvyn oppimistuloksiin ja oppilaiden parantuneeseen kognitiiviseen osaamiseen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella kielikylpyopetusta on perusteltu eniten positiivisilla oppimistuloksilla ja oppilaiden kognitiivisilla eduilla, mutta myös kielikylpyoppilaiden vanhempien kiinnostuksella ja tyytyväisyydellä. Lisäksi tutkimuskirjallisuudesta nousi perusteluksi myös muuttuva ja rikastuva kieliympäristöllä sekä kansainvälistyminen.
-
(2016)Tiivistelmä – Referat – Abstract Kielikylpyopetus on toiminut Suomessa jo lähes 30 vuotta, mutta se mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Uusissa, vuoden 2014, perusteissa on ensimmäistä kertaa omistettu kokonainen kappale kielikylpy- ja kaksikieliselle opetukselle, mutta silti kielikylvylle ei ole ainekohtaista alalukua, jossa olisi tarkemmin määritelty opetuksen tavoitteita tai taitotasoja. Tämän tutkimus selvittää, millaista kaksikielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen kappaleen 10 työstäminen oli, onko siitä ollut apua Helsingin kunnallisen ja koulukohtaisten kielikylpyopetussuunnitelmien tekemisessä, ovatko kielikylpyopettajat tehneet yhteistyötä, kuinka paljon apua he ovat saaneet opetusvirastolta, sekä millaisia sisältöjä ja taitotasoja on otettu osaksi koulukohtaisia kielikylpyopetuksen opetussuunnitelmia. Tutkimuksen pohjana oli Mari Bergrothin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kappaleen 10 työstämisestä kirjoittama artikkeli, yhden kielikylpy-yläkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma ja saman koulun A1-ruotsin opetussuunnitelma. Tutkimuksen aineistona ovat 10 helsinkiläisen opettajan vastaukset sähköpostin välityksellä toteutettuun kyselyyn. Tutkimus on kahtiajakoinen, sillä siinä on käytetty analyysimenetelminä niin toimintatutkimusta kuin sisällön analyysiä. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulukohtaisen kielikylpyopetussuunnitelman kirjoittaminen on ollut haasteellista ilman kielikylpyopetuksen ainekohtaista alalukua, josta ilmenisi tarkemmin mitä tavoitteita ja sisältöjä opetukseen tulisi ottaa äidinkielestä, A1-ruotsista, äidinkielen kaltaisesta ruotsista tai ruotsista toisena kielenä. Vastuu on jäänyt opetussuunnitelmia laatineille opettajille. Yhdeksännen luokan päättöarviointi on perusopetuksen perusteissa kuitenkin määritelty tehtäväksi A1-kielen arviointikriteerien mukaan, joka osaltaan aiheuttaa sekaannusta kielikylpyopetuksen taitotasojen määrittämisessä ja kirjaamisessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koska opetussuunnitelman perusteet eivät anna selkeää ohjeistusta kielikylpyopetussuunnitelman laatimiseen, voi koulukohtaisissa kielikylvyn opetussuunnitelmissa olla suuria eroja jo pelkästään kunnan sisällä. Jotta yhdenvertaisuus kielikylpykoulujen ja perusopetuksen välillä toteutuisi, olisi kielikylvyllä oltava opetussuunnitelman perusteissa oma alalukunsa, tavoitteineen, arviointeineen ja kielellisine vaatimuksineen. Kehittämistyötä voisi tehdä lisäämällä yhteistyötä niin kunnallisella kuin kansallisella tasolla sekä tutkimalla kuinka suuria eroavaisuuksia kielikylpykoulujen opetussuunnitelmista ja lukuvuosisuunnitelmista löytyy.
-
(2016)Tässä työssä tutkitaan kielikylpyoppilaiden ja perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden oppilaiden kielenkäytön eroja ja samankaltaisuuksia lauseiden käytön tasolla. Tutkimuskysymykset ovat seuraavia: Millaista lauseiden käyttö on kielikylpyoppilaiden ja perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden oppilaiden välillä? Onko lauseiden käytön välillä eroja tai samankaltaisuuksia oppilasryhmien välillä? Millaisia erot ja samankaltaisuudet ovat näiden oppilasryhmien välillä? Tutkimusaineistona käytetään 43 ainekirjoitelmaa, joista 21 on kielikylpyoppilaiden kirjoittamia ja 22 perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden kirjoittamia. Aineisto analysoidaan performanssianalyysin ja kvantitatiivisen analyysin avulla. Teoriapohjan työlle muodostavat käsitteet toinenkieli, oppijakieli, perinteinen ruotsinopetus, A2- ruotsi sekä kielikylpyopetus. Tämän lisäksi teoriapohja muodostuu lauseiden oppimiseen liittyvästä tutkimuksesta koskien toisenkielen oppimista sekä ruotsin lauseopista. Tulokset osoittavat kielikylpyoppilaiden ja perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden välillä olevan eroja ja samankaltaisuuksia, joskin eroja löytyy enemmän. Oppilasryhmien välisiä samankaltaisuuksia ovat molempien ryhmien kirjoitelmissa esiintyvät ensimmäisen ja toisen asteen sivulauseet, päälauseiden suosiminen ensimmäisen asteen sivulauseiden sijaan, ensimmäisen asteen sivulauseiden suosiminen toisen asteen sivulauseiden sijaan, lauseiden määrä ja pituus sekä päälauseista koostuvien virkkeiden suosiminen pää- ja sivulauseista koostuviin virkkeiden sijaan. Eroja löytyy useita. Kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän sivulauseita sekä pää- ja sivulauseesta koostuvia virkkeitä. Perinteiseen opetukseen osallistuneet käyttävät enemmän päälauseita, heidän kirjoitelmissaan esiintyy kolmannen asteen sivulauseita sekä enemmän virkkeitä ja heidän virkkeensä koostuvat todennäköisemmin vain päälauseista. Perinteiseen opetukseen osallistuneet tekevät enemmän virheitä lauseiden muodostuksessa ja systemaattisia virheitä esiintyy myös enemmän. Kielikylpyoppilaiden kirjoitelmat sisältävät virheettömämpää lauseiden käyttöä ja kirjoitelmien joukosta löytyy täysin virheettömiä kirjoitelmia. Muut tutkimustulokset koskevat syvällisempää analyysia lauseiden käytöstä. Molemmat oppilasryhmät suosivat väitelauseita ja sivulausetyypeistä kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän relatiivi- ja että - sivulauseita. Perinteiseen opetukseen osallistuneet suosivat adverbiaalisia sivulauseita sekä epäsuoria kysymyslauseita, minkä lisäksi heidän kirjoitelmissaan esiintyy enemmän päälauseita sisältäviä virkerakenteita, yhdestä lauseesta koostuvia, lyhyitä virkkeitä sekä virkkeitä, joissa sivulause on sijoitettu joko ennen tai jälkeen päälausetta. Kielikylpyoppilaiden kirjoitelmissa esiintyy enemmän pää- ja sivulauseesta koostuvia virkkeitä, kahden lauseen virkkeitä sekä virkkeitä, joissa sivulause on sijoitettu päälauseen väliin. Yleisimmät sivulauseiden funktiot ovat samat molemmilla oppilasryhmillä, joskin perinteiseen opetukseen osallistuvat käyttävät sivulauseita enemmän predikatiivin määritteenä ja kielikylpyoppilaat adverbiaalin määritteenä. Kielikylpyoppilaat hallitsevat käänteisen sanajärjestyksen paremmin ja heidän kirjoitelmissaan esiintyy enemmän lauseita, joissa lauseen aloittaa muu kuin subjekti. Tulosten perusteella kielikylpyoppilaat hallitsevat ruotsin lauseopin paremmin ja heidän kielenkäyttönsä on monimuotoisempaa, minkä vuoksi heidän ruotsinkielen taitojensa voidaan olettaa olevan korkeammalla tasolla perinteiseen opetukseen osallistuneisiin oppilaisiin verrattuna.
-
(2016)Tässä työssä tutkitaan kielikylpyoppilaiden ja perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden oppilaiden kielenkäytön eroja ja samankaltaisuuksia lauseiden käytön tasolla. Tutkimuskysymykset ovat seuraavia: Millaista lauseiden käyttö on kielikylpyoppilaiden ja perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden oppilaiden välillä? Onko lauseiden käytön välillä eroja tai samankaltaisuuksia oppilasryhmien välillä? Millaisia erot ja samankaltaisuudet ovat näiden oppilasryhmien välillä? Tutkimusaineistona käytetään 43 ainekirjoitelmaa, joista 21 on kielikylpyoppilaiden kirjoittamia ja 22 perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden kirjoittamia. Aineisto analysoidaan performanssianalyysin ja kvantitatiivisen analyysin avulla. Teoriapohjan työlle muodostavat käsitteet toinenkieli, oppijakieli, perinteinen ruotsinopetus, A2- ruotsi sekä kielikylpyopetus. Tämän lisäksi teoriapohja muodostuu lauseiden oppimiseen liittyvästä tutkimuksesta koskien toisenkielen oppimista sekä ruotsin lauseopista. Tulokset osoittavat kielikylpyoppilaiden ja perinteiseen ruotsinopetukseen osallistuneiden välillä olevan eroja ja samankaltaisuuksia, joskin eroja löytyy enemmän. Oppilasryhmien välisiä samankaltaisuuksia ovat molempien ryhmien kirjoitelmissa esiintyvät ensimmäisen ja toisen asteen sivulauseet, päälauseiden suosiminen ensimmäisen asteen sivulauseiden sijaan, ensimmäisen asteen sivulauseiden suosiminen toisen asteen sivulauseiden sijaan, lauseiden määrä ja pituus sekä päälauseista koostuvien virkkeiden suosiminen pää- ja sivulauseista koostuviin virkkeiden sijaan. Eroja löytyy useita. Kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän sivulauseita sekä pää- ja sivulauseesta koostuvia virkkeitä. Perinteiseen opetukseen osallistuneet käyttävät enemmän päälauseita, heidän kirjoitelmissaan esiintyy kolmannen asteen sivulauseita sekä enemmän virkkeitä ja heidän virkkeensä koostuvat todennäköisemmin vain päälauseista. Perinteiseen opetukseen osallistuneet tekevät enemmän virheitä lauseiden muodostuksessa ja systemaattisia virheitä esiintyy myös enemmän. Kielikylpyoppilaiden kirjoitelmat sisältävät virheettömämpää lauseiden käyttöä ja kirjoitelmien joukosta löytyy täysin virheettömiä kirjoitelmia. Muut tutkimustulokset koskevat syvällisempää analyysia lauseiden käytöstä. Molemmat oppilasryhmät suosivat väitelauseita ja sivulausetyypeistä kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän relatiivi- ja että - sivulauseita. Perinteiseen opetukseen osallistuneet suosivat adverbiaalisia sivulauseita sekä epäsuoria kysymyslauseita, minkä lisäksi heidän kirjoitelmissaan esiintyy enemmän päälauseita sisältäviä virkerakenteita, yhdestä lauseesta koostuvia, lyhyitä virkkeitä sekä virkkeitä, joissa sivulause on sijoitettu joko ennen tai jälkeen päälausetta. Kielikylpyoppilaiden kirjoitelmissa esiintyy enemmän pää- ja sivulauseesta koostuvia virkkeitä, kahden lauseen virkkeitä sekä virkkeitä, joissa sivulause on sijoitettu päälauseen väliin. Yleisimmät sivulauseiden funktiot ovat samat molemmilla oppilasryhmillä, joskin perinteiseen opetukseen osallistuvat käyttävät sivulauseita enemmän predikatiivin määritteenä ja kielikylpyoppilaat adverbiaalin määritteenä. Kielikylpyoppilaat hallitsevat käänteisen sanajärjestyksen paremmin ja heidän kirjoitelmissaan esiintyy enemmän lauseita, joissa lauseen aloittaa muu kuin subjekti. Tulosten perusteella kielikylpyoppilaat hallitsevat ruotsin lauseopin paremmin ja heidän kielenkäyttönsä on monimuotoisempaa, minkä vuoksi heidän ruotsinkielen taitojensa voidaan olettaa olevan korkeammalla tasolla perinteiseen opetukseen osallistuneisiin oppilaisiin verrattuna.
Now showing items 1-7 of 7