Browsing by Subject "NFC"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2018)Tämä tutkimus esittelee kasviperäisen nanokuituselluloosageelin (NFC; GrowDex®) arvioinnin kolmiulotteisena (3U) kasvualustana rintarauhasen organogeneesin mallinnuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kasviperäisen in vitro -kasvualustan aiheuttamaa solusäätelyä normaalissa rinnan epiteelisessä solulinjassa, sekä selvittää rintakudoksen rauhasrakenteiden muodostumisessa keskeisen laminiini 111:n (LAM-111) alustaan lisäyksen mahdollisia hyötyjä viljelmille. Tutkimuksen koeasetelmassa NFC:n edustamaa kasvunicheä arvioitiin ihmisen rintaepiteelistä eristetyllä -ja tyvikalvon proteiinikontaktien säätelystä riippuvaisella MCF 10A -solulinjalla. Solujen in vitro -nicheympäristön verrokkimallinnuksessa hyödynnettiin epiteelisen tyvikalvon proteiiniympäristöä edustavaa proteiinirikasta Matrigel™-2,5U -kasvualustaa. Viljelynäytteistä tehtiin aikapisteittäin valomikroskooppiset -sekä histologiset hematoksyliini – eosiini (HE) morfologian arvioinnit, e-kadheriinin, vimentiinin ja β4-integriinin ilmentymisten vasta-aine-analyysit, sekä β1-integriinin, Bim:in ja c-FLIP-L:n lähetti-RNA:n reaaliaikaiset PCR-analyysit. Analyyseissä keskityttiin tarkastelemaan rintarauhasen epiteelin polarisoitumistapahtumassa havaittavaa solusäätelyä ja proteiinien eritystä. LAM-111 -lisän havaittiin edistävän jossain määrin NFC:ssä viljeltyjen sferoidien sisämorfologian kavitaatiota sekä eritettyjen proteiinien sijoittumista sferoidien pintarakenteisiin Matrigel™ -kontrollinäytteiden kaltaisesti, muttei yksinään riittänyt tuottamaan Matrigel™ :ssä havaittua viljelmien homogeenisyyttä. Kokeen natiivi-NFC:ssä sekä NFC-LAM-111:ssä kasvaneiden sferoidien PCR-analyyseissä havaittiin polarisaatiotapahtumaan liittyvää solusäätelyä viljelmien loppuvaiheessa päivänä 28, poiketen vastaavan PCR profiilin ilmentymisestä Matrigel™ -viljelmissä jo päivänä kolme. NFC -olosuhteissa havaittiin myös Matrigel™ -viljelmistä puuttuvia ylimääräisiä, epiteelisiltä vaikuttavia rakenteita, joiden määritteleminen vaatii lisätutkimuksia. NFC todettiin jäykkyyden suhteen helposti muokattavaksi sekä mahdollisesti kudoksen mekaanisia ominaisuuksia jäljitteleväksi 3U -kasvualustaksi. Tämän kokeen tuloksien perusteella muokkaamatonta NFC:tä voidaan ehdottaa soveltuvaksi kasvualustaksi tyvikalvoproteiinien säätelystä riippumattomille solutyypeille, sekä solutyypeille, jotka kykenevät tuottamaan ympärilleen oman kudostyypillisen proteiiniympäristönsä. Kliiniseen käyttöön kelpuuttavat standardivaatimukset täyttävä NFC vaikuttaa lupaavalta materiaalilta räätälöitävien in vitro -kasvualustojen suunnitteluun, ja mahdollisesti tarjoaa rakenneosiltaan tarkasti määritellyn, xenovapaan, ja proteiinilisillä eri solutyypeille säädettävän in vitro -kasvunichen tulevaisuuden jatkotutkimuksiin.
-
(2019)Siirtyminen ummessaolokaudelta tuotoskaudelle on lypsylehmälle haastava ajanjakso, jolloin tapahtuu monia aineenvaihdunnallisia muutoksia. Tunnutusruokinnassa dieetin väkirehun osuutta lisätään muutamia viikkoja ennen poikimista, jotta lehmä ja sen pötsi sopeutuisivat poikimisen jälkeiseen, runsaasti energiaa sisältävään ruokintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tunnutusruokinnan vaikutusta tuotoskauden alun maito-tuotokseen, maidon koostumukseen, kuiva-aineen syöntiin ja eläimen energiatasetta kuvaaviin veriparametreihin hyödyntäen aikaisemmin julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia. Meta-analyysin aineistona käytettiin 20 vertaisarvioitua tutkimusta, joissa ummessaolokauden ruokinnan solunsisällyshiilihydraattien (SSHH) pitoisuutta muutettiin aikaisintaan 30 päivää ennen odotettua poikimista. Tunnutusdieetin SSHH- ja NDF-pitoisuuksien yhteyttä maitotuotokseen, maidon koostumukseen, kuiva-aineen syöntiin sekä veren NEFA (vapaat rasvahapot)- ja BHBA (β-hydroksivoihappo)-pitoisuuksiin tarkasteltiin käyttämällä regressioanalyysiä sekä lineaarista ja toisen asteen sekamallia. Aineiston luokittelevina tekijöinä käytettiin tunnutusdieetin pääasiallisen karkearehun tyyppiä (maissisäilörehu, nurmisäilörehu) ja kontrollidieetin SSHH-pitoisuutta (alle 250 g/kg ka, yli 250 g/kg ka). Väkirehun lisäämisen vaikutusta verrattuna pelkästään nurmisäilörehua sisältävään tunnutuskauden ruokintaan tutkittiin Mix 2.0 PRO ohjelman Random-mallilla. Tunnutusdieetin SSHH-pitoisuuden lisääminen ja NDF-pitoisuuden vähentäminen pienensi veren NEFA-pitoisuutta ennen poikimista sekä suurensi hieman maidon valkuaispitoisuutta ja valkuaistuotosta. NDF-pitoisuuden lisääminen pienensi suuntaa antavasti EKM- ja valkuaistuotoksia. Toisen asteen mallissa SSHH-pitoisuuden vaikutus poikimisen jälkeiseen kuiva-aineen syöntiin oli käyräviivainen ja vaihteli dieetin SSHH-pitoisuuden mukaan. Dieetin SSHH-pitoisuuden ja karkearehutyypin välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhdysvaikutuksia maitotuotokseen, maidon koostumukseen, kuiva-aineen syöntiin tai veriparametreihin. Kun tunnutusdieetin SSHH-pitoisuuden lähtötaso oli vähintään 250 g/kg ka, SSHH-pitoisuuden lisääminen paransi hieman maitotuotosta ja poikimisen jälkeistä kuiva-aineen syöntiä. Väkirehun lisääminen pelkästään nurmisäilörehua sisältäneeseen tunnutuskauden dieettiin suurensi maidon rasvapitoisuutta ja rasvatuotosta. Tunnutusruokinnan vaikutukset maitotuotokseen, maidon koostumukseen ja kuiva-aineen syöntiin olivat pieniä, mutta veren NEFA-pitoisuuden pienentymisellä ennen poikimista voi olla positiivisia vaikutuksia lehmän terveyteen.
-
(2021)Objectives: Thinking dispositions are relatively permanent individual tendencies and em-phases in the way a person views information, forms opinions and processes information. In cognitive psychology, thinking is usually divided into two main types: analytical and intuitive. In this work, the three most commonly used analytical thinking dispositions were studied: reflectivity, need for cognition and actively open-minded thinking. Based on previous research, it is unclear whether these thinking dispositions are parallel or partially overlapping concepts and if there is a common factor behind these thinking dispositions. The aim of this study was to analyze the distribution of analytical thinking into different dimensions and the relationships between these dimensions. To the best of knowledge, this study is the first in which these three thinking dispositions have been studied at the same time with the same data so that the distribution of the whole into factors has been analyzed. Methods: The respondents (N = 2641) to the analyzed survey had been searched through Internet discussion channels, mailing lists, and other contacts. The most commonly used assessment method for each thinking disposition was used: the CRT scale (three verbal calculations) for assessing reflectivity, the NFC scale (12 questions) for assessing need for cognition and the AOT scale (41 questions) for assessing actively open-minded thinking. The division of analytical thinking into dimensions was studied by combining the results given by the three scales and analyzing the combined data using factor analysis. Results: The results supported a model where the disposition reflectivity consisted of one dimension, the disposition need for cognition consisted of two sub-dimensions (reflection and logic) and the disposition actively open-minded thinking consisted of four sub-dimensions (categorical thinking, dogmatism, tolerance and influence of circumstances). No common factor to all three thinking dispositions was found. The results did not support the use of different combinations of the three used scales as measures of analytical thinking as has been done in some of the previous studies. Conclusions: The results suggest that the thinking dispositions reflectivity, need for cognition and actively open-minded thinking are clearly separate from each other and that they divide clearly to sub-dimension.
-
(2021)Objectives: Thinking dispositions are relatively permanent individual tendencies and em-phases in the way a person views information, forms opinions and processes information. In cognitive psychology, thinking is usually divided into two main types: analytical and intuitive. In this work, the three most commonly used analytical thinking dispositions were studied: reflectivity, need for cognition and actively open-minded thinking. Based on previous research, it is unclear whether these thinking dispositions are parallel or partially overlapping concepts and if there is a common factor behind these thinking dispositions. The aim of this study was to analyze the distribution of analytical thinking into different dimensions and the relationships between these dimensions. To the best of knowledge, this study is the first in which these three thinking dispositions have been studied at the same time with the same data so that the distribution of the whole into factors has been analyzed. Methods: The respondents (N = 2641) to the analyzed survey had been searched through Internet discussion channels, mailing lists, and other contacts. The most commonly used assessment method for each thinking disposition was used: the CRT scale (three verbal calculations) for assessing reflectivity, the NFC scale (12 questions) for assessing need for cognition and the AOT scale (41 questions) for assessing actively open-minded thinking. The division of analytical thinking into dimensions was studied by combining the results given by the three scales and analyzing the combined data using factor analysis. Results: The results supported a model where the disposition reflectivity consisted of one dimension, the disposition need for cognition consisted of two sub-dimensions (reflection and logic) and the disposition actively open-minded thinking consisted of four sub-dimensions (categorical thinking, dogmatism, tolerance and influence of circumstances). No common factor to all three thinking dispositions was found. The results did not support the use of different combinations of the three used scales as measures of analytical thinking as has been done in some of the previous studies. Conclusions: The results suggest that the thinking dispositions reflectivity, need for cognition and actively open-minded thinking are clearly separate from each other and that they divide clearly to sub-dimension.
Now showing items 1-4 of 4