Browsing by Subject "Marttaliitto"

Tutkielmassa tarkastellaan helsinkiläistä marttatoimintaa jatkosodan aikana. Tavoitteena on selvittää, millaista Marttaliiton alaisen Helsingin Marttayhdistyksen toiminta oli sodan ja sen sanelemien poikkeusolojen aikana, sekä toisaalta tarkastella tätä toimintaa ohjanneita ideologisia ja ulkoisia voimia. Tutkielman pääasialliseksi aineistoksi valikoituivat Helsingin Marttayhdistyksen vuosikertomukset vuosilta 1941–1944. Näitä asiakirjoja tarkastellaan tutkimuksessa historiantutkimukselle luonteenomaisen aineistolähtöisen lähestymistavan keinoin sekä aineisto- ja teorialähtöisen sisällönanalyysin työkaluja soveltaen. Teorialähtöistä sisällönanalyysiä varten tähän tutkielmaan valikoituivat maternalismin ja korporatismin näkökulmat, joiden muodostamaa viitekehystä hyödynnettiin tutkimusaineistosta ilmenneen marttatoiminnan tarkasteluun. Helsingin Marttayhdistyksen toiminnasta voidaan tunnistaa tutkielmassa käytetyn aineiston perusteella kolme keskeistä kokonaisuutta, jotka määrittivät helsinkiläistä marttatyötä jatkosodan aikana. Ensimmäinen näistä muodostui yhdistyksen alaisista kerhoilloista sekä ruohonjuuritasolla tehtävästä, nimenomaan martoille kohdistetusta opetus- ja virkistystoiminnasta. Tällainen järjestetty ohjelma mahdollisti rivijäsenien marttaharrastuksesta kiinni pitämisen myös poikkeusoloissa. Lisäksi kerhoissa toteutettiin laajemmin yhteiskuntaan suunnattua huolto- ja avustustyötä. Toisen kokonaisuuden loi yhdistyksen tarjoama neuvontatyö, jonka välityksellä se pyrki tarjoamaan konkreettisin neuvoin apua niin jäsenilleen kuin muillekin helsinkiläisille. Stockmannin tavaratalon tiloissa järjestetyillä näyttelyillä oli erityisen näkyvä rooli helsinkiläisten marttojen suorittamassa neuvontatyössä. Niiden kautta Helsingin Marttayhdistys pystyi tarjoamaan suurelle yleisölle apua pula-ajan ja tuotantokamppailun aiheuttamien vaikeuksien selättämiseen kaupunkiolosuhteissa. Kolmas kokonaisuus muodostui Marttakoulun tekemästä työstä sekä koulun yhteyteen vuonna 1941 perustetusta kotitaloudellisesta neuvonta-asemasta. Alun perin kotiapulaiskouluna alkunsa saanut Marttakoulu koki kurssitoiminnan uudistumisen ja valtion laajentuneen tuen myötä merkittäviä muutoksia jatkosodan aikana. Koulun merkitystä helsinkiläisille korosti sinne avattu neuvonta-asema, josta käsin Martat pystyivät tarjoamaan keskitettyä neuvontatyötä ympäri vuoden. Suoritetun analyysin pohjalta voidaan todeta, että Helsingin Marttayhdistyksen toiminnasta oli tunnistettavissa sekä maternalismin että korporatismin merkkejä. Marttaliikkeen äitiyden merkitystä korostanut ideologia näkyi sekä naisten ja äitien kotien piirissä tekemän työn huomioimisessa että laajemmin yhteiskunnallisena äitiytenä tulkittavana huolenpitona. Korporatistiset piirteet puolestaan kuvastuivat niissä tavoissa, joilla martat itse tukivat valtiovallan intressejä sekä toisaalta niissä marttojen työmuodoissa, joihin valtio suuntasi taloudellista tukea ja ohjausta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia marttoja Reilun kaupan vapaaehtoistoimijoina. Tutkimuksen pääongelma oli selvittää, miten martat kokivat Reilun kaupan hyväksi tehtävän vapaaehtoistoiminnan ja, miten martat suhtautuvat Reiluun kauppaan. Lisäksi tutkittiin marttojen osallistumista, kiinnostusta ja motiiveja vapaaehtoistoimintaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Marttaliiton kanssa. Työn teoriaosuus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen suomalaisten osallistumisesta ja asennoitumisesta vapaaehtoistyöhön. Toisessa osiossa perehdytään vapaaehtoistyön motivaatioperustaan. Kolmannessa osiossa perehdytään vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseen johtaviin syihin Icek Ajzenin (1985) suunnitellun käyttäytymisen teorian avulla. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin yhdeksää Reilun kaupan koulutukseen osallistunutta Reiluttaja-marttaa. Laadullinen haastatteluaineisto luokiteltiin ja analysoitiin teemoittain. Toisessa vaiheessa laadullisen analyysin ja tutkimuksen teoriaosan pohjalta luotiin sähköpostikysely, joka lähetettiin kahdelle sadalle martalle, jotka eivät olleet käyneet Reilun kaupan koulutusta. Kyselyyn saatiin 61 hyväksyttyä vastausta ja sen vastausprosentti oli 33,5 %. Kyselyaineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä: muun muassa ristiintaulukointia ja yksiulotteista varianssianalyysia. Tässä tutkimuksessa mukana olleet martat suhtautuvat erittäin myönteisesti Reiluun kauppaan. Kyselyyn vastanneista martoista 84 % piti Reilun kaupan järjestelmää tärkeänä asiana ja 65 % piti Reilun kaupan ja Marttaliiton yhteistyötä hyvänä asiana. Reiluttaja-martat olivat yhtä lukuun ottamatta halukkaita jatkamaan Reilun kaupan toimintaa tulevaisuudessa. Reiluttaja-martat tarvitsivat kuitenkin muiden marttojen ja Marttaliiton tukea toiminnassaan. Puolet kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt vapaaehtoistyötä martoissa ja jopa 72 % oli halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa. Kyselyyn vastaajat ilmoittivat Reilun kaupan toiseksi mieluisimmaksi vapaaehtoistyön kohteeksi ikäihmisten jälkeen. Muiden auttaminen ja yhdessä tekeminen olivat tärkeimmät motiivit vapaaehtoistyöhön. Marttojen Reilun kaupan toiminnalla on paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita joihin vastaaminen onnistuu marttojen joukkovoimalla ja yhteisöllisyydellä.