Browsing by Subject "Kuusi"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2021)Suomessa metsien tutkimus painottuu talousmetsiin, vaikka 13 % Suomen metsistä on suojeltuja. Luonnontilaisten metsien kasvun ymmärtäminen on tärkeää metsien hiilensidonnan ja biomassan tuotannon ymmärtämisen kannalta verrattuna talousmetsiin. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia kuusen (Picea abies) kasvun ajallista muutosta luonnontilaisissa kuusivaltaisissa metsissä ja selvittää syitä mahdolliselle kasvun muutokselle. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin luonnontilaisten metsien kuusen kasvuun vaikuttavista tekijöistä ja vertaamaan kasvun muutosta talousmetsien kasvun muutokseen. Kuusen kasvua luonnontilaisissa metsissä tarkasteltiin 25:llä koealalla vuosien 1991–2019 välillä mittaamalla koealat kolmena eri ajankohtana. Mittausten välille saatiin kaksi erillistä kasvun tarkastelujaksoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuusten nettoperustuotantoa (NPP = net primary productivity) ja tilavuutta metsikkötasolla ja niiden muutosta eri tarkastelujaksojen välillä. Puiden tilavuus ja NPP:n laskemiseen käytetty puiden biomassan muutos saatiin käyttämällä kuusen tilavuusmallia sekä biomassamalleja. NPP:n ja tilavuuden muutoksen syitä tarkasteltiin koealojen maantieteellisen sijainnin ja kasvuolosuhteiden, metsän kuolleisuuden ja latvuspeittävyyden kannalta. Luonnontilaisten metsien kuusen NPP kasvoi keskimäärin 0,02 kg C/m2/v tämän tutkimuksen mittausten aikana, joka tarkoittaa ~11 % NPP:n kasvua 1991–2019. Kuusten tilavuus kasvoi tarkastelujaksolla 1 (1991–2007) 2,3 m3/ha/v ja tarkastelujaksolla 2 (2007–2019) 3,0 m3/ha/v. Metsän latvuspeittävyydellä tai puiden vuosittaisella kuolleisuudella ei havaittu olevan korrelaatiota kuusten NPP:n tai tilavuuden muutokseen. Kuusten tilavuus kasvoi molemmilla tarkastelujaksoilla voimakkaammin eteläisemmillä koealoilla verrattuna pohjoisempiin. Kuusten NPP ja tilavuus on tutkimuksen perusteella kasvanut luonnontilaisissa metsissä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kuusten NPP ja tilavuuden kasvun muutos on ollut suurempaa pohjoisemmissa luonnontilaisissa metsissä verrattuna eteläisempiin. Tilavuuden kasvu on keskimäärin yhtä suurta kuin vanhoissa talousmetsissä. NPP:n ja tilavuuden muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa ainakin metsän maantieteellinen sijainti. Metsien rakenteellinen muutos ei tämän tutkimuksen perusteella vaikuta puuston kasvun muutoksen. Luonnontilaisten metsien monimuotoinen rakenne tuo haasteita puuston muutoksen tarkasteluun ja puiden kasvun muutoksen ymmärtämiseksi vaadittaisiin mahdollisesti tarkempaa tarkastelua metsän rakenteesta.
-
(2021)Suomessa metsien tutkimus painottuu talousmetsiin, vaikka 13 % Suomen metsistä on suojeltuja. Luonnontilaisten metsien kasvun ymmärtäminen on tärkeää metsien hiilensidonnan ja biomassan tuotannon ymmärtämisen kannalta verrattuna talousmetsiin. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia kuusen (Picea abies) kasvun ajallista muutosta luonnontilaisissa kuusivaltaisissa metsissä ja selvittää syitä mahdolliselle kasvun muutokselle. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin luonnontilaisten metsien kuusen kasvuun vaikuttavista tekijöistä ja vertaamaan kasvun muutosta talousmetsien kasvun muutokseen. Kuusen kasvua luonnontilaisissa metsissä tarkasteltiin 25:llä koealalla vuosien 1991–2019 välillä mittaamalla koealat kolmena eri ajankohtana. Mittausten välille saatiin kaksi erillistä kasvun tarkastelujaksoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuusten nettoperustuotantoa (NPP = net primary productivity) ja tilavuutta metsikkötasolla ja niiden muutosta eri tarkastelujaksojen välillä. Puiden tilavuus ja NPP:n laskemiseen käytetty puiden biomassan muutos saatiin käyttämällä kuusen tilavuusmallia sekä biomassamalleja. NPP:n ja tilavuuden muutoksen syitä tarkasteltiin koealojen maantieteellisen sijainnin ja kasvuolosuhteiden, metsän kuolleisuuden ja latvuspeittävyyden kannalta. Luonnontilaisten metsien kuusen NPP kasvoi keskimäärin 0,02 kg C/m2/v tämän tutkimuksen mittausten aikana, joka tarkoittaa ~11 % NPP:n kasvua 1991–2019. Kuusten tilavuus kasvoi tarkastelujaksolla 1 (1991–2007) 2,3 m3/ha/v ja tarkastelujaksolla 2 (2007–2019) 3,0 m3/ha/v. Metsän latvuspeittävyydellä tai puiden vuosittaisella kuolleisuudella ei havaittu olevan korrelaatiota kuusten NPP:n tai tilavuuden muutokseen. Kuusten tilavuus kasvoi molemmilla tarkastelujaksoilla voimakkaammin eteläisemmillä koealoilla verrattuna pohjoisempiin. Kuusten NPP ja tilavuus on tutkimuksen perusteella kasvanut luonnontilaisissa metsissä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kuusten NPP ja tilavuuden kasvun muutos on ollut suurempaa pohjoisemmissa luonnontilaisissa metsissä verrattuna eteläisempiin. Tilavuuden kasvu on keskimäärin yhtä suurta kuin vanhoissa talousmetsissä. NPP:n ja tilavuuden muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa ainakin metsän maantieteellinen sijainti. Metsien rakenteellinen muutos ei tämän tutkimuksen perusteella vaikuta puuston kasvun muutoksen. Luonnontilaisten metsien monimuotoinen rakenne tuo haasteita puuston muutoksen tarkasteluun ja puiden kasvun muutoksen ymmärtämiseksi vaadittaisiin mahdollisesti tarkempaa tarkastelua metsän rakenteesta.
-
(2014)Kryopreservaatio on tekniikka, jossa elävää materiaalia säilötään nestetyppeen. Oikeilla suoja-ainepitoisuuksilla saadaan materiaali selviämään äärimmäisestä lämpötilasta ja kasvamaan myös sulatuksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa etsittiin parempaa menetelmää kuusen alkiontuottokykyisen solukon kryopreservointiin. Kuusen alkiontuottokykyisen solukon säilömisellä pyritään suojaamaan arvokasta geenimateriaalia menetelmällä, joka ei vaadi toimenpiteitä säilytyksen aikana eikä aiheuta solukossa geneettisiä muutoksia. Kuusen jalostussykli vaatii useita vuosia, jonka aikana solukkoviljelmät hävittäisivät vähitellen elinkykynsä. Kryopreservaation aikana yksilöitä pystytään testaamaan kenttäolosuhteissa ja parhaimmista yksilöistä saadaan materiaalia jatkojalostukseen tai massamonistukseen. Tässä tutkielmassa tutkittiin neljää eri menetelmää, joiden avulla pyrittiin löytämään paras esikäsittely- ja esijäähdytysmenetelmä. Esikäsittelyinä olivat maljaviljely nousevassa sokeripitoisuudessa ja liemiviljely. Esijäähdytysmenetelmät edustivat kryopreservaation hitaan jäähdytyksen menetelmiä. Toiseen menetelmistä tarvittiin jäähdytykseen nestetyppeä, kun taas toinen vaati säilytystä -80°C pakastimessa. Näiden menetelmien ohella tutkittiin menetelmää, jossa esikäsittelyalustalle lisättiin myös kasvihormoni ABA:a. Lisäksi parhaaksi osoittautuneesta menetelmästä näytteiden DNA:sta tutkittiin mikrosatelliittien avulla ettei siinä tapahtunut somaklonaalista muuntelua. Näytteistä tutkittiin myös kryopreservaation mahdollista vaikutusta telomeereihin. Tutkimuksessa löytyi selvästi paras menetelmä, joka koostui maljalla esikasvatuksesta ja nestetypellä tapahtuneesta esijäähdytyksestä. Tällä menetelmällä saatiin 89 % linjoista kasvamaan uudelleen sulatuksen jälkeen. Menetelmä ei aiheuttanut somaklonaalisia muutoksia, eivätkä näytteiden telomeerit lyhentyneet kryopreservaation seurauksena.
-
(2021)Tutkimuksessa selvitetään UPM:n omistamien kuusentaimikoiden nykytilaa ja tulevaisuudenkehitystä. Tutkielman alussa kerrotaan lyhyesti metsien historian ja lehtipuuosuuden lisäämisen taustoihin vaikuttavista kehityslinjoista, jonka jälkeen vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka liittyvät kuusentaimikoiden nykytilaan ja tulevaisuuden kehitykseen. Ihmisen tarpeet metsiä ja metsien käyttöä kohtaan muuttuvat ajassa. Tällä hetkellä modernin metsätalouden tuloksena aikaansaadut kuusentaimikot ovat liian yksipuolisia. Muutokset ilmastossa haastavat nykyisten metsiköiden muutoksenkestävyyttä. Monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa metsätalouden hyväksyttävyyden kyseenalaistamista. Yhtenä osana haasteen ratkaisua pidetään lehtipuuosuuden lisäämistä kuusentaimikoissa. Lehtipuu kuusentaimikoissa monipuolistaa lajistoa ja kasvattaa metsiköiden resilienssiä. UPM on tehnyt päätöksen kaksinkertaistaa omistamiensa metsien lehtipuuosuuden. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa kolmelta eri UPM:n omistamalta tilalta Pirkanmaan alueella. Kolmelta eri tilalta kerättiin maastoaineistoa yhteensä 15 kuviolta. Kuviolta mitattiin kasvupaikka ja puustotiedot, joiden avulla puustoja kasvatettiin Motti- simulaattorilla koko kiertoajan loppuun saakka. Tutkimuksessa luotiin myös kaksi kokonaan Motti- simulaattorilla kasvatettua metsikköä, joilla istutustiheys oli alhaisempi, 1600 tainta/ha 2000 tainta/ha sijasta. Alemman istutustiheyden kasvatuksen avulla voitiin vertailla nykytilanteen taimikoiden kehitystä alhaisempaan istutustiheyteen. Tämän tutkimuksen perusteella yli 50 % valtapituudesta täyttävien koivujen osuus on keskimäärin kuusentaimikoissa 9,1 %. Koivut ovat taimikossa pieniä, joka aiheuttaa jäämisen jälkeen myöhemmässä kasvuvaiheessa. Runkoluvullisesti harvennuksissa pystytään lisäämään koivun määrää metsiköissä, mutta tilavuuden saaminen samalle tasolle on haastavaa nykyisissä kuusimetsiköissä. Koivujen tilavuutta ja kasvua taimikoissa voidaan parantaa alentamalla kuusen istutustiheyttä, jotta koivuille löytyy parempia kasvupaikkoja taimikon sisällä. Kuusen istutustiheyden pudottaminen parantaa koivujen tilavuuskasvua taimikoissa. Koivun huomioiminen paremmin kaikissa taimikonhoitovaiheessa on tärkeää lehtipuuosuuden lisäämisen kannalta.
-
(2021)Tutkimuksessa selvitetään UPM:n omistamien kuusentaimikoiden nykytilaa ja tulevaisuudenkehitystä. Tutkielman alussa kerrotaan lyhyesti metsien historian ja lehtipuuosuuden lisäämisen taustoihin vaikuttavista kehityslinjoista, jonka jälkeen vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka liittyvät kuusentaimikoiden nykytilaan ja tulevaisuuden kehitykseen. Ihmisen tarpeet metsiä ja metsien käyttöä kohtaan muuttuvat ajassa. Tällä hetkellä modernin metsätalouden tuloksena aikaansaadut kuusentaimikot ovat liian yksipuolisia. Muutokset ilmastossa haastavat nykyisten metsiköiden muutoksenkestävyyttä. Monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa metsätalouden hyväksyttävyyden kyseenalaistamista. Yhtenä osana haasteen ratkaisua pidetään lehtipuuosuuden lisäämistä kuusentaimikoissa. Lehtipuu kuusentaimikoissa monipuolistaa lajistoa ja kasvattaa metsiköiden resilienssiä. UPM on tehnyt päätöksen kaksinkertaistaa omistamiensa metsien lehtipuuosuuden. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa kolmelta eri UPM:n omistamalta tilalta Pirkanmaan alueella. Kolmelta eri tilalta kerättiin maastoaineistoa yhteensä 15 kuviolta. Kuviolta mitattiin kasvupaikka ja puustotiedot, joiden avulla puustoja kasvatettiin Motti- simulaattorilla koko kiertoajan loppuun saakka. Tutkimuksessa luotiin myös kaksi kokonaan Motti- simulaattorilla kasvatettua metsikköä, joilla istutustiheys oli alhaisempi, 1600 tainta/ha 2000 tainta/ha sijasta. Alemman istutustiheyden kasvatuksen avulla voitiin vertailla nykytilanteen taimikoiden kehitystä alhaisempaan istutustiheyteen. Tämän tutkimuksen perusteella yli 50 % valtapituudesta täyttävien koivujen osuus on keskimäärin kuusentaimikoissa 9,1 %. Koivut ovat taimikossa pieniä, joka aiheuttaa jäämisen jälkeen myöhemmässä kasvuvaiheessa. Runkoluvullisesti harvennuksissa pystytään lisäämään koivun määrää metsiköissä, mutta tilavuuden saaminen samalle tasolle on haastavaa nykyisissä kuusimetsiköissä. Koivujen tilavuutta ja kasvua taimikoissa voidaan parantaa alentamalla kuusen istutustiheyttä, jotta koivuille löytyy parempia kasvupaikkoja taimikon sisällä. Kuusen istutustiheyden pudottaminen parantaa koivujen tilavuuskasvua taimikoissa. Koivun huomioiminen paremmin kaikissa taimikonhoitovaiheessa on tärkeää lehtipuuosuuden lisäämisen kannalta.
Now showing items 1-5 of 5