Browsing by Subject "Kouluvalinta"

This study focused on school choice. School choice refers to a policy that allows families to choose school for their children. In Finland, school choice usually means a choice between a general class and a class with special emphasis. The research question of this study was: What predicts choosing a class with special emphasis in elementary school? Previous studies have shown that a child’s school choice is correlated with especially mother’s level of education and child’s school grades. Choosing a class with special emphasis is more common among children whose mothers have higher education and among children who have received better school grades. Also, choosing a class with special emphasis seems to be more common among children whose fathers have higher education and among families with higher income level. The research data consisted of Learning to Learn Assessment Data gathered by Centre of Educational Assessment during the years 2007, 2010 and 2013. Logistic regression analysis was used to find predictive factors. Variables sex, mother’s level of education, father’s level of education, teacher’s evaluation of inventive abilities and teacher’s evaluation of working skills were considered as potential predictive factors. Results showed that teacher’s higher evaluation of pupil’s inventive abilities and mother’s higher level of education predicted choosing a class with special emphasis. These variables predicted 7–8 percent of the choice. In addition, the results showed that choosing a class with special emphasis was more common among children whose fathers had higher education. Furthermore, girls attended a class with special emphasis statistically more than boys. Teacher’s evaluation of working skills was not correlated with choosing a class with special emphasis. In addition, the results showed that if we examine the group of children in a class with special emphasis and the group of children in a general class, the children in the class with special emphasis have clearly more often highly educated parents than the children in general class. The results of this study provide more information about choosing a class with special emphasis in elementary school. In general, research information about school choices can be utilized when planning education policies and decisions.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Koulujen välinen eriytyminen on herättänyt huolta monien tahojen toimesta. Koulujen eriytyminen perustuu etniseen ja sosioekonomiseen taustaan. Koulujen eriytyminen nähdään vaarantavan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen. Kouluvalinnan taustalla voidaan nähdä olevan uusliberalistinen koulutuspolitiikka, joka korostaa muun muassa vapauden ja tehokkuuden ihanteita. Koulutus nähdään inhimillisenä pääomana, joka tuottaa taloudellista voittoa yksilölle ja laajemmin koko kansantaloudelle. Uusliberalismin mukainen kilpailullisuus näkyy vanhempien tavoitteena tarjota lapsille opiskelupaikka ”hyvämaineisessa” koulussa, jossa havaitaan korkeita oppimistuloksia. Painotettuun opetukseen osallistuminen nähdään mahdollisuutena kehittää yksilöllisiä taitoja ja varmistaa haastavan koulutien toteutuminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin kouluvalinnasta käytävää keskustelua uutismediassa. Tutkimuskysymykseni on seuraava: millaisia argumentteja kouluvalinnan puolesta ja vastaan voidaan löytää uutismediasta? Toteutin tutkimuksen retorisen diskurssianalyysin keinoin. Retorinen diskurssianalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka tutkii kielenkäytön keinoja, joiden avulla kohdeyleisö pyritään vakuuttelemaan ja suostuttelemaan, jonkin todellisuuskuvan taakse. Analyysissa erottelin aineistossa esiintyneitä argumentteja, muodostin toistuvista teemoista diskursseja ja analysoin niissä käytettyjä argumentoinnin keinoja. Aineistonani on 18 Helsingin Sanomissa julkaistuja uutisartikkelia, jotka olivat julkaistu vuonna 2023. Muodostin aineiston pohjalta kolme diskurssia, jotka olivat segregaation todellisten syiden pohtiminen, arvoperustainen argumentaatio ja vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottaminen. Diskurssit kuvaavat aineistossani yleisesti esiintyneitä puhetapoja. Segregaation todellisten syiden pohdinnan diskurssissa koulujen välisen eriytymisen syyksi nähtiin alueellinen eriytyminen, lähikoulujen turvallisuutta uhkaavat ongelmat sekä vieraskielisten oppilaiden suuret osuudet tietyissä kouluissa. Arvoperustaisen argumentoinnin diskurssissa puolustettiin sekä lähikoulua että painotettua opetusta. Diskurssissa korostettiin arvoja, hyötyjä ja haittoja sekä moraalisia velvollisuuksia vanhempana ja kansalaisena. Vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottamisen diskurssissa esiintyi vastahakoisuutta painotettujen luokkien lakkauttamiselle, mikä herätti keskustelun muista koulujen välisten eriytymisen estämisen keinoista. Tutkimuksen tulokset ilmentävät uusliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia kansalaisten ajattelussa. Koulutusvalinnoissa tavoitellaan lahjakkuuksien tukemista, yksilöllisyyttä ja hyvää koulumenestystä pyrkimällä välttämään huonomaineisia kouluja.