Browsing by Subject "Kotimaa-lehti"

Tutkin tässä tutkielmassani Kotimaa-lehden julkituomia legitimointikeinoja Suvivirttä kohtaan vuosina 2013 ̶ 2014. Tutkimani Kotimaa-lehti tulkitsee itsensä lehden omalla kotisivullaan kristillis-yhteiskunnalliseksi viikkosanomalehdeksi. Kotisivuillaan samalla lehti tuo julki tulkintansa mukaan, että sitä on kutsuttu kirkon epäviralliseksi äänenkannattajaksi. Lehti ilmestyy kerran viikossa. Kotimaa-lehden mukaan, sillä on 23 000 tilaajaa ja 50 000 Viikkolukijaa. Samalla on huomattavaa, että lehti on useiden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tilaama, jolloin sen lukijoihin voidaan laskea samalla kirkon useat työntekijät. Kotimaa-lehti on perustettu vuotena 1905. Tutkimusajankohtani olen tarkentanut aikavälille 21.2.2013 ̶ 22.5.2014. Tuon tässä tutkielmassani julki kaikki artikkelit, jotka perustuvat tutkimuskysymykseeni toimivaan Suvivirren legitimointiin liittyvään tematiikkaan Kotimaa-lehdessä. Kyseisenä työni tutkimusajankohtana tutkimani Suvivirsi tuodaan julki toimittajien toimesta vuotena 2013 kahdeksassa ilmestyneessä numerossa. Vuotena 2014 Suvivirsi mainitaan puolestaan kuudessa ilmestyneessä lehden numerossa aikarajaukseni huomioon ottaen. Suvivirren legitimoinnilla viittaan tässä tutkielmassani Kotimaa-lehden oikeutuskeinoihin Suvivirttä kohtaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyseiset oikeutuskeinot näyttäytyvät tutkimissani artikkeleissa kansallisen identiteetin valossa ja samalla osana suomalaista kristinuskoa. Artikkelit voidaan tulkita toimittajien käyttämissä diskursseissa kristilliseen yhtenäiskulttuuriin liittyviksi tekijöiksi Suvivirren kautta. Samalla Suvivirsi legitimoidaan osaksi suomalaista kulttuuria, johon traditio linkittyy enemmistön uskonnon kautta. Sama enemmistön uskonto- ja kulttuuri linkittyvät tutkimukseni loppupuolella keskusteluun uskonnonvapaudesta ja Suvivirren asemasta, joita Kotimaa-lehti perustelee positiivisen uskonnonvapauden kautta. Tässä työssäni tutkimani Suvivirsi on saanut osakseen laajempaa kansalaiskeskustelua tämän tutkielmani tutkimusajankohtana vuosina 2013 ̶ 2014. Samalla työni linkittyy osaksi laajempaa kansalaiskeskustelua Suvivirren asemasta osana koulumaailmaa. On samalla huomioitavaa, että tutkimani Kotimaa-lehti profiloituu kristinuskoon liittyväksi viikkojulkaisuksi. Vaikkakin lehti tuo vahvoja kristillisiä yhtymäkohtia toimittajiensa kautta, lehden pyrkimyksenä on samalla osallistua samalla laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla lehden käyttämät diskurssit Suvivirttä kohtaan ovat selkeästi puolueellisia ja vahvasti Suvivirttä puoltavia. Tutkielmani kannalta on kuitenkin huomioitavaa, että pyrkimyksenäni ei ole tutkia saako Suvivirttä laulaa suomalaisessa yhteiskunnassa, koulumaailmassa tai muihin yhteiskunnallisiin tilanteisiin liittyvissä asianyhteyksissä. Tutkimukseni fokuksena ovat sen sijaan keinot, joilla tutkimaani Suvivirttä puolustetaan Kotimaa-lehden mielikuvayhteisössä. Kotimaa-lehden mielikuvayhteisö on nimittäin selkeästi kristillisesti puolueellinen ja kyseisen mielikuvayhteisön jäseniin vaikuttava. Vaikkakin tutkimuskohteenani toimiva Suvivirsi näyttäytyy selkeästi puolueellisesti lehden käyttämissä diskursseissa, eivät kyseiset diskurssit kuitenkaan vaikuta negatiivisesti työni tutkimustuloksiini rajattuna tutkimusajankohtana. Oman tutkimukseni kannalta näen sen sijaan Kotimaa-lehden puolueellisuuden positiivisena seikkana tutkimusaiheeni kannalta. Samalla Kotimaa-lehden puolueellisuus mahdollistaa tämän työni fokuksen.

Tutkimuksessani analysoin Kotimaa-lehden kirjoituksia Venäjästä vuosina 1905–1917. Päätutkimuskysymykseni on, millä tavalla Kotimaa-lehti käsitteli Venäjää kirjoituksissaan vuosina 1905–1917. Selvitän, minkälaiset teemat ja tapahtumat Kotimaa nosti kirjoituksissaan esiin. Samalla tarkastelen, millä tavalla Kotimaa suhtautui Venäjään ja venäläisiin. Lisäksi selvitän tutkimuksessani, minkälaisia muutoksia Venäjään liittyvissä kirjoituksissa on tutkimusaikana huomattavissa ja minkälaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin käänteisiin ne liittyivät. Lähteenäni käytän Kotimaa-lehteä. Tutkimukseni osoittaa, että ensimmäisinä julkaisuvuosinaan Kotimaa kiinnitti erityistä huomiota lähetystyöhön Venäjällä. Tähän vaikutti ensimmäinen päätoimittaja Pekka Brofeldt, joka edusti allianssihenkistä herätyskristillisyyttä. Kotimaa näki lähetystyön ratkaisuna Venäjän sekasortoiseen tilanteeseen. Kotimaa antoi kirjoituksissaan venäläisistä yksipuolisen kuvan: he näyttäytyivät kirjoituksissa yksinomaan hädänalaisina ja kärsivinä. Lähteitteni perusteella voi sanoa, että Kotimaan asennoituminen venäläisiä kohtaan oli ajoittain ylemmyydentuntoinen. Erimielisyydet Kotimaan linjasta johtivat päätoimittajan vaihtumiseen. Uuden päätoimittajan myötä yhteiskunnalliset aiheet näkyivät Kotimaassa. Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että Kotimaa oli kiinnostunut Venäjän asioista silloin, kun niillä oli selvästi merkitystä Suomen tilanteeseen. Erityisesti tämä näkyi yleisvaltakunnallisen lainsäädäntöjärjestyksen seikkaperäisessä käsittelyssä vuosina 1909 ja 1910. Keisari oli Kotimaan sivuilla useasti esillä. Kotimaan ensimmäisinä vuosina keisariperheeseen suhtauduttiin kiinnostuneesti ja arvostavasti. Ensimmäisen maailmansodan myötä keisarin suosio väheni myös Suomessa. Keisarin vierailu Suomeen maaliskuussa 1915 sai viileän vastaanoton. Kotimaan kuvaus vierailusta oli kuitenkin yhtä myönteinen kuin ennenkin. Sotasensuuri vaikutti kirjoitusten sävyyn. Helmikuun vallankumouksessa 1917 keisari luopui vallastaan ja tilalle tuli porvarillinen väliaikainen hallitus. Kotimaa otti muutoksen iloiten vastaan ja esitti myönteisiä arvioita tulevaisuudesta. Lokakuun vallankumouksessa Kotimaan kanta oli täysin päinvastainen. Bolševikkien nousu valtaan aiheutti Kotimaassa huolta. Tutkimukseni osoittaa, että vaikka Kotimaan oli ohjelmansa mukaan tarkoitus olla puoluepolitiikasta irrallaan, oli siinä silti nähtävissä kielteisyys sosialistisia puolueita ja etenkin bolševikkeja kohtaan. Tähän vaikutti erityisesti sosialistien uskonnonvastaisuus.