Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Oppikirja-analyysi"

Sort by: Order: Results:

  • Keegan, Orla (2020)
    Tutkielma käsittelee toiminnallisia tehtäviä varhennetun englannin opetukseen suunnatuissa oppikirjoissa Jump in ja Go. Vuosiluokkien 1-2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että opetuksessa tulisi korostua toiminnallisuus ja työtavoissa tulisi yhdistyä leikinomaisuus, musiikki, draama, pelit ja liike sekä eri aistien hyödyntäminen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten paljon ja millaisia toiminnallisia tehtäviä varhennetun englannin oppimateriaaleissa on, sekä millaisia elementtejä nämä toiminnalliset tehtävät sisältävät. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että toiminnalliset työtavat voivat tukea oppimista ja ovat myös varhennettua kieltä opettavien opettajien suosimia tehtävätyyppejä. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Otavan Jump in -oppimateriaalia sekä Sanoma Pron Go -oppimateriaalia, jotka on molemmat suunnattu varhennetun englannin opetukseen. Tutkielmassa analysoitiin oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja sekä opettajan digiopetusmateriaalia, mutta vain oppikirjojen sisältämät tehtävät analysoitiin yksityiskohtaisesti. Oppikirjojen toiminnalliset tehtävät analysoitiin fokusoiden niiden sisällöllisiin elementteihin. Analysoidut sisältöelementit olivat liike, musiikki, kirjoittaminen, lukeminen, draama sekä värittäminen/piirtäminen. Pelit luokiteltiin toiminnallisiksi tehtäviksi, mutta ne analysoitiin erikseen niiden suuren määrän vuoksi. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmat oppimateriaalit sisälsivät toiminnallisia tehtäviä, mutta tehtävät ja niiden elementit olivat erilaisia. Liike ja puhuminen olivat yleisimmät elementit toiminnallisissa tehtävissä, kun taas peleissä puhuminen oli yleisin elementti. Oppimateriaalien välillä oli myös eroavaisuuksia, sillä Go -oppikirjan toiminnalliset tehtävät sisälsivät enemmän draamaelementtejä, kun taas Jump in -oppikirja otti paremmin huomioon oppilaat, joiden lukutaito ei ole vielä vahva.
  • Keegan, Orla (2020)
    Tutkielma käsittelee toiminnallisia tehtäviä varhennetun englannin opetukseen suunnatuissa oppikirjoissa Jump in ja Go. Vuosiluokkien 1-2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että opetuksessa tulisi korostua toiminnallisuus ja työtavoissa tulisi yhdistyä leikinomaisuus, musiikki, draama, pelit ja liike sekä eri aistien hyödyntäminen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten paljon ja millaisia toiminnallisia tehtäviä varhennetun englannin oppimateriaaleissa on, sekä millaisia elementtejä nämä toiminnalliset tehtävät sisältävät. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että toiminnalliset työtavat voivat tukea oppimista ja ovat myös varhennettua kieltä opettavien opettajien suosimia tehtävätyyppejä. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Otavan Jump in -oppimateriaalia sekä Sanoma Pron Go -oppimateriaalia, jotka on molemmat suunnattu varhennetun englannin opetukseen. Tutkielmassa analysoitiin oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja sekä opettajan digiopetusmateriaalia, mutta vain oppikirjojen sisältämät tehtävät analysoitiin yksityiskohtaisesti. Oppikirjojen toiminnalliset tehtävät analysoitiin fokusoiden niiden sisällöllisiin elementteihin. Analysoidut sisältöelementit olivat liike, musiikki, kirjoittaminen, lukeminen, draama sekä värittäminen/piirtäminen. Pelit luokiteltiin toiminnallisiksi tehtäviksi, mutta ne analysoitiin erikseen niiden suuren määrän vuoksi. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmat oppimateriaalit sisälsivät toiminnallisia tehtäviä, mutta tehtävät ja niiden elementit olivat erilaisia. Liike ja puhuminen olivat yleisimmät elementit toiminnallisissa tehtävissä, kun taas peleissä puhuminen oli yleisin elementti. Oppimateriaalien välillä oli myös eroavaisuuksia, sillä Go -oppikirjan toiminnalliset tehtävät sisälsivät enemmän draamaelementtejä, kun taas Jump in -oppikirja otti paremmin huomioon oppilaat, joiden lukutaito ei ole vielä vahva.
  • Lehto, Anni (2024)
    Ilmastonmuutos haastaa nykyisen tapamme elää ja luo tarpeen nykyaikaisen, kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan luomiselle. Tämän vuoksi myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen teemat ovat saaneet merkittävän roolin. Opetussuunnitelmaan pohjautuvat niin opetus kuin opetusmateriaalitkin, jonka vuoksi oppikirjojen tulisi heijastaa opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita, myös kestävän kehityksen osalta. Kotitalous-oppiaineen tavoitteena on antaa valmiudet kestävän elämäntavan toteuttamiseen, jonka vuoksi on tärkeä tutkia, miten kestävyys oppikirjoissa näkyy. Aiemmat tutkimukset osoittavat kestävyyden olevan esillä kotitalouden oppikirjojen ruokasisällöissä ja yksilön toiminnan merkitys kestävissä toimissa korostuu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuinka kestävyyden ulottuvuudet näkyvät käytössä olevan, vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaisissa kotitalouden oppikirjoissa. Tutkimuksessa tarkasteltavat kestävyyden ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen, jotka on mainittu opetussuunnitelman perusteissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman aineistona oli kahden eri kustantajan kotitalouden oppikirjat, Onni ja Kimara. Tulokset osoittivat, että analysoiduissa kotitalouden oppikirjoissa ekologinen kestävyys korostuu merkittävästi muita ulottuvuuksia enemmän. Kulttuurinen ulottuvuus oppikirjoissa jäi kokonaan huomioimatta. Tiedon lisäksi toiminnan merkitys korostui monessa kestävyyteen liittyvässä aiheessa, joka noudattaa kotitalous-oppiaineen luonnetta. Tutkimuksessa nousee esiin ristiriitainen asetelma opetussuunnitelman kestävän kehityksen tavoitteiden, sekä analysoitujen kotitalouden oppikirjojen sisällön välillä.
  • Harjula, Janika (2020)
    Pro gradu –tutkielmani aiheena ovat suomalaiset ja Suomen vähemmistöt lukion A-ruotsin oppikirjoissa. Tutkin miten lukion oppikirjat kuvailevat suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä, sekä onko kirjojen välillä eroja. Keskityn tutkielmassani lukion pitkän ruotsin kolmanteen kurssiin ja kolmanteen kurssikirjaan. Valitsemani kirjasarjat ovat Varför inte! ja Inne, ja molemmat kirjat on kirjoitettu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman mukaan. Tässä tutkielmassa Suomen vähemmistöihin lasketaan suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit, vanhavenäläiset, karjalaiset ja maahanmuuttajat. Tutkimuksen menetelmä on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin oppikirjojen kuvausten mukaan suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä omissa alaluvuissaan, sekä luomieni kategorioiden pohjalta: alkuperä, historia, maantiede, kulttuuri, kieli, uskonto ja luonteenpiirteet. Varför inte! -kirjassa esitellään suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja vanhavenäläiset. Inne -kirjassa puolestaan esiintyvät suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, juutalaiset ja karjalaiset. Tataarit eivät esiinny kummassakaan oppikirjassa. Varför inte! esittelee suomenruotsalaiset monipuolisesti, mutta kirjassa esiintyy myös paljon stereotypioita. Inne puolestaan keskittyy suomenruotsalaisten oletettuihin luonteenpiirteisiin. Kummatkin oppikirjat nostavat saamelaisuudessa esiin kielen, ja Varför inte! korostaa sitä myös muissa vähemmistöissä. Kummatkin oppikirjat korostavat vähemmistöjen, erityisesti maahanmuuttajien, alkuperää. Molemmat oppikirjat kuvailevat Suomea ja suomalaisia monipuolisesti: kategoriat maantiede, historia, kulttuuri, ja kieli nousevat esille kummassakin oppikirjassa. Suomalaisten luonteenpiirteitä kuvataan myös kummassakin oppikirjassa, mutta enemmän ja positiivisemmin Inne -kirjassa. Suomenruotsalaisten luonteenpiirteitä kuvatessa ovat kirjojen adjektiivit lähes pelkästään positiivisia, kun taas suomalaisia kuvataan myös kielteisillä adjektiiveilla. Kirjoissa suomalaiset esitellään ennakkoluuloisina maahanmuuttajia kohtaan. Varför inte! -kirjan tehtävässä opiskelijoita pyydetään haastattelemaan luokan ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita heidän äidinkielestään ja kulttuuristaan. Inne-kirjan tehtävässä opiskelijat puolestaan esittävät pakolaisia. Maahanmuuttajat ja suomenruotsalaiset ovat joissain määrin integroitu kirjojen materiaaliin, mutta vähemmistöstatus nostetaan kirjoissa silti esiin. Kirjoissa korostetaan suomalaisia ja vähemmistöjä tarkastellaan enemmistön, eli suomalaisten, näkökulmasta.
  • Harjula, Janika (2020)
    Pro gradu –tutkielmani aiheena ovat suomalaiset ja Suomen vähemmistöt lukion A-ruotsin oppikirjoissa. Tutkin miten lukion oppikirjat kuvailevat suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä, sekä onko kirjojen välillä eroja. Keskityn tutkielmassani lukion pitkän ruotsin kolmanteen kurssiin ja kolmanteen kurssikirjaan. Valitsemani kirjasarjat ovat Varför inte! ja Inne, ja molemmat kirjat on kirjoitettu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman mukaan. Tässä tutkielmassa Suomen vähemmistöihin lasketaan suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit, vanhavenäläiset, karjalaiset ja maahanmuuttajat. Tutkimuksen menetelmä on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin oppikirjojen kuvausten mukaan suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä omissa alaluvuissaan, sekä luomieni kategorioiden pohjalta: alkuperä, historia, maantiede, kulttuuri, kieli, uskonto ja luonteenpiirteet. Varför inte! -kirjassa esitellään suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja vanhavenäläiset. Inne -kirjassa puolestaan esiintyvät suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, juutalaiset ja karjalaiset. Tataarit eivät esiinny kummassakaan oppikirjassa. Varför inte! esittelee suomenruotsalaiset monipuolisesti, mutta kirjassa esiintyy myös paljon stereotypioita. Inne puolestaan keskittyy suomenruotsalaisten oletettuihin luonteenpiirteisiin. Kummatkin oppikirjat nostavat saamelaisuudessa esiin kielen, ja Varför inte! korostaa sitä myös muissa vähemmistöissä. Kummatkin oppikirjat korostavat vähemmistöjen, erityisesti maahanmuuttajien, alkuperää. Molemmat oppikirjat kuvailevat Suomea ja suomalaisia monipuolisesti: kategoriat maantiede, historia, kulttuuri, ja kieli nousevat esille kummassakin oppikirjassa. Suomalaisten luonteenpiirteitä kuvataan myös kummassakin oppikirjassa, mutta enemmän ja positiivisemmin Inne -kirjassa. Suomenruotsalaisten luonteenpiirteitä kuvatessa ovat kirjojen adjektiivit lähes pelkästään positiivisia, kun taas suomalaisia kuvataan myös kielteisillä adjektiiveilla. Kirjoissa suomalaiset esitellään ennakkoluuloisina maahanmuuttajia kohtaan. Varför inte! -kirjan tehtävässä opiskelijoita pyydetään haastattelemaan luokan ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita heidän äidinkielestään ja kulttuuristaan. Inne-kirjan tehtävässä opiskelijat puolestaan esittävät pakolaisia. Maahanmuuttajat ja suomenruotsalaiset ovat joissain määrin integroitu kirjojen materiaaliin, mutta vähemmistöstatus nostetaan kirjoissa silti esiin. Kirjoissa korostetaan suomalaisia ja vähemmistöjä tarkastellaan enemmistön, eli suomalaisten, näkökulmasta.