Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Kotimaa"

Sort by: Order: Results:

  • Juutila, Markus (2021)
    Tutkimuksessani tarkastelen jatkosodan hyökkäysvaihetta Kotimaa- ja Aamun Koitto-lehdissä. Aikarajaukseni on 25.6.1941–6.12.1941, joka käsittää kokonaisuudessa jatkosodan hyökkäysvaiheen. Käyn tuona aikana ilmestyneet lehtien numerot läpi systemaattisesti. Kotimaata julkaistiin kahdesti viikossa ja Aamun Koittoa pääsääntöisesti kahdesti kuussa. Tutkimukseni on metodisesti historiallis-kvalitatiivinen, jossa lehtikirjoituksia tutkitaan laadullisen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkin miten hyökkäysvaihetta tai siihen liittyviä tapahtumia lehdissä käsitellään.Tarkoituksenani on löytää lehtiä erottavia ja yhdistäviä tekijöitä. Sodan syttyessä molemmat lehdet asettuivat Suomessa vallinneen yleisen mielipiteen taakse: Neuvostoliitto oli hyökkääjä ja Suomi viaton uhri. Aseveljeyttä Saksan kanssa lehdissä ei koettu ongelmaksi. Kotimaa oli selkeästi saksalaismyönteinen. Aamun Koitto suhtautui saksalaisiin neutraalisti. Ristiretkiretoriikka löysi tiensä molempiin lehtiin. Se ei kuitenkaan noussut yhtä merkittävään asemaan, verrattaessa esimerkiksi yksityisten pappien kirjoituksiin. Molemmat lehdet olivat selkeästi rankentamassa Suur-Suomea, tästä kertoo lehtien suhtautuminen Vuokkiniemen kansalaiskokoukseen ja Tarton rauhan rajan ylitykseen. Lehdet olivat koko hyökkäysvaiheen ajan hyvin bolsevistivastaisia ja tätä suhtautumista ennestään syvensi takaisin vallatun Karjalan kirkkojen, hautausmaiden ja muiden kirkollisten kohteiden tuho, joista molemmat lehdet julkaisivat kirjoituksia. Kysymys itäkarjalaisten kirkollisesta huollosta nousi lehdissä syyskuukausien suurimmaksi puheenaiheeksi. Aamun Koitto puolusti ortodoksisen kirkon etuoikeutta toimia alueella. Kotimaa hyväksyi ortodoksien toiminnan Itä-Karjalassa, mutta puolusti myös luterilaisten oikeutta toimia alueella. Aamun Koitto hyväksyi luterilaisten toiminnan ainoastaan ennestään luterilaisen väestön keskuudessa, Kotimaa painotti molempien kirkkojen oikeutta toimia Itä-Karjalassa omien mahdollisuuksiensa mukaan. Alkutalven kuukausina Aamun Koitto jatkoi Itä-Karjalan alueen kirkollisten ratkaisujen kritisointia. Erityisesti tunnustuksettomuuden aika ja uudet kasteohjeet aiheuttivat lehdessä vastustusta. Kotimaa puolestaan keskittyi enemmän yhteiskunnan moraalisen rappion kritisointiin ja kirkollinen uutisointi oli sävyltään melko neutraalia. Molemmat lehdet toimivat tutkimusaikana profiiliensa mukaisesti. Aamun Koitto on ortodoksisen kirkon äänenkannattaja ja keskittyi kirjoituksissaan pitkälti käsittelemään ortodoksista kirkkoa ja uskoa. Kotimaa oli profiililtaan ”kristillis-yhteiskunnallinen” -lehti. Tämä näkyi tutkimusaikanani kirkollisten kirjoitusten lisäksi myös poliittisten ja yhteiskunnallisten kirjoitusten julkaisemisena sekä sotilaallisen tilanteen tarkkana seuraamisena.
  • Juutila, Markus (2021)
    Tutkimuksessani tarkastelen jatkosodan hyökkäysvaihetta Kotimaa- ja Aamun Koitto-lehdissä. Aikarajaukseni on 25.6.1941–6.12.1941, joka käsittää kokonaisuudessa jatkosodan hyökkäysvaiheen. Käyn tuona aikana ilmestyneet lehtien numerot läpi systemaattisesti. Kotimaata julkaistiin kahdesti viikossa ja Aamun Koittoa pääsääntöisesti kahdesti kuussa. Tutkimukseni on metodisesti historiallis-kvalitatiivinen, jossa lehtikirjoituksia tutkitaan laadullisen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkin miten hyökkäysvaihetta tai siihen liittyviä tapahtumia lehdissä käsitellään.Tarkoituksenani on löytää lehtiä erottavia ja yhdistäviä tekijöitä. Sodan syttyessä molemmat lehdet asettuivat Suomessa vallinneen yleisen mielipiteen taakse: Neuvostoliitto oli hyökkääjä ja Suomi viaton uhri. Aseveljeyttä Saksan kanssa lehdissä ei koettu ongelmaksi. Kotimaa oli selkeästi saksalaismyönteinen. Aamun Koitto suhtautui saksalaisiin neutraalisti. Ristiretkiretoriikka löysi tiensä molempiin lehtiin. Se ei kuitenkaan noussut yhtä merkittävään asemaan, verrattaessa esimerkiksi yksityisten pappien kirjoituksiin. Molemmat lehdet olivat selkeästi rankentamassa Suur-Suomea, tästä kertoo lehtien suhtautuminen Vuokkiniemen kansalaiskokoukseen ja Tarton rauhan rajan ylitykseen. Lehdet olivat koko hyökkäysvaiheen ajan hyvin bolsevistivastaisia ja tätä suhtautumista ennestään syvensi takaisin vallatun Karjalan kirkkojen, hautausmaiden ja muiden kirkollisten kohteiden tuho, joista molemmat lehdet julkaisivat kirjoituksia. Kysymys itäkarjalaisten kirkollisesta huollosta nousi lehdissä syyskuukausien suurimmaksi puheenaiheeksi. Aamun Koitto puolusti ortodoksisen kirkon etuoikeutta toimia alueella. Kotimaa hyväksyi ortodoksien toiminnan Itä-Karjalassa, mutta puolusti myös luterilaisten oikeutta toimia alueella. Aamun Koitto hyväksyi luterilaisten toiminnan ainoastaan ennestään luterilaisen väestön keskuudessa, Kotimaa painotti molempien kirkkojen oikeutta toimia Itä-Karjalassa omien mahdollisuuksiensa mukaan. Alkutalven kuukausina Aamun Koitto jatkoi Itä-Karjalan alueen kirkollisten ratkaisujen kritisointia. Erityisesti tunnustuksettomuuden aika ja uudet kasteohjeet aiheuttivat lehdessä vastustusta. Kotimaa puolestaan keskittyi enemmän yhteiskunnan moraalisen rappion kritisointiin ja kirkollinen uutisointi oli sävyltään melko neutraalia. Molemmat lehdet toimivat tutkimusaikana profiiliensa mukaisesti. Aamun Koitto on ortodoksisen kirkon äänenkannattaja ja keskittyi kirjoituksissaan pitkälti käsittelemään ortodoksista kirkkoa ja uskoa. Kotimaa oli profiililtaan ”kristillis-yhteiskunnallinen” -lehti. Tämä näkyi tutkimusaikanani kirkollisten kirjoitusten lisäksi myös poliittisten ja yhteiskunnallisten kirjoitusten julkaisemisena sekä sotilaallisen tilanteen tarkkana seuraamisena.