Browsing by Subject "Kongo"

Tutkielma koskee Yhdysvaltojen interventiota Kongon demokraattiseen tasavaltaan vuosina 1960–1961. Tutkielma selvittää Yhdysvaltojen presidentti Dwight D. Eisenhowerin hallinnon motivaatioita, tavoitteita ja toimintaa Kongon kriisin ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tutkielman metodina on perinteinen kvalitatiivinen tekstianalyysi ja lähdekriittinen lähestyminen. Tutkimuskirjallisuudesta eniten on hyödynnetty aiempaa Yhdysvaltojen roolia kriisissä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on hyödynnetty myös kylmän sodan interventioita ja neokolonialismia käsittelevää kirjallisuutta. Näiden lisäksi on hyödynnetty tutkimuskirjallisuutta koskien Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatiota käsitteleviä teoksia, sekä Kongon historiaa käsitteleviä yleisteoksia. Alkuperäislähteitä tutkielmassa on hyödynnetty useammasta lähteestä. Tärkeimpiä ovat Yhdistyneiden kansakuntien arkistolähteet, Yhdysvaltojen ulkoministeriön, presidentin kanslian, suurlähetystöjen ja muiden hallinnon osien dokumentteja kokoavat Foreign Relations of the United States -sarjat. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty mm. CIA:n arkistolähteitä ja tärkeiden toimijoiden muistelmateoksia. Yhdysvaltojen interventiota Kongon kriisiin motivoi ensisijaisesti kylmän sodan patoamispolitiikan edistäminen. Yhdysvallat pyrki estämään Kongon demokraattisen tasavallan ajautumista Neuvostoliiton etupiiriin tai kommunistisen hallinnon alaisuuteen. Toissijaisena motivaationa ovat saattaneet toimia Eisenhowerin hallinnon korkea-arvoisten virkamiesten ja Yhdysvaltojen valtion taloudelliset intressit Kongon demokraattisen tasavallan merkittäviin luonnonresursseihin. Yhdysvaltojen ensisijaisena tavoitteena oli yhtenäinen Kongon demokraattinen tasavalta antikommunistisen ja länsimielisen hallinnon alaisuudessa. Yhdysvaltojen toissijaisena tavoitteena oli säilyttää Kongon demokraattisen tasavallan rikkain provinssi Katanga lännen etupiirissä, jos ensisijainen tavoite osoittautuisi mahdottomaksi. Yhdysvallat toimi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi diplomaattisin ja salaisin keinoin. Diplomaattiset keinot olivat ensisijaisesti YK:n rauhanturvaoperaation kontrolloiminen. Kontrollointi tapahtui yhteistyöllä pääasiassa yhtenenvän näkemyksen omaavan YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin ja tämän avustajien kanssa. Tilanteissa, joissa YK:n johto ja Yhdysvallat eivät omanneet yhtenevää näkemystä, Yhdysvallat pyrki painostamaan YK:n johtoa. Salaiset toimet koostuivat CIA:n operaatioista Kongon demokraattisen tasavallan sisällä, joilla Yhdysvallat pyrkivät edistämään tavoitteitaan. Operaatioihin kuului yritykset syrjäyttää tai murhata Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri Patrice Lumumba.

Tutkielma käsittelee suomalaisen Aksel Leppäsen ensimmäistä matkaa Belgian Kongoon 1913-1916. Hän toimi Kongossa Belgian valtion palveluksessa koneenhoitajana jokilaivoilla ja piti henkilökohtaista päiväkirjaa kokemuksistaan. Tutkielman pääasiallinen lähde on Aksel Leppäsen päiväkirja välillä 1913-1916. Muina lähteinä on otos Henry Morton Stanleyn, Joseph Conradin ja Aarne Koskisen aikalaiskirjallisuudesta sekä Leppäsen leikevihon nimimerkkien Ambulant ja K.P. suomalaiset lehtileikkeet. Tärkein tutkimuskirjallisuus on Frits Andersenin The Dark Continent? ja Daniel M. Mengaran Images of Africa. Tutkin Leppäsen päiväkirjoista välittyvää kuvaa Kongon luonnosta ja vertaan sitä muuhun eurooppalaisen aikalaiskirjallisuuden luontokuvailuun. Erityisesti pyrin selvittämään, eroaako Leppäsen luontokuvaus eurooppalaisen aikalaiskirjallisuuden tavasta esittää Kongon luontoa. Leppäsen päiväkirjoista nousee esiin neljä luontokuvauksen teemaa: Joki, joen eläimet, metsä ja ilmasto. Vertaan näiden teemojen puitteissa Leppäsen luontokuvausta muuhun eurooppalaiseen aikalaiskirjallisuuteen. Eurooppalainen aikalaiskirjallisuus pyrkii luomaan Kongon luonnosta ja ympäristöstä kuvaa erittäin vaarallisena. Niissä eläimet, ympäristö ja ilmasto kuvataan poikkeuksetta negatiiviseen sävyyn. Leppäsen luontokuvaus poikkeaa tästä merkittävästi. Leppäselle luonto ja sen eläimet ovat vastapaino raskaalle, monotoniselle ja väkivaltaiselle Belgian Kongon kolonialistiselle arjelle. Erityisesti Kongon metsien kuvaus poikkeaa Leppäsen päiväkirjassa täysin tavallisesta eurooppalaisen aikalaiskirjallisuuden kuvauksesta.