Browsing by Subject "Nationalismi"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2020)Sekä Suomen että suomalaisen arkeologian historia eli muutoksen aikaa 1900-luvun alussa. Arkeologia tutkii pääasiassa aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä, joten paljon tutkimusta ja tulkintoja esihistoriasta joudutaan tekemään kaivauksilla esiin tulleiden löytöjen pohjalta. Historia on kuitenkin aina tulkintaa, ja tulkintaa ohjaavat erilaiset seikat, jotka vaihtelevat ajan, paikan ja yksilön mukaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen arkeologian tutkimuksen historiaa sen aineiston perusteella, mitä on ollut käytettävissä aikalaistutkijoilla ja mitä on säilynyt nykypäivään saakka. Tarkoituksena on tutkia, millä tavoin arkeologista tutkimusta tehtiin, ja mitkä seikat vaikuttivat sekä kenttätöiden tekemiseen, löytöjen talteenottoon, muistiin merkitsemiseen, tulkintoihin ja myöhempään käyttöön Pirkanmaalla vuosina 1910–1939. Materiaalina tutkimuksessa toimivat ensisijaisesti arkeologisten kenttätöiden kenttätyöraportit sekä niiden löytöluettelot, sekä jossain määrin myös ajan oppikirjat ja artikkelit. Tarkoitus on lähdekriittisesti ja kontekstualisoiden tarkastella raportteja ja tutkia siten tutkimusalan historiaa ja sitä, mitkä seikat ovat ohjanneet tutkimusta tuolloin. Selvyyden vuoksi tutkielmassa on käytetty myös kaavioita, joissa kenttätyöraportit on jaettu tekijän, vuoden ja kunnan mukaan, mutta näiden käyttö on havainnollistavaa eikä varsinaisesti tilastollisten menetelmien hyödyntämistä. Jonkin verran tutkielmassa käydään läpi myös tutkijoiden henkilöhistoriaa, mutta pääpaino on raporteilla, jotka ovat olleet käytettävissä muilla tutkijoilla ennen ja nyt, mutta joita ei ole suunnattu suurelle yleisölle. Kenttätyöraporttien perusteella kenttätöitä tehneiden arkeologien keskuudessa oli laajaa variaatiota kenttätöiden tekemisen ja niistä raportoimisen suhteen. Suoraan viitteitä siitä ei löytynyt, että nationalistinen historiankuva olisi ohjannut tulkintaa tai tutkimuskohteiden valintaa, mutta olemassa oleva historiankuva kuitenkin vaikutti tutkimukseen, ja tutkimus myös kuvaan historiasta. Lisäksi selkeiden, yhtenäisten käytäntöjen puute raportoinnin osalta loi lisää hajontaa ja variaatiota aineistoon. Aineistosta erottui kuitenkin muutoin selkeitä asioita, jotka toistuivat useissa töissä säännönmukaisesti, kuten paikallisten informanttien käyttö tutkimuksen apuna ja paikallisen perintötiedon kirjaaminen muistiin. Tutkimuksessa selvisi lisää siitä, mitä tietoa 1900-luvun kaivauksilta on säilytetty seuraaville tutkijoille.
-
(2020)Sekä Suomen että suomalaisen arkeologian historia eli muutoksen aikaa 1900-luvun alussa. Arkeologia tutkii pääasiassa aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä, joten paljon tutkimusta ja tulkintoja esihistoriasta joudutaan tekemään kaivauksilla esiin tulleiden löytöjen pohjalta. Historia on kuitenkin aina tulkintaa, ja tulkintaa ohjaavat erilaiset seikat, jotka vaihtelevat ajan, paikan ja yksilön mukaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen arkeologian tutkimuksen historiaa sen aineiston perusteella, mitä on ollut käytettävissä aikalaistutkijoilla ja mitä on säilynyt nykypäivään saakka. Tarkoituksena on tutkia, millä tavoin arkeologista tutkimusta tehtiin, ja mitkä seikat vaikuttivat sekä kenttätöiden tekemiseen, löytöjen talteenottoon, muistiin merkitsemiseen, tulkintoihin ja myöhempään käyttöön Pirkanmaalla vuosina 1910–1939. Materiaalina tutkimuksessa toimivat ensisijaisesti arkeologisten kenttätöiden kenttätyöraportit sekä niiden löytöluettelot, sekä jossain määrin myös ajan oppikirjat ja artikkelit. Tarkoitus on lähdekriittisesti ja kontekstualisoiden tarkastella raportteja ja tutkia siten tutkimusalan historiaa ja sitä, mitkä seikat ovat ohjanneet tutkimusta tuolloin. Selvyyden vuoksi tutkielmassa on käytetty myös kaavioita, joissa kenttätyöraportit on jaettu tekijän, vuoden ja kunnan mukaan, mutta näiden käyttö on havainnollistavaa eikä varsinaisesti tilastollisten menetelmien hyödyntämistä. Jonkin verran tutkielmassa käydään läpi myös tutkijoiden henkilöhistoriaa, mutta pääpaino on raporteilla, jotka ovat olleet käytettävissä muilla tutkijoilla ennen ja nyt, mutta joita ei ole suunnattu suurelle yleisölle. Kenttätyöraporttien perusteella kenttätöitä tehneiden arkeologien keskuudessa oli laajaa variaatiota kenttätöiden tekemisen ja niistä raportoimisen suhteen. Suoraan viitteitä siitä ei löytynyt, että nationalistinen historiankuva olisi ohjannut tulkintaa tai tutkimuskohteiden valintaa, mutta olemassa oleva historiankuva kuitenkin vaikutti tutkimukseen, ja tutkimus myös kuvaan historiasta. Lisäksi selkeiden, yhtenäisten käytäntöjen puute raportoinnin osalta loi lisää hajontaa ja variaatiota aineistoon. Aineistosta erottui kuitenkin muutoin selkeitä asioita, jotka toistuivat useissa töissä säännönmukaisesti, kuten paikallisten informanttien käyttö tutkimuksen apuna ja paikallisen perintötiedon kirjaaminen muistiin. Tutkimuksessa selvisi lisää siitä, mitä tietoa 1900-luvun kaivauksilta on säilytetty seuraaville tutkijoille.
-
(2020)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on vertailla Serbian ortodoksisen kirkon ja Serbian valtion (tällä tarkoittaen sen parlamenttia, hallitsevaa puoluetta ja presidentti-instituutiota) suhdetta Kosovo-kysymykseen. Tutkielmana lähteinä käytän Serbian ortodoksisen kirkon julkilausumia ja Serbian presidentti Aleksandar Vučićin kanssa käytyjä haastatteluita ja niistä tehtyjä artikkeleja. Näiden pohjalta erittelen diskurssianalyysiä käyttäen Kosovo-kysymystä tai siihen liittyviä teemoja. Serbian ortodoksisen kirkon suhdetta Kosovo-kysymykseen esittelen erityisesti etnosymbolismin, primordiaalisen nationalismin ja mytopoeettisen myyttiteorian avulla. Serbian valtion suhdetta esittelen Serbian nykyisen valtapuolueen ja nykyisen presidentin puolueen Serbian progressiivisen puolueen (SNS) poliittisilla kannoilla, modernilla nationalismiteorialla ja suhteella sekä Eurooppaan ja Euroopan Unioniin, että Venäjään. Taustoitan tutkielmaani esittelemällä Serbian tasavallan historiaa, Serbian ortodoksista kirkkoa, serbialaista puoluepolitiikkaa ja Kosovo-kysymyksen historiaa. Serbian ortodoksisen kirkon suhtautuminen Kosovo-kysymykseen perustuu erityisesti kirkon itseymmärrykseen Serbian kansakunnan todellisena edustajana. Kirkko kokee edustavan serbialaisuutta primordaalisesti ja etnosymbolisesti: vain ortodoksi voi olla oikea Serbi. Kosovo paikkana on kirkolle pyhä, sillä sen koetaan olevan Serbian kulttuurin, uskon ja kansan syntypaikka. Tämän takia kirkon kanta Kosovon itsenäistymiseen on poikkeuksetta kielteinen. Serbian valtion suhtautuminen SNS:n ja Aleksandar Vučićin kautta ymmärrettynä on huomattavasti kirkkoa ambivalentimpi. Toisaalta kirkko myöntää sekä julkisuudessaan että periaateohjelassaan, että sillä ei ole aikomusta päästää Kosovoa itsenäistymään. Kuitenkin erityisesti kansainvälisellä tasolla, Serbia on paljon myönteisempi Kosovon itsenäistymiselle. Tämä johtuu melkein poikkeuksetta siitä, että Euroopan Unionin jäsenyys mitä Serbia on havitellut melkein kaksikymmentä vuotta, ei tule tapahtumaan, jos Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Euroopan Unionin jäsenyys on ollut Serbian suurin yksittäinen ulkopoliittinen tavoite sekä Aleksandar Vučićin johtaman Serbian ensimmäinen prioriteetti. Tämän vuoksi on vaikea nähdä, miten Kosovon pysyminen osana Serbiaa ja Euroopan Unionin jäsenyys olisivat yhteensovitettavissa. Kannat Kosovo-kysymykseen ovat siis kummallakin instituutiolla varsin erilaiset. Kirkko kokee puolustavansa oikeaa serbialaisuutta pitämällä Kosovon osana Serbiaa. Serbian valtio taas tasapainoilee Eurooppaan integroitumisen ja Kosovon välillä.
-
(2020)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on vertailla Serbian ortodoksisen kirkon ja Serbian valtion (tällä tarkoittaen sen parlamenttia, hallitsevaa puoluetta ja presidentti-instituutiota) suhdetta Kosovo-kysymykseen. Tutkielmana lähteinä käytän Serbian ortodoksisen kirkon julkilausumia ja Serbian presidentti Aleksandar Vučićin kanssa käytyjä haastatteluita ja niistä tehtyjä artikkeleja. Näiden pohjalta erittelen diskurssianalyysiä käyttäen Kosovo-kysymystä tai siihen liittyviä teemoja. Serbian ortodoksisen kirkon suhdetta Kosovo-kysymykseen esittelen erityisesti etnosymbolismin, primordiaalisen nationalismin ja mytopoeettisen myyttiteorian avulla. Serbian valtion suhdetta esittelen Serbian nykyisen valtapuolueen ja nykyisen presidentin puolueen Serbian progressiivisen puolueen (SNS) poliittisilla kannoilla, modernilla nationalismiteorialla ja suhteella sekä Eurooppaan ja Euroopan Unioniin, että Venäjään. Taustoitan tutkielmaani esittelemällä Serbian tasavallan historiaa, Serbian ortodoksista kirkkoa, serbialaista puoluepolitiikkaa ja Kosovo-kysymyksen historiaa. Serbian ortodoksisen kirkon suhtautuminen Kosovo-kysymykseen perustuu erityisesti kirkon itseymmärrykseen Serbian kansakunnan todellisena edustajana. Kirkko kokee edustavan serbialaisuutta primordaalisesti ja etnosymbolisesti: vain ortodoksi voi olla oikea Serbi. Kosovo paikkana on kirkolle pyhä, sillä sen koetaan olevan Serbian kulttuurin, uskon ja kansan syntypaikka. Tämän takia kirkon kanta Kosovon itsenäistymiseen on poikkeuksetta kielteinen. Serbian valtion suhtautuminen SNS:n ja Aleksandar Vučićin kautta ymmärrettynä on huomattavasti kirkkoa ambivalentimpi. Toisaalta kirkko myöntää sekä julkisuudessaan että periaateohjelassaan, että sillä ei ole aikomusta päästää Kosovoa itsenäistymään. Kuitenkin erityisesti kansainvälisellä tasolla, Serbia on paljon myönteisempi Kosovon itsenäistymiselle. Tämä johtuu melkein poikkeuksetta siitä, että Euroopan Unionin jäsenyys mitä Serbia on havitellut melkein kaksikymmentä vuotta, ei tule tapahtumaan, jos Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Euroopan Unionin jäsenyys on ollut Serbian suurin yksittäinen ulkopoliittinen tavoite sekä Aleksandar Vučićin johtaman Serbian ensimmäinen prioriteetti. Tämän vuoksi on vaikea nähdä, miten Kosovon pysyminen osana Serbiaa ja Euroopan Unionin jäsenyys olisivat yhteensovitettavissa. Kannat Kosovo-kysymykseen ovat siis kummallakin instituutiolla varsin erilaiset. Kirkko kokee puolustavansa oikeaa serbialaisuutta pitämällä Kosovon osana Serbiaa. Serbian valtio taas tasapainoilee Eurooppaan integroitumisen ja Kosovon välillä.
Now showing items 1-5 of 5