Browsing by Subject "Pietari"

Pitkärannan kaivokselle Laatokan Karjalaan saapui vuonna 1880 24 ruotsalaista vuorimiestä perheineen käynnistääkseen sen uudella teholla, tekemään siitä modernin ja johtamaan sen toimintaa. Heidät oli rekrytoinut sinne pietarilainen kansainvälisten liikemiesten omistama pankki suomalaisen vuoriteollisuuden asiantuntijan Hjalmar Furuhjelmin avulla. Pankki oli hankkinut lupaavalla malmialueella sijainneen kaivoksen omistukseensa muutamaa vuotta aikaisemmin. Ruotsalaisten saapumisesta käynnistyi 25 vuotta jatkunut ketjusiirtolaisuus Ruotsin vuoriteollisuuden keskusalueelta Bergslagenista Pitkärantaan, mikä oli pituutensa ja toimintansa vuoksi merkittävä. Vaikka Pitkäranta sijaitsi periferiassa, oli se hyvin kansainvälinen paikka, jossa oli myös muutamia muunmaalaisia työntekijöitä. Pitkäranta eli ruotsalaisten johdossa teollisen kultakautensa. Sieltä louhittiin pääasiassa kuparia, mutta loppuaikoina toiminta keskittyi rautamalmiin, jota rikastettiin. Kaivoksen yhteydessä toimi eri aikoina myös muuta teollisuutta kuten pullotehdas. Monet Pitkärannan ruotsalaisista olivat siirtolaisina perheensä kanssa. Naimattomista muutamat solmivat avioliiton suomalaisen kanssa ja kaksi kaivoksen saksalaisen johtajan O. G. Trüstedtin tyttärien kanssa. Ruotsalaiset siirtolaiset olivat Pitkärannassa johtavassa asemassa niin tehtäviensä pohjalta kuin sosiaalisestikin. Pitkärannan ruotsalaiset eivät pääsaantöisesti integroituneet Suomeen, vaan säilyttivät ruotsalaisen identiteettinsä ja palasivat jossain vaiheessa takaisin Ruotsiin - jopa sellaiset, jotka olivat Suomessa yli kymmenen vuotta. Vain muutama ruotsalainen vuorimies jäi Suomeen. Ruotsalaiset loivat Pitkärannassa ollessaan tiiviin suhdeverkon, johon kuului keskeisesti myös Trüstedtien perhe. Verkosto toimi tiiviisti muutama vuosi Pitkärannan jälkeen perustetun Outokummun kaivoksen alkutaipaleen aikana. Pitkärannan ruotsalaiset liittyivät vielä Petsamon nikkelinkin löytymiseen. Pitkärannan ruotsalaisuus kuului kolmeen historialliseen kontekstiin. Taustalla oli vuosisatoja Ruotsista Suomeen jatkunut vuoriammattilaisten siirtolaisuus, joka ei ollut loppunut, vaikka maiden valtiollinen side oli päättynyt vuonna 1809. Tästä syytä rekrytoijien kannalta Ruotsi oli luonnollinen kohde. Rekrytoidut taas elivät Ruotsin suurinta siirtolaisuusaaltoa, jolloin suuret siirtolaisvirrat suuntautuivat Pohjois-Amerikkaan ja siirtolaisuus kosketti lähes jokaista ruotsalaista. Kolmas taustalla vaikuttanut historiallinen kehitys oli Pietarin nopea kasvu ja kansainvälistyminen sekä sen imussa tapahtunut vaikutusalueiden ja koko Suomen teollistuminen. Pitkärannan kaivos oli Pietarin kansainvälisten liikemiesten omistama ja sen tuotanto palveli täysin Pietaria, jonka laajaan vaikutusalueeseen Pitkäranta kuului hyvin voimakkaasti. Monessa mielessä ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan olikin enemmän siirtolaisuutta Pietarin vaikutusalueelle kuin Suomeen. Pitkärannan side Suomeen oli lähinnä vain sen fyysinen sijainti, muuten sitä täytyy arvioida kiinteästi osana Pietarin vaiheita. Pitkäranta oli Amerikan siirtolaisuuteen ja vähän myöhemmin alkaneeseen Norrbotteniin muuttoon verrattuna vain pieni sivujuonne ruotsalaisessa 1800-luvun lopun siirtolaisuudessa. Suomeen ja Venäjälle tapahtuneen ruotsalaissiirtolaisuuden joukossa se oli kuitenkin aikanaan merkittävä, monimuotoinen ja kauaskantoinen tapahtuma.

Tutkielma on tutkimusasetelmaltaan tapaustutkimus ja se on laadittu laadullisin tutkimusmenetelmin. Se käsittelee Pietarissa sijaitsevaa Suomi-taloa, Suomen Pietarin instituuttia ja Team Finlandia, ne liittyvät oleellisella tavalla Suomen kansainvälistymiseen ja maamme houkuttelevuuden lisäämiseen Venäjällä. Suomi-talo on sekä fyysinen rakennus että konsepti, jonka tarkoituksena on olla suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä ulkomaisessa toimintaympäristössä. Näitä tavoitteita edistää Team Finland-verkosto, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Suomen Pietarin instituutin harjoittama tie-de- ja kulttuuritoiminta sekä talossa toimiva Team Finland-verkosto saavat täten tutkielmassa varsin paljon huomiota, sillä ne rakentavat Suomen maakuvaa Suomi-talosta käsin. Tavoitteena on selvittää Suomi-talon rooli ja tarkoitus, siksi perehdyn Suomi-talo -mallin taustalla oleviin strategioihin. Tutkimuk-sen kohteena on myös kansainvälistyminen ja Suomen maakuvan edistäminen. Pyrkimyksenä on selvit-tää, edistääkö Pietarin Suomi-talo Suomen kansainvälistymistä toivotulla tavalla. Strategiat selviävät Suomi-talo -konseptin ja Team Finlandin määrittämistä tavoitteista. Luon katsauksen suomalaisten pit-källe ulottuvaan historiaan Pietarissa, sillä tutkielman kannalta on tärkeää ymmärtää Pietarin kaupungin merkitys suomalaisille. Pietarin Suomi-talo sijaitsee suomalaisille historiallisesti tärkeällä paikalla. Tut-kielman edetessä käydään läpi Pietari-säätiön ja Suomen Pietarin instituutin vaiheita, sillä Suomi-talo on muodostunut säätiön ylläpitämän instituutin ympärille. Tutkielma etenee aikajärjestyksessä, ja nykytilan-teen toimintojen analyysin jälkeen siirrytään loppupohdintoihin ja Pietarin Suomi-talon merkityksen ana-lyysiin. Tutkimus nojaa laajalti haastattelumateriaaliin. Metodiksi valikoitui teemahaastattelu, jota kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi. Haastattelin tutkielmaa varten yhteensä neljäätoista henki-löä. Kaikki haastateltavat ovat korostaneet Pietarin merkitystä Suomelle niin historiallisesti, maantieteel-lisesti kuin taloudellisesti. Ensisijaisena lähdeaineistona tutkimuksessa toimivat Suomi-talossa työsken-nelleiden henkilöiden antamat haastattelut sekä edellä mainitut strategiat, Suomen maabrändiraportti, opetusministeriön raportit ja selvitykset sekä arkistomateriaali. Aineistona on myös aiheeseen liittyvä kirjallisuus, artikkelit sekä verkkojulkaisut. Aineiston koonnin menetelmänä on käytetty haastatteluita, sähköpostiviestintää, kirjallisia dokumentteja sekä lehtiartikkeleita. Pietarin ydinkeskustassa sijaitseva Suomi-talo on Suomi-keskus, jossa on toimintaa elämän eri aloilta ja eri puolelta Suomea. Suomi-talo nähdään myös suomalaisten ja venäläisten kohtauspaikkana. Tutkimus-ta tehdessä osoittautui, että Suomi-talo -hanke on monen eri toimijan yhteinen kokonaisuus, jossa suo-malainen yhteistyö on tiivistä, jäsenneltyä ja jossa päällekkäisyyksiä on purettu ja toimintaa tehostettu. Kehitettävää on edelleen, jotta Pietarin Suomi-talo saataisiin toimimaan täyden potentiaalinsa mukaisesti edustavana ja toimivana Suomi-keskuksena Pietarissa. Suomi-talon taloudellista tilannetta käsittelen lyhyesti, koska tilanne on kärjistynyt, mutta se ei kuulu tämän tutkimuksen pääaiheisiin. Suomi-talossa on hyvin monimuotoista toimintaa, ja sen säilyttäminen ja kehittäminen olisi tärkeää niin suomalais-venäläisen yhteistyön kuin Suomen maakuvatyönkin kannalta.