Browsing by Subject "Nimistöntutkimus"
Now showing items 1-20 of 20
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan Annan nimiperhettä ja sen suosiota vuosina 2000–2016. Tavoitteena on selvittää, millaisia nimiä Annan nimiperheeseen nykyään kuuluu ja kuinka yleisiä ne ovat ensiniminä. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, mitkä seikat ovat vaikuttaneet nimien suosionvaihteluun ja kuinka suosio tulee mahdollisesti myöhemmin muuttumaan. Tutkielman aineistona on Väestörekisterikeskuksen tilasto vuosina 2000–2016 äidinkieleltään suomenkielisille tytöille annetuista ensimmäisistä etunimistä. Aineistosta on poimittu kaikki an-alkuiset Annan variantit yhdysnimiä lukuun ottamatta. Vuosina 2000–2016 ensinimiksi on annettu kaikkiaan 50 Annan nimiperheeseen kuuluvaa nimeä. Niistä 14 on kalenterinimiä, 16 kalenterinimien vaihtoehtoisia nimimuotoja ja 20 muita nimiä. Muut nimet ovat joko vieraskielisiä nimiasuja tai suomenkielisiä lempinimiä. Koko Annan nimiperheen ylivoimaisesti suosituin jäsen on ollut Anni, jonka on saanut vuosien 2000–2016 aikana ensinimekseen hieman yli 5 500 lasta. Sen suosio on kuitenkin laskenut selvästi 2000-luvun edetessä. Myös monien 1900-luvun loppuvuosikymmeninä suosionhuippunsa kokeneiden kalenterinimien suosio on laskenut 2000-luvun aikana merkittävästi. Tätä selittää pitkälti se, että monet nykyiset nimenantajat ovat syntyneet 1900-luvun lopussa, eikä oman sukupolven suosikkinimiä yleensä suosita nimenvalinnassa. Useiden vaihtoehtoistenkin nimiasujen suosio on vähentynyt samaa tahtia kuin niiden nimipäiväkalenterissa olevien varianttien, ja suurin osa niistä on ollut hyvin harvinaisia koko 2000-luvun ajan. Kalenterinimistä ainoastaan Anja kasvatti suosiotaan tarkastelemanani ajankohtana, ja se saattaakin olla seuraava Annan nimiperheen suosikkinimi. Niistä Annan varianteista, jotka eivät ole kalenterinimiä tai niiden vaihtoehtoisia nimiasuja, yhtäkään ei ole annettu vuosittain ensinimeksi yli viittä kertaa. Suosituin nimistä, Annie, on saanut 2000-luvulla 40 uutta nimenkantajaa, suurin osa alle viisi. Kaikkiaan Annan varianttien suuri määrä kertoo siitä, että Annan nimiperheeseen kuuluvia nimiä halutaan edelleen antaa lapsille, mutta yksilöllisyyden tavoittelu on saanut nykyiset nimenantajat etsimään liian tavallisiksi käyneille kalenterinimille korvaavia, entistä persoonallisempia nimivaihtoehtoja. Viime vuosina harvinaistuneista nimistä etenkin jotkin kalenterinimet tulevat varmasti kasvattamaan suosiotaan uudestaan tulevaisuudessa, mutta tähän voi mennä vuosikymmeniä aikaa.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan Annan nimiperhettä ja sen suosiota vuosina 2000–2016. Tavoitteena on selvittää, millaisia nimiä Annan nimiperheeseen nykyään kuuluu ja kuinka yleisiä ne ovat ensiniminä. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, mitkä seikat ovat vaikuttaneet nimien suosionvaihteluun ja kuinka suosio tulee mahdollisesti myöhemmin muuttumaan. Tutkielman aineistona on Väestörekisterikeskuksen tilasto vuosina 2000–2016 äidinkieleltään suomenkielisille tytöille annetuista ensimmäisistä etunimistä. Aineistosta on poimittu kaikki an-alkuiset Annan variantit yhdysnimiä lukuun ottamatta. Vuosina 2000–2016 ensinimiksi on annettu kaikkiaan 50 Annan nimiperheeseen kuuluvaa nimeä. Niistä 14 on kalenterinimiä, 16 kalenterinimien vaihtoehtoisia nimimuotoja ja 20 muita nimiä. Muut nimet ovat joko vieraskielisiä nimiasuja tai suomenkielisiä lempinimiä. Koko Annan nimiperheen ylivoimaisesti suosituin jäsen on ollut Anni, jonka on saanut vuosien 2000–2016 aikana ensinimekseen hieman yli 5 500 lasta. Sen suosio on kuitenkin laskenut selvästi 2000-luvun edetessä. Myös monien 1900-luvun loppuvuosikymmeninä suosionhuippunsa kokeneiden kalenterinimien suosio on laskenut 2000-luvun aikana merkittävästi. Tätä selittää pitkälti se, että monet nykyiset nimenantajat ovat syntyneet 1900-luvun lopussa, eikä oman sukupolven suosikkinimiä yleensä suosita nimenvalinnassa. Useiden vaihtoehtoistenkin nimiasujen suosio on vähentynyt samaa tahtia kuin niiden nimipäiväkalenterissa olevien varianttien, ja suurin osa niistä on ollut hyvin harvinaisia koko 2000-luvun ajan. Kalenterinimistä ainoastaan Anja kasvatti suosiotaan tarkastelemanani ajankohtana, ja se saattaakin olla seuraava Annan nimiperheen suosikkinimi. Niistä Annan varianteista, jotka eivät ole kalenterinimiä tai niiden vaihtoehtoisia nimiasuja, yhtäkään ei ole annettu vuosittain ensinimeksi yli viittä kertaa. Suosituin nimistä, Annie, on saanut 2000-luvulla 40 uutta nimenkantajaa, suurin osa alle viisi. Kaikkiaan Annan varianttien suuri määrä kertoo siitä, että Annan nimiperheeseen kuuluvia nimiä halutaan edelleen antaa lapsille, mutta yksilöllisyyden tavoittelu on saanut nykyiset nimenantajat etsimään liian tavallisiksi käyneille kalenterinimille korvaavia, entistä persoonallisempia nimivaihtoehtoja. Viime vuosina harvinaistuneista nimistä etenkin jotkin kalenterinimet tulevat varmasti kasvattamaan suosiotaan uudestaan tulevaisuudessa, mutta tähän voi mennä vuosikymmeniä aikaa.
-
(2019)Tutkielma edustaa nimistöntutkimusta ja sen aiheena on koirien erisnimet Suomessa ja Saksassa. Tutkimuksessa selviää minkälaisia nimiä koirille annetaan ja millä perusteella nimiä annetaan. Teoriaosuus esittelee yleisesti nimistöntutkimusta tutkimusalana sekä määrittää käsitteet erisnimi ja yleisnimi. Teoriaosuudessa esitellään myös erisnimien nimikategorioita ja perehdytään tarkemmin eläinten erisnimien nimenantoperiaatteisiin. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään koirien nimenantoon liittyviä periaatteita Suomessa ja Saksassa, sekä perehdytään Eva Schaabin koiranimitutkimukseen. Tutkimusaineisto koostuu 200 suomalaisesta ja 200 saksalaisesta koirannimestä ja nimenantoon liittyvistä lisätiedoista. Aineisto kerättiin verkkokyselynä maaliskuussa 2018. Tutkimusosuus jakautuu kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa analysoidaan nimien esiintymisfrekvenssiä ja esitellään kunkin aineiston nimet, jotka esiintyvät useammin kuin kerran. Tässä osiossa myös verrataan, löytyykö saksankielisistä ja suomenkielisistä aineistoista samoja nimiä. Toisessa osassa aineiston nimet jaotellaan eri nimikategorioihin ja selvitetään, mitkä nimikategoriat ovat yleisimpiä. Tuloksia verrataan Eva Schaabin tutkimustuloksiin. Kolmannessa osassa tutkitaan koirien nimenantoperiaatteita ja selvitetään, mitkä ovat yleisimmät nimenantoperiaatteet. Aineistojen tutkimustulokset ovat suomalaisen ja saksalaisen aineiston välillä kaikissa kolmessa osatutkimuksessa melko samankaltaisia. Suomalaisen aineiston suosituimmat nimet ovat Luna, Sulo ja Urho ja Saksan Balou ja Lilly. Kukin nimi esiintyy kolme kertaa. Luna on viidellä nimellä suosituin, kun aineistoja tarkasteltiin yhdessä. Suurimman nimikategorian muodostavat molemmissa aineistoissa erisnimet (Suomi 70,5 %, Saksa 70 %). Merkittävin ero esiintyy henkilönimissä (Suomi 52,5 %, Saksa 40,5 %). Nimenantoperiaatteet jaoteltiin vastauksien perusteella 24 eri kategoriaan. Suurin saksalaisen ja toiseksi suurin suomalaisen aineiston nimikategoria on koiran ulkonäköön tai ominaisuuksiin viittaava kategoria (Saksa 49 nimeä, Suomi 29 nimeä). Suurin kategoria (30 nimeä) suomalaisen aineiston koiranimissä on kategoria, jonka mukaan koiralle valittiin vain jokin sopivalta kuulostava nimi.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan fantasian lajityyppiä edustavan videopelin nimiä sekä niiden funktioita ja roolia narratiivin ja fantasiamaailman luomisessa. Tutkimuksen aineistona on peliyhtiö Biowaren tuottaman Dragon Age: Inquisition -videopelin hahmon- ja paikannimet. Tutkimusaineistoa tarkastellaan nimistön-, kirjallisuuden- ja pelitutkimuksen näkökulmista. Analyysin pohjana toimivat kirjallisuuden nimien tutkimukselle vakiintuneet fiktiivisten nimien funktiot. Käsitellyt funktiot ovat fiktionaalistava, deskriptiivinen, sosiaalinen, luokitteleva, humoristinen, affektiivinen ja narratiivinen funktio. Tutkielmassa selvitetään, millaisia nimiä Dragon Age: Inquisitionissa esiintyy, millaisia funktioita nimet saavat ja miten nimet osallistuvat tarinan sekä fantasiamaailman luomiseen. Tutkimusaineistossa on yhteensä 509 nimeä. Näistä hahmonnimiä on 176, joista 135 kuuluu ihmisille, 34 haltijoille, 6 kääpiöille ja yksi qunarille. Paikannimiä aineistossa on 333. Näistä ihmiskulttuureihin kytkeytyviä nimiä on 292, haltijakulttuuriin kytkeytyviä nimiä 32 ja kääpiökulttuuriin kytkeytyviä nimiä 8. Ihmiskulttuurin nimet jaotellaan vielä seuraavasti: 252 valtaväestön nimiä, 30 orlais’n nimiä, 8 tevinterin nimiä ja 2 avvareiden nimiä. Kaikista paikannimistä kulttuurinimiä on 214 ja luontonimiä 119. Nimet toimivat videopelissä olennaisessa osassa hahmon- ja paikanluontia. Nimillä kuvataan hahmoja ja paikkoja, ja ne toimivat pelissä merkittävinä narratiivisina elementteinä. Nimet sisältävät myös historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia elementtejä ja kytköksiä. Nimet osallistuvat pelin kulttuurien esittämiseen sekä yhteiskunnallisen ja historiallisen informaation jakamiseen.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisia kielellisiä valintoja ja merkityksiä suomalaisten vaate- ja asusteyritysten nimissä on ja millä tavoilla niistä tulee ilmi kytkeytyminen Suomeen ja suomalaisuuteen. Aineisto koostuu 92 Suomen tekstiili & muoti -liiton jäsenyrityksen markkinointinimestä eli niin sanotusta kutsumanimestä. Markkinointinimiä analysoidaan funktionaalis-semanttisen analyysimallin avulla. Nimien rakenteen tarkastelun perusteella nimistä voidaan tunnistaa liikeideaa ilmaiseva nimenosa ja yksilöivä nimenosa. Liikeideaa ilmaistaan useammin toimialaa tai -paikkaa kuvailevalla sanalla (esim. Flare Trading, Pikkupuoti). Suurin osa yksilöivistä nimenosista sisältää tekosanan (Makia) tai leksikaalista merkitystä kantavan ilmaisun (Pikkupuoti). Aineistossa on vain yksi niin sanottu muu erisnimi (Biancaneve). Suomalaisuuteen viitataan suoran merkityssuhteen avulla esimerkiksi viittaamalla suomalaiseen paikkaan (esim. Lapuan Kankurit), suomalaisiksi miellettyjen nimien avulla (AINO) tai suomenkielisellä ilmauksella (esim. Kutomo Holopainen). Epäsuorassa merkityssuhteessa suomalaisuus tulee esiin viittaamalla suomalaisiin paikkoihin tai luontoon (Halti, PIHKA collection), kun pakatut nimet sisältävät suomenkielisen sanan (esim. Moiko). Katkaistu merkityssuhde esiintyy aineistossa, mutta sen avulla suomalaisuuteen viittaaminen on vaikeaselkoista. Lisäksi aineiston nimet kytkeytyvät suomalaisuuteen individualisoivan, informatiivisen, integroivan, käytännöllisen ja houkuttelevan funktion avulla. Nimien kirjoitusasut myös noudattavat paljolti suomen yleiskielen normeja, vaikka monet nimistä ovatkin esimerkiksi mukakielisiä tai englanninkielisiä. Aineiston yritykset on perustettu 1900–2010-luvuilla. Nimistä pystyy havaitsemaan sen, että monet Suomen historiaan liittyvät tapahtumat ovat vaikuttaneet nimeämiseen. Lisäksi jotkin nimeämismallit, kuten nimen kirjoittaminen versaalein, esiintyvät ensin yksittäisinä ja myöhemmin valtaavat enemmän alaa. Vanhemmissa nimissä on useammin suomenkielinen aines ja uudemmissa mukakielinen aines.
-
(2016)Tutkielman aiheena on pelihahmojen nimeäminen kahdessa laajasti pelatussa PC-pelissä, simulaatiopeli The Simsin osissa 2 ja 3 sekä massiivisessa monen pelaajan internetroolipelissä World of Warcraftissa. Tutkielman tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia nimiä pelihahmoille annetaan ja millaisia nimiä pelaajat pitävät hahmoille sopivina? Miten nimeäminen tapahtuu ja millaiset seikat siihen vaikuttavat? Kuinka tärkeä hahmon nimi on pelaajalle? Miten pelihahmojen nimet vertautuvat muihin nimikategorioihin, kuten henkilönnimiin, kirjallisuusnimiin ja käyttäjänimiin? Mitä yhteistä ja mitä erilaista pelihahmojen nimissä The Simsissä ja World of Warcraftissa on? Tutkielma perustuu kyselylomakeaineistoihin, jotka on kerätty e-lomakkeen avulla maaliskuussa 2015. The Simsin osalta käytössä on myös The Simsin nimistöä käsittelevää kandidaatintutkielmaa vuonna 2013 varten kerätty aineisto. Yhteensä The Simsiin liittyviä vastauksia on 113. World of Warcraftiin liittyviä vastauksia on 166. The Simsin osalta aineisto kattaa 729 etunimeä ja 177 sukunimeä, World of Warcraftin aineistossa on 910 erilaista nimeä. Yhteensä aineistossa on siis 1816 pelihahmonnimeä. Tutkielmassa pohditaan pelihahmonnimien kategoriaa ja todetaan, että kyseessä on moniulotteinen kategoria, joka lainaa ominaisuuksia henkilönnimistöstä, kirjallisuushahmojen nimistä ja käyttäjänimistöstä. On pelin luonteesta riippuvaista, millaisia nimiä pelihahmoilla suositaan ja millaisia nimiä niille voi pelaajien mielestä antaa. The Simsissä pelihahmojen nimet muistuttavat reaalimaailman nimiä, sillä pelihahmot ovat ihmismäisiä ja peli itsessään vaatii antamaan hahmolle etu- ja sukunimen. World of Warcraftissa pelihahmojen nimet taas muistuttavat enemmän käyttäjänimistöä, sillä hahmolle voi antaa vain yhden nimen, jonka on oltava ympäristössään ainutlaatuinen. Hahmot ovat myös klassisia fantasiakirjallisuuden rotuja edustavia (haltioita, örkkejä jne.), joten niiden nimissä suositaan fantasiaelementtejä. Nimen keksimisprosessi kuitenkin on kummassakin pelissä hyvin samankaltainen, sillä pelaajat ottavat nimeä keksiessään huomioon samoja seikkoja. Pelinsisäisiä hahmonnimeen vaikuttavia seikkoja ovat mm. hahmon ulkonäkö, luonne ja rotu, pelinulkoisia seikkoja taas pelaajan omat mielenkiinnonkohteet ja mieliala. Pelihahmojen nimissä myös suositaan samoja kieliä pelistä riippumatta: suomi ja englanti ovat kyselyihin vastanneiden pelaajien eniten käyttämät kielet. Kummankin pelin pelaajat käyttävät nimen keksimisessä apunaan samoja keinoja nimigeneraattoreista nimilistauksiin ja teemanimeämiseen. Nimi on pelaajille tärkeä osa hahmoa, sillä se vaikuttaa siihen, miten pelaaja hahmoon suhtautuu ja millaiseksi pelikokemus muodostuu. World of Warcraftissa nimen ja pelaajan suhde on erityinen, sillä pelihahmon nimestä muodostuu usein pelaajankin kutsumanimi pelissä. Hahmonnimen avulla myös rakennetaan hahmon persoonallisuutta. On siis peli-innon säilyttämisen kannalta tärkeää, että pelaaja valitsee nimen, joka miellyttää häntä.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisperäisiksi esitettyjä paikannimiä, jotka sijaitsevat Yhdysvaltain Minnesotassa. Aineisto koostuu 129 paikannimestä, joista luontonimiä on 81 ja kulttuurinimiä 48. Paikannimien suomalaisperäisyydellä viitataan osaltaan 1870–1930-lukujen välisellä ajalla Pohjois-Amerikkaan lähteneisiin suomalaisiin siirtolaisiin. Tutkimus edustaa nimistöntutkimusta, mutta monikielisen ja -kulttuurisen kontekstin huomioon ottaen myös kielikontaktitutkimuksen näkökulma on olennainen osa tutkimusta. Paikannimiä analysoidaan sekä niiden kielten osalta että typologisesti. Analyysin ensimmäisessä osiossa analyysia tehdään aineistolähtöisesti, mutta toisessa osiossa analyysin pohjana toimii nimistöntutkimuksessa käytetty syntaktis-semanttinen analyysimalli. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä kieltä paikannimien nimenosat nykyisin edustavat ja miten nimet ovat mukautuneet englantiin sekä millainen rakenne ja semanttinen tausta nimillä on. Tutkimuksen kannalta laajempia kysymyksiä ovat, miten kielikontaktit näkyvät paikannimissä sekä millaiset nimet on esitetty suomalaisperäisiksi ja millaisin perustein ne ovat suomalaisperäisiä. Tutkimus osoittaa, että sekä luonto- että kulttuurinimissä on aineksia kolmesta eri kielestä, suomesta, ruotsista ja englannista. Englanninkielinen perusosa ja suomen- tai ruotsinkielinen tai englantiin mukautunut määriteosa voi kertoa joko nimen osittaisesta kääntämisestä tai myöhemmin nimeen liitetystä perusosasta. Luontonimien kohdalla yleisimpiä nimeämisperusteita ovat paikan sijainti tai asema, paikalla oleva tai esiintyvä sekä paikan suhde ihmiseen. Kulttuurinimien nimeämisperusteita ovat paikan sijainti tai asema sekä paikan suhde ihmiseen. Lisäksi siirtolaisuusajan arvostukset näkyvät mm. historiallisesti merkittävien suomalaisten henkilöiden niminä kulttuurinimissä.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisperäisiksi esitettyjä paikannimiä, jotka sijaitsevat Yhdysvaltain Minnesotassa. Aineisto koostuu 129 paikannimestä, joista luontonimiä on 81 ja kulttuurinimiä 48. Paikannimien suomalaisperäisyydellä viitataan osaltaan 1870–1930-lukujen välisellä ajalla Pohjois-Amerikkaan lähteneisiin suomalaisiin siirtolaisiin. Tutkimus edustaa nimistöntutkimusta, mutta monikielisen ja -kulttuurisen kontekstin huomioon ottaen myös kielikontaktitutkimuksen näkökulma on olennainen osa tutkimusta. Paikannimiä analysoidaan sekä niiden kielten osalta että typologisesti. Analyysin ensimmäisessä osiossa analyysia tehdään aineistolähtöisesti, mutta toisessa osiossa analyysin pohjana toimii nimistöntutkimuksessa käytetty syntaktis-semanttinen analyysimalli. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä kieltä paikannimien nimenosat nykyisin edustavat ja miten nimet ovat mukautuneet englantiin sekä millainen rakenne ja semanttinen tausta nimillä on. Tutkimuksen kannalta laajempia kysymyksiä ovat, miten kielikontaktit näkyvät paikannimissä sekä millaiset nimet on esitetty suomalaisperäisiksi ja millaisin perustein ne ovat suomalaisperäisiä. Tutkimus osoittaa, että sekä luonto- että kulttuurinimissä on aineksia kolmesta eri kielestä, suomesta, ruotsista ja englannista. Englanninkielinen perusosa ja suomen- tai ruotsinkielinen tai englantiin mukautunut määriteosa voi kertoa joko nimen osittaisesta kääntämisestä tai myöhemmin nimeen liitetystä perusosasta. Luontonimien kohdalla yleisimpiä nimeämisperusteita ovat paikan sijainti tai asema, paikalla oleva tai esiintyvä sekä paikan suhde ihmiseen. Kulttuurinimien nimeämisperusteita ovat paikan sijainti tai asema sekä paikan suhde ihmiseen. Lisäksi siirtolaisuusajan arvostukset näkyvät mm. historiallisesti merkittävien suomalaisten henkilöiden niminä kulttuurinimissä.
-
(2020)Millainen on asukkaiden mielestä hyvä kadunnimi? Tätä kysymystä selvitän tutkimuksessani, josta on jo julkaistu artikkeli Kurvinpussi vai Torikatu? Kouvolalaisten mielipiteitä kadunnimistä (2005) Terhi Ainialan toimittamassa teoksessa Kaupungin nimet: kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä. Artikkeli toimii tutkimuksen pohjana, mutta kyselylomakkeiden täyttäneiden kouvolalaisten määrä on uudemmassa tutkimuksessa huomattavasti suurempi, 569. Lisäksi olen haastatellut ammatikseen kadunnimiä käyttäviä pelastustyöntekijöitä, poliiseja, taksiautoilijoita sekä postinjakajia. Tavoitteenani on kerätä nimistönsuunnittelun avuksi tietoa nimenkäyttäjien kadunnimistä esittämistään mielipiteistä: millainen kadunnimi on toimiva ja miellyttävä kaupunkiympäristössä, mitä ominaisuuksia nimissä arvostetaan ja mitä ei. Pyrin saamaan selville, mitä mieltä asukkaat ylipäätään ovat hyvistä ja huonoista kadunnimistä, mutta mielenkiintoista on myös selvittää, mitä he ajattelevat nimenomaan oman kotikaupunkinsa, Kouvolan, nimistöstä. Valintatehtävien ohella yksi tapa selvittää tätä on kysyä mielipidettä oman kotikadun nimestä, johon asukas on jo ehtinyt luoda ehkä pitkänkin suhteen, hyvässä tai pahassa. Pyrin myös vertailemaan eriikäisten asukkaiden mielipiteiden eroja. Tutkimusryhmäni on vertailuun otollinen, sillä ikäryhmät jakautuivat aika selkeästi kahtia: kävin keräämässä tutkimusaineistoa Kouvolan eri oppilaitoksissa noin 16–18-vuotiailta opiskelijoilta ja muut vastaajat olivat pääosin selkeästi iäkkäämpiä työikäisiä tai eläkkeellä olevia. Myös aihepiirinimien käsittely nousee tutkimuksessa keskeiseksi. Toivon tutkimuksellani saavan arvokasta tietoa lisäksi siitä, millaiset nimet ammatikseen kadunnimiä käyttävien mielestä toimivat ja millaiset puolestaan aiheuttavat ongelmia ja sekaannuksia. Tutkimuksen suosikkinimeksi nousseessa Omenakujassa kiteytyvät liki kaikki ne kadunnimen hyvät piirteet, joita asukkaat arvostavat. Nimi on lyhyt ja selkeä, kuten asukkaiden muutkin suosikkinimet (esim. Torikatu, Kevätkuja). Omenakujan perusosa kuja on tervetullutta vaihtelua lukuisten katu- ja tie-loppuisten kadunnimien rinnalle, mutta se ilmaisee kuitenkin selkeästi, että on kysymys kadusta. Nimi on toiveiden mukaan kirjoitusasultaan suomalainen ja sointuva eikä siinä ole vierasperäisiä äänteitä. Kadunnimestä pystyy helposti muodostamaan mielikuvan, joten se ei ole ”tuulesta temmattu”. Koska nimi on helppo ymmärtää, osoitettaan ei tarvitse moneen kertaan toistella. Jos katu vielä sijaitsisi omakotialueella, jossa kasvaisi omenapuita, olisi se toiveiden mukaisesti ympäristöön sopiva. Mikäli Omenakuja kertoisi vaikkapa paikalla olleesta omenatarhasta, olisi siinä mukana myös historian havinaa. Luontoaiheiset kadunnimet ovat yleensäkin asukkaiden mieleen, joten Omenakuja toteuttaa tämänkin toiveen. Nimen perusteella ei voine muodostaa vääriä assosiaatioita, sillä jokainen lapsikin tietää, mikä omena on. Omenakuja on monen toiveen mukaan myös sopivan neutraali ja asiallinen - siitä on vaikea keksiä mitään tyhmää. Niin ikään Omenakuja soveltuu aihepiinimeksi. Asukkaat ja etenkin ammatikseen kadunnimiä käyttävät suhtautuivat kyselyssäni myönteisesti ryhmänimiin muun muassa niiden opastavuuden vuoksi. Nimi olisikin osoitenimenä toivottu: moni asuisi mielellään veikeällä Omenakuja-nimisellä kadulla.
-
(2020)Millainen on asukkaiden mielestä hyvä kadunnimi? Tätä kysymystä selvitän tutkimuksessani, josta on jo julkaistu artikkeli Kurvinpussi vai Torikatu? Kouvolalaisten mielipiteitä kadunnimistä (2005) Terhi Ainialan toimittamassa teoksessa Kaupungin nimet: kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä. Artikkeli toimii tutkimuksen pohjana, mutta kyselylomakkeiden täyttäneiden kouvolalaisten määrä on uudemmassa tutkimuksessa huomattavasti suurempi, 569. Lisäksi olen haastatellut ammatikseen kadunnimiä käyttäviä pelastustyöntekijöitä, poliiseja, taksiautoilijoita sekä postinjakajia. Tavoitteenani on kerätä nimistönsuunnittelun avuksi tietoa nimenkäyttäjien kadunnimistä esittämistään mielipiteistä: millainen kadunnimi on toimiva ja miellyttävä kaupunkiympäristössä, mitä ominaisuuksia nimissä arvostetaan ja mitä ei. Pyrin saamaan selville, mitä mieltä asukkaat ylipäätään ovat hyvistä ja huonoista kadunnimistä, mutta mielenkiintoista on myös selvittää, mitä he ajattelevat nimenomaan oman kotikaupunkinsa, Kouvolan, nimistöstä. Valintatehtävien ohella yksi tapa selvittää tätä on kysyä mielipidettä oman kotikadun nimestä, johon asukas on jo ehtinyt luoda ehkä pitkänkin suhteen, hyvässä tai pahassa. Pyrin myös vertailemaan eriikäisten asukkaiden mielipiteiden eroja. Tutkimusryhmäni on vertailuun otollinen, sillä ikäryhmät jakautuivat aika selkeästi kahtia: kävin keräämässä tutkimusaineistoa Kouvolan eri oppilaitoksissa noin 16–18-vuotiailta opiskelijoilta ja muut vastaajat olivat pääosin selkeästi iäkkäämpiä työikäisiä tai eläkkeellä olevia. Myös aihepiirinimien käsittely nousee tutkimuksessa keskeiseksi. Toivon tutkimuksellani saavan arvokasta tietoa lisäksi siitä, millaiset nimet ammatikseen kadunnimiä käyttävien mielestä toimivat ja millaiset puolestaan aiheuttavat ongelmia ja sekaannuksia. Tutkimuksen suosikkinimeksi nousseessa Omenakujassa kiteytyvät liki kaikki ne kadunnimen hyvät piirteet, joita asukkaat arvostavat. Nimi on lyhyt ja selkeä, kuten asukkaiden muutkin suosikkinimet (esim. Torikatu, Kevätkuja). Omenakujan perusosa kuja on tervetullutta vaihtelua lukuisten katu- ja tie-loppuisten kadunnimien rinnalle, mutta se ilmaisee kuitenkin selkeästi, että on kysymys kadusta. Nimi on toiveiden mukaan kirjoitusasultaan suomalainen ja sointuva eikä siinä ole vierasperäisiä äänteitä. Kadunnimestä pystyy helposti muodostamaan mielikuvan, joten se ei ole ”tuulesta temmattu”. Koska nimi on helppo ymmärtää, osoitettaan ei tarvitse moneen kertaan toistella. Jos katu vielä sijaitsisi omakotialueella, jossa kasvaisi omenapuita, olisi se toiveiden mukaisesti ympäristöön sopiva. Mikäli Omenakuja kertoisi vaikkapa paikalla olleesta omenatarhasta, olisi siinä mukana myös historian havinaa. Luontoaiheiset kadunnimet ovat yleensäkin asukkaiden mieleen, joten Omenakuja toteuttaa tämänkin toiveen. Nimen perusteella ei voine muodostaa vääriä assosiaatioita, sillä jokainen lapsikin tietää, mikä omena on. Omenakuja on monen toiveen mukaan myös sopivan neutraali ja asiallinen - siitä on vaikea keksiä mitään tyhmää. Niin ikään Omenakuja soveltuu aihepiinimeksi. Asukkaat ja etenkin ammatikseen kadunnimiä käyttävät suhtautuivat kyselyssäni myönteisesti ryhmänimiin muun muassa niiden opastavuuden vuoksi. Nimi olisikin osoitenimenä toivottu: moni asuisi mielellään veikeällä Omenakuja-nimisellä kadulla.
-
(2018)Tässä tutkielmassa tutkin yhä esiintyviä muinaissuomalaisina pidettyjä henkilönnimiä. Rajasin tutkielmaani kaikista Ainialan, Saarelman ja Sjöblomin Nimistöntutkimuksen perusteet -teoksessaan (2008) mainitsemista todennäköisesti muinaissuomalaisista henkilönnimistä ne, jotka on aikavälillä 1900-luvulta nykypäivään annettu vähintään sadalle lapselle. Tällä rajauksella saan etunimet Lempi, Vilja, Toivo, Ahti, Kaleva, Tapio, Talvi, Myrsky ja Paju. Selvitän, miten nimet ovat esiintyneet nimistössä 1800-luvulta nykypäivään sekä miten ne edustuvat nykysuomalaiselle: millaisia asenteita ja assosiaatioita ne herättävät. Sivuan myös nimien sukupuolisuutta. Kvalitatiivinen osa tutkimustani on kansanonomastista, eli se käsittelee maallikoiden nimiin ja nimien käyttöön liittyviä käsityksiä ja havaintoja, joita analysoin semantiikan kannalta. Etunimien esiintymistä 1800-luvulla tutkin yksittäisten seurakuntien kirkonkirjoista, jotka ovat saatavilla HisKi-tietokannassa. Nimien esiintymistä 1900-luvun alusta nykypäivään tutkin Väestörekisterikeskuksen tietojen avulla. Tämä aineisto kattaa kaikki tuona aikavälinä Suomessa syntyneet. Nimien herättämien assosiaatioiden ja asenteiden aineistona on vuosi-na 2014 ja 2017 toteuttamani sähköiset kyselyt. Tutkimani muinaissuomalaisina pidetyt etunimet on kristillisen ja muun vierasperäisen nimistön melkein täydellisen dominoivuuden jälkeen otettu uudelleen käyttöön. Esiintyvyys on ollut 1800-luvulta nykyhetkeen nimien kesken erilaista. Vain Lempi ja Toivo saavuttivat varsinaista suosiota jo 1800-luvun puolella. Mytologiset nimet Ahti, Tapio ja Kaleva yleistyivät vasta 1900-luvun alussa. Loput nimistä eli nimet Vilja, Myrsky, Talvi ja Paju profiloi-tuvat vasta 1900-luvun lopulla tai 2000-luvulla käyttöön tulleiksi omakielisiksi luontonimiksi. Tutkimustulosten perusteella luokittelen nimet suosioluokkiin: mytologiset nimet Ahti ja Tapio ikivihreisiin, nimet Lempi ja Toivo perinteisiin, Vilja ja Kaleva melko harvinaisiin ja luontonimet Myrsky, Talvi ja Paju harvinaisiin. Tutkimani muinaissuomalaisina pidetyt henkilönnimet herättävät nykysuomalaisissa sekä abstrakteja että konkreettisiin tarkoitteisiin kohdistuvia assosiaatioita, maisemallisia ja tunnelmallisia mielikuvia sekä nimenkantajan luonteeseen, elämäntapoihin ja ulkonäköön liittyviä henkilömielikuvia. Aineistoni pohjalta voidaan päätellä, että transparenttien etunimien herättämiä assosiaatioita ohjaa juuri niiden appellatiivinen merkitys – yhdenmukaisen lekseemin tai muun nimestä saadun konkreettisen mielikuvan metaforinen ja metonyyminen käyttö sekä näiden herättämät laajemmat tietokehykset. Appellatiivisen vastineen osoittama tarkoite tietokehyksineen asettuu usein metaforisissa assosiaatioissa käsitteellisen metaforan lähdealueeksi, jonka kautta henkilömielikuvia muodostetaan. Appellatiivisen tarkoitteen herättämät laajemmat tietokehykset toimivat assosiaatioiden varantona. Niistä kumpuaa konkreettisia assosiaatioita tarkoitteelle läheisistä muista tarkoitteista ja abstrakteja assosiaatioita, sekä maisemallisia ja tunnelmallisia mielikuvia. Näiden kielensisäisten vaikutteiden lisäksi tutkimieni nimien herättämiä assosiaatioita ja asenteita ohjaavat monet kielenulkoiset seikat. Kielenkäyttäjien mielikuvat nimenkantajan todennäköisestä iästä ja sukupuolesta vastaavat yllättävän hyvin nimien esiintymistä reaalimaailmassa. Osa kielenkäyttäjistä tunnistaa mytologisen yhteyden nimien Ahti, Tapio ja Kaleva taustalla. Tutkimieni nimien sukupuolinen käyttö on nimien kesken eri tasoin vakiintunutta. Harvinaisimmat nimet Myrsky, Talvi ja Paju esiintyvät sekä tyttö- että poikavauvoille annettuina. Aineistoni pohjalta voidaan nähdä, että ne kallistuvat sekä esiintyvyydessään että kielenkäyttäjien käsityksissä enemmän yhteen sukupuoleen: Myrsky maskuliiniseen ja Talvi ja Paju feminiiniseen suuntaan. Vaikuttaa siltä, että se, millaisia mielikuvia kielenkäyttäjä liittää transparentin nimen yhdenmukaiseen lekseemiseen pariin, vaikuttaa myös näkemykseen nimen sukupuolesta. Transparenttien ja sukupuoleltaan vakiintumattomien etunimien kohdalla moni kielenkäyttäjä pyrkii liittämään yhdenmukaisen lekseemin osoittamaan tarkoitteeseen, kuten pajupuuhun, joitain sukupuolistereotyyppisesti jaoteltuja merkityksiä. Toisaalta aineistoni osoittaa, että osa nykysuomalaisista arvostaa nimissä nimenomaan niiden sukupuolineutraaliutta.
-
(2018)Tutkielman aiheena on kirjallisuuden nimien funktiot kotimaisessa fantasiakirjallisuudessa ja se, miten nimet rakentavat fiktiivistä maailmaa. Tutkielman aineisto koostuu kolmen fantasia-sarjan nimistä. Nämä sarjat ovat Anu Holopaisen Syysmaa, Ilkka Auerin Lumen ja jään maa sekä Helena Wariksen Pohjankontu. Tutkielmassa yhdistetään nimistön- ja kirjallisuudentutkimusta. Aineiston nimistä tarkastellaan, millaisia funktioita ne saavat kohdeteoksissa. Funktiot, joita tutkielmassa käsitellään, ovat identifioiva funktio, deskriptiivinen funktio, fiktionaalistava funktio, lokalisoiva funktio ja sosiaalinen funktio. Tutkielmassa analysoidaan, millaiset nimet saavat teoksissa mitäkin funktioita ja miten nimet funktioineen liittyvät fiktiivisen maailman rakentamiseen. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 1098 nimestä. Holopaisen Syysmaassa on 254 nimeä, Auerin Lumen ja jään maassa 577 ja Wariksen Pohjankonnussa 267. Syysmaan nimistä 151 on henkilönnimiä, 63 paikannimiä ja 40 muita nimiä. Lumen ja jään maan nimistä 312 on henkilönnimiä, 216 paikannimiä ja 49 muita nimiä. Pohjankonnun nimistä 169 on henkilönnimiä, 68 paikannimiä ja 30 muita nimiä. Nimet ovat keino rakentaa ja kuvailla fiktiivistä maailmaa ja sen ominaisuuksia. Nimillä kirjailija voi antaa lukijalle lisätietoa nimenkantajasta antamalla tälle kuvailevan nimen, esimerkiksi lisänimen. Esimerkiksi aatelisten ja tavallisten ihmisten nimissä on jonkin verran eroja. Sukunimet ja samanimisyys taas kertovat siitä, että maailma on teoksen ulkopuolella laajempi. Nimi myös liittää nimenkantajan ympäröivään fiktiiviseen maailmaan: nimi voi esimerkiksi kertoa nimenkantajan ammatin tai sen, millainen paikka on kyseessä. Nimien avulla luodaan myös suhde fiktiivisen maailman ja todellisen maailman välille. Fiktiivinen maailma voi esimerkiksi lainata todellisesta maailmasta nimistön ja kulttuurin ja tuoda ne osaksi fiktiivistä maailmaa. Fantasiamaailman nimet sijoittavat nimenkantajat tietylle alueelle fantasiamaailman sisällä, ja esimerkiksi eri kansojen nimet ovat keskenään erilaisia. Nimenkantajien sosiaalisista suhteista tai sosiaalisesta prestiisistä aineiston nimet eivät tyypillisesti kerro.
-
(2022)Käsittelen tutkielmassani sisarusten ensimmäisten etunimien eli ensinimien yhteensopivuutta. Tutkimukseni tavoite on selvittää, missä määrin vuosina 2010–2021 annetut sisarusten ensinimet ovat yhteensopivia. Lisäksi tarkastelen, millaiset fonologiset, morfologiset, semanttiset sekä tyyliin ja kielivalintaan liittyvät piirteet sisarusten ensinimiä yhdistävät. Tutkimusaineisto on kerätty internetissä jaossa olleella kyselylomakkeella. Aineisto koostuu 249 sisarussarjan nimestä. Yli puolet (61 %) aineiston sisarussarjoista on sellaisia, joissa on kaksi sisarusta. Analysoin sisaruksille annettuja nimiä nimitypologisin ja sosio-onomastisin keinoin. Analyysini mukaan 76 prosentilla sisarussarjojen ensinimistä on useampi kuin yksi yhteinen piirre, 20 prosentilla on yksi yhteinen piirre ja 4 prosentilla ei ole yhtään yhteistä piirrettä. Yhteiset piirteet sijoittuvat kielen eri osa-alueille. Fonologisista piirteistä yleisin on sointuisuus, morfologisista piirteistä kaksitavuisuus, semanttisista piirteistä harvinaisuus ja kielivalintaan liittyvistä piirteistä kielisyys. Aineistossani yleisin sisarusten nimiä yhdistävä piirre on kaksitavuisuus (59 %). Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että ensinimet ovat tyypillisesti kaksitavuisia. Osa nimenantajista kertoi myös valinneensa sisaruksille tietoisesti tavurakenteeltaan samanlaiset nimet. Toiseksi yleisin yhteinen piirre on kielivalinta (55 %). Kielivalinta ilmenee jakona suomalaisiin ja kansainvälisiin nimiin. Tulokseen vaikuttaa vastaajien käsitykset nimistä, eli se, millaisia nimiä he ovat pitäneet suomalaisina tai kansainvälisinä. Esikoisen saama perinteinen suomalainen nimi vaikuttaa siihen, ettei kuopusta voi nimetä kansainvälisellä nimellä tai toisin päin. Kielivalintaan on kytköksissä perheen kieli- ja kulttuuritausta sekä käytännön asiat, kuten nimien helppo äänne- ja kirjoitusasu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kolmanneksi yleisin yhteensovittamiskeino on sama tyyli (31 %). Sisarusten nimien tyylillinen yhteneväisyys ilmenee alkuperältään ja suosionvaihtelultaan samankaltaisina niminä. Tutkimukseni osoittaa, että sisarusten ensinimien yhteensopivuus on nimenantajille tärkeää. Sisarusten nimien ei kuitenkaan haluta olevan äännerakenteeltaan liian samankaltaisia, koska ne voivat helposti sekoittua keskenään. Tällaisten nimien nähdään myös vaikuttavan negatiivisella tavalla lasten yksilöllisyyden kokemukseen. Toisaalta maltillisemman äänteellisen samankaltaisuuden, kuten pelkän alkusoinnun tai satunnaisten samojen äänteiden, nähdään luovan sisarusten välille siteen, mikä ilmenee esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja tasa-arvon tunteena perheen sisällä.
-
(2022)Käsittelen tutkielmassani sisarusten ensimmäisten etunimien eli ensinimien yhteensopivuutta. Tutkimukseni tavoite on selvittää, missä määrin vuosina 2010–2021 annetut sisarusten ensinimet ovat yhteensopivia. Lisäksi tarkastelen, millaiset fonologiset, morfologiset, semanttiset sekä tyyliin ja kielivalintaan liittyvät piirteet sisarusten ensinimiä yhdistävät. Tutkimusaineisto on kerätty internetissä jaossa olleella kyselylomakkeella. Aineisto koostuu 249 sisarussarjan nimestä. Yli puolet (61 %) aineiston sisarussarjoista on sellaisia, joissa on kaksi sisarusta. Analysoin sisaruksille annettuja nimiä nimitypologisin ja sosio-onomastisin keinoin. Analyysini mukaan 76 prosentilla sisarussarjojen ensinimistä on useampi kuin yksi yhteinen piirre, 20 prosentilla on yksi yhteinen piirre ja 4 prosentilla ei ole yhtään yhteistä piirrettä. Yhteiset piirteet sijoittuvat kielen eri osa-alueille. Fonologisista piirteistä yleisin on sointuisuus, morfologisista piirteistä kaksitavuisuus, semanttisista piirteistä harvinaisuus ja kielivalintaan liittyvistä piirteistä kielisyys. Aineistossani yleisin sisarusten nimiä yhdistävä piirre on kaksitavuisuus (59 %). Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että ensinimet ovat tyypillisesti kaksitavuisia. Osa nimenantajista kertoi myös valinneensa sisaruksille tietoisesti tavurakenteeltaan samanlaiset nimet. Toiseksi yleisin yhteinen piirre on kielivalinta (55 %). Kielivalinta ilmenee jakona suomalaisiin ja kansainvälisiin nimiin. Tulokseen vaikuttaa vastaajien käsitykset nimistä, eli se, millaisia nimiä he ovat pitäneet suomalaisina tai kansainvälisinä. Esikoisen saama perinteinen suomalainen nimi vaikuttaa siihen, ettei kuopusta voi nimetä kansainvälisellä nimellä tai toisin päin. Kielivalintaan on kytköksissä perheen kieli- ja kulttuuritausta sekä käytännön asiat, kuten nimien helppo äänne- ja kirjoitusasu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kolmanneksi yleisin yhteensovittamiskeino on sama tyyli (31 %). Sisarusten nimien tyylillinen yhteneväisyys ilmenee alkuperältään ja suosionvaihtelultaan samankaltaisina niminä. Tutkimukseni osoittaa, että sisarusten ensinimien yhteensopivuus on nimenantajille tärkeää. Sisarusten nimien ei kuitenkaan haluta olevan äännerakenteeltaan liian samankaltaisia, koska ne voivat helposti sekoittua keskenään. Tällaisten nimien nähdään myös vaikuttavan negatiivisella tavalla lasten yksilöllisyyden kokemukseen. Toisaalta maltillisemman äänteellisen samankaltaisuuden, kuten pelkän alkusoinnun tai satunnaisten samojen äänteiden, nähdään luovan sisarusten välille siteen, mikä ilmenee esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja tasa-arvon tunteena perheen sisällä.
-
(2023)Tutkielman aiheena on Aki Kaurismäen ohjaaman ja käsikirjoittaman Suomi-trilogian nimistö. Työssä tarkastellaan sitä, miten nimistö vaikuttaa Suomi-trilogian elokuvien narratiiviin ja maailmasta rakentuvaan kuvaan. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi selvitetään, millaista nimistöä Suomi-trilogian elokuvissa esiintyy ja mitkä nimistä ovat autenttisia ja mitkä fiktiivisiä. Tutkimusaineistona on Aki Kaurismäen Suomi-trilogian elokuvat Kauas pilvet karkaavat (1995), Mies vailla menneisyyttä (2002) sekä Laitakaupungin valot (2005). Tutkimusaineisto koostuu 33 henkilönnimestä, 15 paikannimestä ja 54 ergonyymistä. Ergonyymit käsittävät kaupalliset nimet, kuten yritys-, tuote-, sekä ei-kaupallisten instituutioiden nimet. Henkilönnimistä fiktiivisiä on 24, paikannimistä 2 ja ergonyymeistä 15. Tutkielman aineisto on audiovisuaalinen, mikä vaikuttaa sekä analyysiin että tuloksiin. Aineistoa tutkitaan kirjallisuuden nimistön funktioiden näkökulmasta. Autenttisten paikannimien, henkilönnimien ja ergonyymien kohdalla merkittävimmät funktiot ovat lokalisoiva ja affektiivinen funktio. Fiktiivisissä nimissä korostuvat assosiatiivinen, narratiivinen ja ideologinen funktio. Nimistö kantaa Suomi-trilogian narratiivin ja maailman rakentumisen kannalta merkityksiä. Autenttiset paikannimet sijoittavat elokuvan maantieteellisesti (Tehtaankatu). Autenttiset ergonyymit sijoittavat elokuvan maantieteellisesti (Kluuvin suutari) sekä ajallisesti (Cassa). Myös aineistossa esiintyvät autenttiset henkilönnimet voivat sijoittaa elokuvan tiettyyn aikaan (Ken Saro-Wiwa). Aineiston fiktiiviset nimet kantavat monia narratiivin ja elokuvien maailmasta rakentuvan kuvan kannalta olennaisia funktioita. Narratiivisia merkityksiä elokuviin tuovat yritysnimet (Ravintola Työ). Fiktiiviset ergonyymit luovat myös elokuvien tunneilmastoa (Western Alarm). Henkilönnimet sisältävät runsaasti assosiaatioita reaalimaailman henkilöihin (Anttila) ja toisiin teoksiin (Seppo Ilmari Koistinen). Merkityksellistä on myös henkilöhahmojen nimettömyys, mikä vaikuttaa suoraan elokuvien narratiiviin. Henkilönnimet, paikannimet ja ergonyymit luovat kuvaa realistisesta, mutta jossain määrin reaalimaailmasta poikkeavasta, kaurismäkeläisestä maailmasta.
-
(2023)Tutkielman aiheena on Aki Kaurismäen ohjaaman ja käsikirjoittaman Suomi-trilogian nimistö. Työssä tarkastellaan sitä, miten nimistö vaikuttaa Suomi-trilogian elokuvien narratiiviin ja maailmasta rakentuvaan kuvaan. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi selvitetään, millaista nimistöä Suomi-trilogian elokuvissa esiintyy ja mitkä nimistä ovat autenttisia ja mitkä fiktiivisiä. Tutkimusaineistona on Aki Kaurismäen Suomi-trilogian elokuvat Kauas pilvet karkaavat (1995), Mies vailla menneisyyttä (2002) sekä Laitakaupungin valot (2005). Tutkimusaineisto koostuu 33 henkilönnimestä, 15 paikannimestä ja 54 ergonyymistä. Ergonyymit käsittävät kaupalliset nimet, kuten yritys-, tuote-, sekä ei-kaupallisten instituutioiden nimet. Henkilönnimistä fiktiivisiä on 24, paikannimistä 2 ja ergonyymeistä 15. Tutkielman aineisto on audiovisuaalinen, mikä vaikuttaa sekä analyysiin että tuloksiin. Aineistoa tutkitaan kirjallisuuden nimistön funktioiden näkökulmasta. Autenttisten paikannimien, henkilönnimien ja ergonyymien kohdalla merkittävimmät funktiot ovat lokalisoiva ja affektiivinen funktio. Fiktiivisissä nimissä korostuvat assosiatiivinen, narratiivinen ja ideologinen funktio. Nimistö kantaa Suomi-trilogian narratiivin ja maailman rakentumisen kannalta merkityksiä. Autenttiset paikannimet sijoittavat elokuvan maantieteellisesti (Tehtaankatu). Autenttiset ergonyymit sijoittavat elokuvan maantieteellisesti (Kluuvin suutari) sekä ajallisesti (Cassa). Myös aineistossa esiintyvät autenttiset henkilönnimet voivat sijoittaa elokuvan tiettyyn aikaan (Ken Saro-Wiwa). Aineiston fiktiiviset nimet kantavat monia narratiivin ja elokuvien maailmasta rakentuvan kuvan kannalta olennaisia funktioita. Narratiivisia merkityksiä elokuviin tuovat yritysnimet (Ravintola Työ). Fiktiiviset ergonyymit luovat myös elokuvien tunneilmastoa (Western Alarm). Henkilönnimet sisältävät runsaasti assosiaatioita reaalimaailman henkilöihin (Anttila) ja toisiin teoksiin (Seppo Ilmari Koistinen). Merkityksellistä on myös henkilöhahmojen nimettömyys, mikä vaikuttaa suoraan elokuvien narratiiviin. Henkilönnimet, paikannimet ja ergonyymit luovat kuvaa realistisesta, mutta jossain määrin reaalimaailmasta poikkeavasta, kaurismäkeläisestä maailmasta.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sörnäisten slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttöä digitaalisissa diskursseissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisissa diskursseissa slanginimiä Sörkka ja Sörkkä käytetään. Lisäksi selvitetään, eroavatko slanginimien diskurssit toisistaan tai alueen virallisen nimen diskursseista. Tutkimusaineistona on Suomi24-keskustelupalstalle kirjoitetuista keskusteluviesteistä koostuva korpus, josta on muodostettu osakorpus kokoamalla kaikki Sörkan, Sörkän ja Sörnäisten esiintymät kappalekonteksteineen. Keskusteluviestit on kirjoitettu vuosina 2001–2016. Tutkielmassa hyödynnetään korpusavusteista diskurssintutkimusta (Corpus-Assisted Dis-course Studies, CADS) ja avainsana-analyysia. Tutkimuksen kohteena ovat Sörkan ja Sörkän avainsanat eli sanat, jotka esiintyvät slanginimen kanssa suhteellisen usein. Tarkasteluun on otettu 63 Sörkän ja 95 Sörkan keskeisintä avainsanaa. Avainsanat on luokiteltu semanttisin perustein merkitysryhmiin, joiden avulla tutkimuksessa muodostetaan kuva Sörkan ja Sörkän diskurssiprosodioista. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että Sörkan ja Sörkän diskurssiprosodiat ovat pääpiirteittäin hyvin samanlaisia. Molemmille nimille erityisen keskeisiä ovat paikkoihin liittyvä diskurssi sekä vankiladiskurssi. Tavallisia ovat myös asumiseen, liikenteeseen ja stadilaisuuteen liittyvät diskurssit. Pieniä eroja on diskurssien laadussa ja slangisanojen käytössä. Sörnäisten kaupunginosan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvä diskurssi on Sörkälle tavallisempaa kuin Sörkalle. Sörkän kanssa slangin käyttö on maltillisempaa ja Sörkan kanssa leimallisempaa. Vertailu Sörnäisen diskursseihin osoittaa, että Sörkalla ja Sörkällä on erityinen merkitys vankiladiskurssissa. Slanginimiä käytetään erityisesti silloin, kun vankilaa katsotaan omasta kokemusmaailmasta käsin.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sörnäisten slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttöä digitaalisissa diskursseissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisissa diskursseissa slanginimiä Sörkka ja Sörkkä käytetään. Lisäksi selvitetään, eroavatko slanginimien diskurssit toisistaan tai alueen virallisen nimen diskursseista. Tutkimusaineistona on Suomi24-keskustelupalstalle kirjoitetuista keskusteluviesteistä koostuva korpus, josta on muodostettu osakorpus kokoamalla kaikki Sörkan, Sörkän ja Sörnäisten esiintymät kappalekonteksteineen. Keskusteluviestit on kirjoitettu vuosina 2001–2016. Tutkielmassa hyödynnetään korpusavusteista diskurssintutkimusta (Corpus-Assisted Dis-course Studies, CADS) ja avainsana-analyysia. Tutkimuksen kohteena ovat Sörkan ja Sörkän avainsanat eli sanat, jotka esiintyvät slanginimen kanssa suhteellisen usein. Tarkasteluun on otettu 63 Sörkän ja 95 Sörkan keskeisintä avainsanaa. Avainsanat on luokiteltu semanttisin perustein merkitysryhmiin, joiden avulla tutkimuksessa muodostetaan kuva Sörkan ja Sörkän diskurssiprosodioista. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että Sörkan ja Sörkän diskurssiprosodiat ovat pääpiirteittäin hyvin samanlaisia. Molemmille nimille erityisen keskeisiä ovat paikkoihin liittyvä diskurssi sekä vankiladiskurssi. Tavallisia ovat myös asumiseen, liikenteeseen ja stadilaisuuteen liittyvät diskurssit. Pieniä eroja on diskurssien laadussa ja slangisanojen käytössä. Sörnäisten kaupunginosan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvä diskurssi on Sörkälle tavallisempaa kuin Sörkalle. Sörkän kanssa slangin käyttö on maltillisempaa ja Sörkan kanssa leimallisempaa. Vertailu Sörnäisen diskursseihin osoittaa, että Sörkalla ja Sörkällä on erityinen merkitys vankiladiskurssissa. Slanginimiä käytetään erityisesti silloin, kun vankilaa katsotaan omasta kokemusmaailmasta käsin.
-
(2016)Tutkielma edustaa nimistöntutkimusta. Tarkastelun kohteena on Pohjois-Amerikassa, Yhdysvaltojen itärannikolla, sijaitseva Delawaren laakso. Tutkielma keskittyy suomalaisperäisiin paikannimiin alueella, jolla on vuosina 1638–1655 sijainnut Uuden Ruotsin siirtokunta, jonka asukkaista huomattava osa on ollut suomalaisia. Tarkasteltava alue sisältää entisen Uuden Ruotsin siirtokunnan lisäksi alueen merkittävimmän joen, Delawaren, varret ja sivujoet. Alue ulottuu Delawaren, Marylandin, New Jerseyn, New Yorkin ja Pennsylvanian osavaltioihin. Tutkielmassa selvitetään, löytyykö Delawaren laaksosta suomalaisperäisiä paikannimiä ja pohditaan, mitä näistä nimistä voidaan päätellä. Paikannimien luokittelussa käytetään nimistöntutkimukseen vakiintunutta luokitusjärjestelmää, jossa nimet jaetaan kahteen pääryhmään, kulttuurinimiin ja luontonimiin. Pääryhmät jakaantuvat edelleen omiin alaluokkiinsa. Aineistona on useita teoksia, joissa on käsitelty Uuden Ruotsin siirtokuntaa. Laajin teos on Peter Lindeströmin Geographia Americae (1925). Aineistona ovat myös Yhdysvaltain liittovaltion nimistöluettelot ja -tiedostot, kartat ja karttapalvelut sekä Nimiarkiston Uuden Ruotsin nimistö. Tutkielmassa osoitetaan, että Delawaren laaksossa esiintyy suomalaisperäisiä paikannimiä. Valtaosa tarkastellun alueen suomalaisperäisistä paikannimistä on kulttuurinimiin kuuluvia artefaktinnimiä. Luontonimien osuus on vähäinen. Luontonimiä edustavat esimerkiksi vesistönimet Mullica River ja Mullica Hill Pond. Suomalaisperäisten paikannimien määrä ei ole suuri, joten jokainen säilynyt suomalaisperäinen paikannimi on arvokas kulttuuriperintö.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastellaan vieraskielisten kirjallisuuden nimien käännösratkaisuja kahdessa suomennoksessa. Tutkimuksen kohteena ovat henkilönnimet ja paikannimet unkarilaisen Ferenc Molnárin Koulupoikia-nuorisoromaanin kahdessa eriaikaisessa suomennoksessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia käännösratkaisuja suomennoksissa on käytetty unkarinkielisen alkuperäisteoksen A Pál utcai fiúk henkilön- ja paikannimen kohdalla. Suomennokset ovat vuosilta 1913 ja 2012, joten niiden välillä on 99 vuoden aikaero. Tutkimusaineistona on käytetty unkarinkielistä nuorisoromaania, sen kahta suomennosta ja saksannosta. Aineistoa tarkastellaan pääasiassa kirjallisuuden nimien tutkimuksen ja käännösstrategioiden näkökulmista. Tutkimusmenetelmänä toimivat kirjallisuuden nimien tutkimukselle vakiintuneet käännösstrategiamallit. Tässä työssä käsiteltävät kuusi käännösstrategiaa ovat laina, käännös, mukaelma, korvaaminen, lisäys ja poisto. Analyysissa verrataan, miten kohdeteoksen suomentajien käyttämät käännösstrategiat eroavat toisistaan. Vertailussa valotetaan myös nuorisoromaanin saksannoksessa Die Jungen der Paulstraße tehtyjä käännösratkaisuja. Lisäksi analysoidaan teoksen nimimaisemaa henkilön- ja paikannimistön pohjalta. Tutkimusaineisto muodostuu fiktiivistä ja ei-fiktiivisistä henkilönnimistä ja paikannimistä. Tarkastelun kohteena on yhteensä alkuperäisteoksen 90 nimeä, joista 49 on henkilönnimiä ja 41 paikannimiä. Tutkielmassa selviää, että molemmissa suomennoksissa on hyödynnetty käännösstrategioita monipuolisesti. Aineiston nimien suomennoksissa on käytetty eniten lainaa, käännöstä ja mukaelmaa, kun taas vähiten on käytetty korvaamista, lisäystä ja poistoa. Tämän tutkimuksen perusteella alkuteoksessa sekä molemmissa suomennoksissa henkilön- ja paikannimistö on yhtenäinen ja realistinen. Kaikkiaan nimissä kuvastuu omintakeista unkarilaista paikallisväriä, minkä kautta romaaniin luodaan elävä nimimaisema.
Now showing items 1-20 of 20