Browsing by Subject "Laestadius"

Tässä tutkielmassa perehdyn Lars Levi Laestadiuksen oppiin sielusta, sen kyvyistä, sielunkykyjen keskinäisistä suhteista, sekä niiden taustalla olevasta korkeammasta voimasta. Tarkoituksenani on selvittää, miten ihminen voi saavuttaa Jumalan armon ja pelastuksen vai voiko hän niitä edes itse saavuttaa. Tutustun aiheeni kannalta olennaisin osin Laestadiuksen ajatteluun vaikuttaneisiin henkilöihin, sekä luterilaiseen oppiin, sillä Laestadius oli itse luterilainen. Lisäksi esittelen hieman yleisiä teorioita sielusta ja aiheen käsitteistä, jotta kokonaisuuden ymmärtäminen olisi helpompaa. Tutkimuksen metodina on systemaattinen analyysi ja päälähteeni on Laestadiuksen teologinen pääteos Hulluinhuonelainen. Tutkielmani lopputulos on, että ihmisen sielunkyvyt eli tahto, järki, ymmärrys, omatunto, muisti ja mielikuvitus, toimivat sielun eli hermoelämän alueella, mutta ne ovat riippuvaisia orgaanisesta elämästä eli ruumiista ja sen elimistä. Kaiken keskuksena toimii sydän, sillä ruumiin toiminnot ja elimet ovat sydämestä riippuvaisia. Sielunkyvyt ovat myös riippuvaisia sydämestä, sillä sydän on hyvän ja pahan ensisijainen lähde. Sydämestä lähtee liikkeelle moraalinen tai epämoraalinen aines, joka määrittää sen, onko ihminen hyvä vai paha. Aineksen moraalisuus riippuu siitä, vaikuttaako sydämessä Pyhä Henki vai paha henki, jotka ovat korkeampia voimia. Pyhä Henki herättää ihmisessä moraaliset passiot eli muun muassa katumuksen, rakkauden ja uskon, jolloin ihmisen omatunto herää ja alkaa kaivata sovitusta. Sydämessä voi vaikuttaa myös paha henki, jolloin ihmistä hallitsee alhaiset passiot kuten kunnianhimo ja itsekkyys. Ihminen on luonnollisessa tilassaan pahan hengen vallassa, mutta kääntymyksen kautta hänessä alkaa vaikuttaa Pyhä Henki. Pyhän Hengen vaikutuksesta ihminen voi saada Jumalan armon ja pelastua. Ihminen itse on täysin kyvytön ja korkeamman voiman armoilla.

Tutkimuksessani selvitän millaisia kielikuvia eli kuvallisesti käytettyjä ilmaisuja Lars Levi Laestadius käytti eläimiin liittyen ja selvitän niiden tarkoituksen. Tutkimuksen perustaksi, aineistoksi valitsin Laestadiuksen Kirkkopostillan tekstisaarnat Matteuksen evankeliumista. Tutkimusmateriaalin luonteen vuoksi valitsin kvalitatiivisen menetelmän. Luokittelun avulla sain myös kvantitatiivisen tuloksen, joka osaltaan tuki tulkintaa. Menetelmä tutkimukseen oli saarnojen analysointi. Rovasti Lars Levi Laestadiuksen postilloissa I-II oli 28 kirkkopostilla-saarnaa. Matteuksen evankeliumista. Niistä 21:ssä oli käytetty eläinkielikuva-ilmaisuja. Tutkimus oli aineistosidonnaista ja systemaattista. Analysoin saarnat ja tein Excel-taulukon eläimistä, jotka Laestadius yksilöidysti mainitsee. Tein tekstitulkintaa paneutuen myös kielelliseen puoleen ja retoriikkaan. Ryhmittelin eläimet sen mukaan mitä ne ilmensivät. Jatkoin luokittelua aineistostani nousevien teemojen perusteella kunnes päädyin kahteen pääluokkaan eläinkielikuvissa, pahuus ja hyvyys. Edellisten kohtien alla käsittelin sitten nämä 29 eläintä erikseen. Lars Levi Laestadiuksen Kirkkopostillan tekstisaarnoissa Matteuksen evankeliumista esiintyi 29 eläintä kielikuvia. Niistä 20 ilmensi pahaa ja hyvää yhdeksän eläintä. Laestadius oli käyttänyt eniten saarnoissaan lammas-symbolia, peräti 70 kertaa. Toiseksi eniten esiintyi kana 41 kertaa. Nämä eläimet ilmentävät hyvää ja korostavat voimakkaasti seurakuntayhteyttä. Laestadiuksen mukaan vanhurskauttavaa Jumalan sanaa on vain julistettu Jumalan sana. Täten on erityisen tärkeää, että käytetyt kielikuvat avautuvat ja muuttuvat ”Jumalan eläväksi sanaksi”, jota on julistettava sydämellä niin kuin Laestadius asian ilmaisee.